Eesti kirjavahetajalt1/2016

Raportti Saarenmaan jättiläisistä

Teksti: Ville Hytönen
Kuva: Beentree / Wikimedia Commons

Avies-lentoyhtiön tšekkiläinen Let L-410 Turbolet heiluu ilmassa. Koneessa on lisäkseni kuusi matkustajaa ja yksi lentohenkilökunnan jäsen.

Mitään puhelimeen liittyviä kuulutuksia tai muita turhuuksia ei esitetä. Tavarat jätetään tyhjille penkeille tai sisääntulon pieneen komeroon.

Ajattelen Suur Tõlliä ja siemailen lentokentältä ostamaani olutta. Suur Töll on Saarenmaalla asuva jättiläinen eikä varmasti mahtuisi tähän koneeseen. Mutta virolaisen jätin kautta voin hahmottaa määränpäätäni.

Jüri Arrakin suunnittelema Suur Tõll -animaatio vuodelta 1980 on kummallinen yhdistelmä mytologista, itäeurooppalaista ja Beatlesin Yellow Submarine -tyylistä lysergistä kuvaelmaa. Animaatio kiellettiin lopulta Neuvostoliitossa sen nationalististen piirteiden takia.

Elokuvan aihe on yksi vajaasta kahdestasadasta jättiläistä koskevasta sadusta. Tõll taistelee itse Pirua vastaan, jonka kätyreitä ovat saksalaiset ritarit. Saksalaiset tappavat hiisiä ja virolaisia, kunnes jättiläinen puuttuu asiaan. Lopulta kuolevat oikeastaan kaikki, niin Piru, Tõll kuin tämän vaimo Piretkin. Virolainen yleisö – ja ilmeisesti myös venäläinen sensuuri – ymmärsi varsin hyvin, ettei Suur Tõllin tarinassa ollut kyse Pirusta ja saksalaisista ritareista vaan Stalinista ja Neuvostoliitosta.

Virolainen toki sanoisi, että Tõll olisi rakentanut radan ja vielä sillankin mantereelle, mutta venäläisiltä moinen ei onnistuisi.

Saarenmaa, tuo virolaisten pyhin kotomaa, onkin luonnollinen paikka virolaisen jättiläisen ja isovenäläisten kommunistien taistelulle. Se on isänmaallista aluetta, jota vaurastuttaa suomalainen kylpyläturismi. Viidennen äänestysalueen, johon Saarenmaakin kuuluu Hiiumaan ja Läänemaan kanssa, selvä vaalivoittaja viime vaaleissa olikin oikeistoliberaali Reformierakond.

Vuonna 1951 Saarenmaalle alettiin rakentaa rautatietä, mikä on pienelle saarelle sangen omituinen ratkaisu. Huhutaan, että kyse oli byrokraattisesta erehdyksestä ja rautatien piti tulla oikeasti jonnekin Sahalinille tai Kamatšatkalle, mutta numerovirheen takia työt aloitettiin Saarenmaalla. Rakentaminen keskeytettiin joka tapauksessa pian ja ratapenkkojen tilalle rakennettiin myöhemmin suuri osa Saarenmaan teistä.

Virolainen toki sanoisi, että Tõll olisi rakentanut radan ja vielä sillankin mantereelle, mutta venäläisiltä moinen ei onnistuisi.

Näyttäisi, että tšekkiläispotkurin ikkunasta näkyykin Georg Otsin kylpylä ja sen lähellä Suur Tõllin ja Piretin patsas. Tauno Kangron veistämässä dolomiittipatsaassa jättiläiset kantavat kalansaalista mereltä maalle.

Noin 7 500 vuotta sitten Saarenmaalla tapahtui jotain niin mullistavaa, että siitä saattoi syntyä legenda jos toinenkin. Nykyisen Kaalin kylään lähelle Kuressaarta putosi valtava meteoroidi. Tai oikeammin se räjähti ilmakehässä ja pudotti yhdeksän suurempaa osaansa Saarenmaalle muodostaen yhdeksän kraatteria.

Suurin niistä, niin kutsuttu Kaalin kraatteri on reilut sata metriä leveä ja 16 metriä syvä.

Kerrotaan, että meteoroidin räjähdys olisi vaikuttanut niin Kalevalaan, Taara-uskontoon kuin Suur Tõll -myyttiinkin. Viron entisen presidentin Lennart Meren mukaan jopa kreikkalaisen ja roomalaisen kirjallisuuden Ultima Thule -nimitys olisi syntynyt samasta syystä. Ultima Thule tarkoitti vielä keskiajallakin jossain äärettömän kaukana jäätyneen meren keskellä sijaitsevaa maata.

Sellaista, kuin miltä Saarenmaa näyttää nyt tšekkiläisvalmisteisen lentokoneen ikkunasta.

Kenttä on pieni, kahden työntekijän varassa. Baari sielläkin silti on. Kyselen kävelymatkan pituutta keskustaan, mutta kaksi minkkitakkirouvaa ottaa minut taksiinsa. Tiedustelen heiltä mielipidettä Suur Tõllistä.

”Ihana mies”, sanoo ensimmäinen ja nauraa päälle.

”No, mehän olemme saarenmaalaisia”, jatkaa jälkimmäinen.

Ville Hytönen on Viroon muuttanut turkulainen runoilija ja kustantaja.

Kommentit