Mikä Rakel Liekissä on niin kiinnostavaa? Kuten eräs keski-ikäinen nainen kerran tokaisi: on siinä sympaattisen ja fiksun oloinen nuori nainen valinnut erikoisen alan. Suurempaa paheksuntaa ei tipu, vaikka samaisen naisen tapaa illalla televisioruudussa jalat levällään. Rakel Liekissä yllättää nimenomaan se, ettei hän sovi yleisiin stereotypioihin: hän ei ole tyhmä, hän ei ole halvanoloinen, hän ei käytä huumausaineita tai alkoholia ja hän osaa muodostaa sivulauseellisia virkkeitä.

Kuten Rakel itse sen määrittelee, pornoalalla työskentelevän henkilön tulee olla mielikuvituksellinen, omata hyvä itsetunto ja ulosanti sekä kyky markkinoida itseään, ja mitä nyt ennen kaikkea vaaditaankaan:
- Itsensä seksuaalista tuntemista ja tietämystä siitä, että mitä haluaa tehdä ja mitä ei halua tehdä.
Ja tietysti tervettä järkeä.

Miehissä, jotka puhuvat Rakel Liekistä, ei evolutiivisesti ajatellen ole mitään yllätyksellistä. Naisissa on. Rakelista ei kysytä, että no tajuaako se yhtään mitään tai kuinka huorahtava se on. Naiset ovat kiinnostuneet lähinnä siitä, näyttääkö hän samalta luonnossa vai onko kenties kalju ja ryppyinen. Kysymyksistä paistaa usein halveksunnan tai kateuden sijaan ihailu.

Homot on päästetty ulos kaapista, naisparin rekisteröimistä ei enää välttämättä heti verrata yhtä eettisesti oikeaksi kuin ihmisen ja lampaan parisuhdetta, kymppiuutisten ankkurit päästävät kainostelematta suustaan kaksimielisyyksiä, sukupuolien emansipaatiota on tapahtunut ja seksin mörköjä poistettu, mutta onko ajatteleva pornotähti liikaa? Paljon Rakelin suoranaiseen kulttiasemaan tekee se, että hän on sympaattinen, rehellisen suorasanainen, ajatteleva ja - ennen kaikkea - teoillaan ja sanoillaan julistaa seksin hauskaksi asiaksi.

Rakel panee parastaan asenneilmapiiriä muuttaakseen:
- Ehkä minun näkemäni epäkohdat eivät ole niin perinteisiä mitä yleensä, mutta iloisella ja hauskalla ja viihteellisellä tavalla yritän tehdä oman osuuteni siihen, että asenneilmapiiri joissakin asioissa muuttuisi vähän keveämmäksi ja vähän vähemmän tiukkapipoiseksi.
Hän pitää tähän mennessä parhaina saavutuksinaan muun muassa naisten masturbaatiotabujen purkamista sekä Rakelin ja Lassin Panokoulu -valistusohjelmaa, joka ensimmäisenä Suomessa tai jopa maailmassa konkreettisesti näyttää, millaista parisuhdeseksi voi oikeasti olla.

Sehän tiedetään, ettei miehen penis koskemalla irtoa. Kyllähän miehet seksiäkin harrastavat. Pornoelokuvissa näytelleet miehet ovat ehkä jopa kokemuksillaan kasvattaneet yhteiskunnallista statustaan. Mutta naiset on siinä sivussa jotenkin unohdettu. Kenties aktiivisessa, asiastaan häpeämättömästi puhuvassa fiksussa naisessa on todellakin jotain vallankumouksellista.

Rakel haluaa esittää naisen toimijana ja tekijänä, joka on sinut seksuaalisuutensa kanssa ja joka voi toteuttaa sitä eri tavoilla. Pornografiassa on kuitenkin tapana näyttää akti suorituskeskeisenä puuhana. Onko tämä moraalisesti oikein, eikö tämä esineellistä ihmisvartaloa?
- Mielestäni sitä ei tarvitse ottaa niin kauhean vakavasti. Porno on vain aikuisviihdettä, se on tarkoitettu niille aikuisille, jotka siitä haluavat nauttia. Ne aikuiset, jotka eivät siitä halua nauttia, voivat täysin vapaasti olla nauttimatta siitä. Kaikilla saa toki olla mielipide ja se on hyvä, mutta on eri asia, pohjautuvatko ne todelliseen asian tutustumiseen vai kuulopuheisiin, huhuihin ja muka-tietoon.

Huolestuneisiin kysymyksiini pornon tasa-arvoasioista Rakel nauraa huvittuneena: hänen mukaansa pornoalalla asiat ovat päälaellaan. Naiset saavat moninkertaisesti palkkaa miehiin verrattuna, naiset tuottavat suuren osan - näistä esimerkkinä ELS Production sekä Mariah Productions - suomalaisista pornoelokuvista, naiset kirjoittavat käsikirjoituksia. Ei siis voida puhua miesvoittoisesta alasta. Hän toivoisi, että tulevaisuudessa miehille voitaisiin maksaa saman verran palkkaa. Hänen mukaansa palkkavääristymä johtuu siitä väärästä perusolettamuksesta, että miehestä on aina mukavaa harrastaa seksiä, vaikka se olisikin työtä. Hän arvelee myös, että naiselle maksetaan enemmän, koska kynnys näyttää omaa alastonta vartaloa on miestä suurempi.

Rakelille itselleen hän on kokonaistaideteos. Rakel, joka tekee kuvataidetta, dokumentoi Rakelia, joka tekee pornoa. Kuvataiteilijaksi hän valmistui viime vuoden lopulla Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulusta, pääaineenaan maalaus. Maalaus ja erotiikka kulkevat käsi kädessä, sillä pornoalallekin Rakel suuntautui koettuaan, etteivät hänelle tapahtuneet asiat enää riitä materiaaliksi eroottiseen taiteeseen. Ei muuta kuin systemaattisesti alan ihmisiin tutustumaan ja sitä kautta ikään kuin huomaamatta toista ammattia hankkimaan.
Rakel ei koe vielä muuttaneensa taidepiirejä, koska on kuvataiteilijana niin nuori - ja koska flirttailee liikaa medialle. Jotain kuitenkin kertoo se, että häntä on pyydetty Kuvataideakatemiaan luennoimaan. Hänellä on selviä näkemyksiä taiteen nykytilasta:
- Suomessa kuvataide on vielä pikkuisen marmoritornissa. Korkeakulttuurin ja populaarikulttuurin raja voisi madaltua, jos ei aiota tehdä sitä vaan taiteilijoille ja kriitikkofrendeille. Jos halutaan tehdä sitä ihan tavallisille ihmisille, niin silloin ei voida lukita sitä gallerioihin, joihin ei kukaan tavallinen ihminen uskalla kävellä, eikä siitä voida tehdä niin vaikeaselkoista, ettei sitä kukaan tavallinen ihminen ymmärrä.
Hänen mukaansa taidetta ei niinkään pidä ymmärtää, vaan sen voi yksinkertaisesti kokea ja ottaa vastaan sellaisena kuin se tulee. Kukaan ihminen ei ole tyhmä, jos ei ymmärrä jotain taidetta - silloin taideteos ei vaan sovi kyseiselle ihmiselle.

Sinällään pornografia ei ole taiteelle vierasta: amerikkalainen taiteilija Jeff Koons on maalannut pornotähti-kansanedustajavaimoaan Cicciolinaa; ranskalainen Bettina Rheims on tehnyt makuuhuonenäkymiä bordellista itseään esittäen; 1800-luvun lopun pariisilaistaiteesta ei erotiikkaa mainitsematta voisi puhuakaan...Pornotähdestä menestyväksi kuvataiteilijaksi, saatikka sitten käsitetaiteeksi, siirtyminen olisi kuitenkin varsin uutta. onko yhtälö mahdoton, vai tuleeko Rakel ravistelemaan villahousuihin pukeutunutta taiteenystävää?

Ensimmäinen näyttely Joensuussa viime talvena esillä olleen Rakel-opinnäytetyön jälkeen tullaan näkemään ensi talvena Helsingissä toistaiseksi määrittelemättömässä paikassa. Vaikka toisin luullaan, Rakel on pornon ohella keskittynyt yhtä lailla taiteen tekemiseen. Miten Rakel taiteilijana suhtautuu aikuisviihdeuran langettamaan varjoon?
- Varmasti aikuisviihde tuo sellaisia ihmisiä näyttelyyn, jotka eivät muuten tulisi katsomaan, että no minkähänlaisia tauluja se nyt muka maalaa. Tavallisilla ihmisillä ei ole ehkä niin paljon ennakkoluuloja, mutta taiteilijat ehkä ajattelevat, että se tekee niin paljon muutakin, niin ei se varmaan ainakaan ehdi maalata. Sitten he tulevat katsomaan ehkä vähän kriittisemmällä silmällä. En minä yritä väittää, että aikuisviihde lisäisi arvostusta, mutta kyllä se ainakin kiinnostusta herättää, jos ei muuta.

Rakel Liekki on kultti nimenomaan sinä kultin määritelmänä, että sen kannattajajoukko ei kata suinkaan koko kansakuntaa, vaan vain osan siitä. Asiaan omistautuneiden vastapainona on heitä, jotka eivät ymmärrä tai ole samaa mieltä kannattajien kanssa. On tietysti heitä, jotka eivät yksinkertaisesti pidä Rakel Liekin tuotannosta tai välitä viettää aikaa pornografian kanssa ylipäätään. Ehkä loppuosa vastustajista kuuluu siihen joukkoon, joiden mielestä masturbaatiolla on nimenomaisesti etymologisesti alkuperäinen merkityksensä eli kädellä häpäiseminen, joiden mielestä seksiä todella tulisi harrastaa sielunmessun tai Maamme-laulun soidessa ja ehdottomasti vain lisääntymistarkoitusta varten. Tai joiden mielestä naisten tosiaan tulee pysyä passiivisessa roolissaan eikä tulla päästelemään sukupuolielinsammakoita julkisuuteen.