Jo muutaman vuoden ajan Ivalo ja Inari ovat nousseet esille suomalaisen hip hop -musiikin yhteydessä. Täältä ovat versoneet maailmalle muiden muassa Mc Ezkimo ja vuoden 2003 räpin suomenmestari Edorf. Ensimmäiseltä on juuri ilmestymässä toinen pitkäsoitto.

Uskottavuutta alueen osaamiselle on lisäksi tuonut Juhozz eli Juha Pekka Mutenia. Hän on tuottanut kappaleita ainakin Pikku G:lle ja Royal Familylle sekä isoveljelleen Ezkimolle. Tuottaminen tarkoittaa rap-musiikin yhteydessä usein taustojen eli biittien tekemistä.

Meno aurinkoisessa Ivalossa Esson baarissa on vilkas. Ovesta astuvat sisään Aziz the Combat Fighter (Aslak Länsman), Nit lang (V-P Junttila), Eldermann (Anssi Kiviniemi) ja Neuvos (Jaakko Malmi). Pojat edustavat Ivalon ja Inarin rap-piirejä: ryhmää nimeltä Ambassadöör. Taiteilijanimien käyttö luo ilmapiiriin absurdin sävyn.

Ivalon kylää katsellessa on selvää, ettei täällä ammenneta sisältöä sanoituksiin rapille tutusta urbaanista katukulttuurista. Pojat ovat samaa mieltä.

- No, ei me tietenkään samoista aiheista kappaleita tehdä kuin vaikka kollegamme jossakin New Yorkissa. Jos siellä puhutaan aseista ja kaduista, niin täällä tuntureista ja viimasta, Nit Lang kertoo.

Pojat ovat huomanneet, että jo pelkästään Suomessa tehdään rappia niin paljon, että menestyäkseen täytyy kyetä erottautumaan. He ovat huomanneet, että pohjoisuuden voi kääntää aidosti eduksi. Rapin SM-finaalissa Edorf riimitteli etelästä tulleelle vastustajalleen, että "Hei, tuu Ivaloon tsekkaamaan. Et kestä siellä pakkasessa sekkaakaan".

Ivalossa ollaan sitä mieltä, että musiikin tekeminen pysyy uskottavana, jos ymmärtää juurensa ja on rehellisesti oma itsensä.

- Gangstahomman tekeminen Suomessa on säälittävää. Ei täällä voi esittää tulevansa mistään sorrosta ja getto-olosuhteista, Neuvos toteaa.

Eldermanin mukaan Suomessa on artisteja, jotka tekevät itsestään juuri tällä tavalla naurettavia.

- On se niin koomista, kun muutamat tyypit yrittävät selventää, kuinka kurjat ja gettomaiset olosuhteet Itä-Helsingissä on. Jenkeistä kopioiminen ei tee kuin naurunalaiseksi.

Maailman ensimmäistä saamerappia

- Ainakin mitä minulla on tietoa, niin me olimme ystäväni Amocin kanssa ensimmäiset saameksi rappaavat koko maailmassa, sekä saameksi että suomeksi riimittelevä Aziz pohtii.

Saamen kielen Aziz valitsi, koska sitä ei ole aikaisemmin tehty. Hänen mielestään saame taipuu erittäin hyvin rytmikkääseen musiikkiin. Saamea hän on puhunut pienestä pitäen.

Saamelainen perintö näkyy Aziksen mukaan myös molempien saamenkielisten rappareiden sanoitusten sisällöissä.

- Ne liittyvät tavallista enemmän luontoon. Se johtuu yksinkertaisesti siitä, että kielikuvia luodessa kielelle ominainen luonnonläheisyys vain yksinkertaisesti suuntaa sitä kohti.

Molemmat artistit sotkevat sanoituksiinsa myös paljon mystiikkaa. Aziz kertoo, kuinka yhdessä kappaleessa Amoc tarinoi joutuvansa helvettiin ja taistelevansa itsensä taivaaseen Jumalan antamien yrttien avustamana.

Amoc on arkisemmalta nimeltään Mikkal Morottaja. Vaikka taitelijanimi viittaa myös sokeaan murhanhimoon, on se lyhenne Inarin saamenkielisen nimen Anar ja rap-laulajaa englannin kielellä tarkoittavan Master of Ceremonyn yhdistelmästä.

Saamelle elinvoimaa yllättävältä taholta

Vaikeutena saamen kielessä Aziz kokee sen, että saamesta puuttuu rapille ominaista sanastoa.

- Kyllä meidän kielessä löytyy 150 sanaa lumelle, mutta urbaania sanastoa ei ole juuri ollenkaan.

Haastattelun perusteella saamelaiskäräjien ja muiden instituutioiden pelko saamen kielen katoamisesta näyttäisi yllättäen turhalta. Tilanne onkin lähes paradoksaalinen: kun yleensä vieraiden ilmiöiden liittyminen alkuperäiskulttuuriin on koettu vaikutuksiltaan turmelevana, on rapin ja saamen yhteenliittymällä tällä kertaa nähtävästi toisenlaisia seurauksia.

Sekä Amoc että Aziz ovat ratkaisseet puuttuvien sanojen ongelman keksimällä itse uusia sanoja ja toisaalta johtaneet niitä saamen, suomen ja englannin kielistä.

Yksi Aziksen tekemistä sanoista on ritma, joka on hänen määreensä sanalle rytmi tai ennemminkin rap-slangin sanalle flow. Saamen kielessä ei ole Aziksen mukaan varsinaista sanaa musiikilliselle rytmille. Ainoa sinne päin viittaava sana on olemassa elämän tai maailman rytmiin liittyen.

Saamen kielen elävöittämiseen on ryhtynyt isänsä avustuksella myös Amoc. Matti Morottaja on tehnyt saamen sanakirjoja ja auttaa poikaansa lyriikoiden tekemisessä, jos jokin asia tuntuu vaikealta tulkita. Amocin isä on keksinyt muun muassa larmoteijee -sanan, joka tarkoittaa hälytintä. Sanan kanta on adjektiivi larmo, joka tarkoittaa hälyä tai melua, ja teijee puolestaan verbi, joka merkitsee saada aikaan jotakin.

Nuorten miesten tekemiset on saamenkielisellä alueella huomioitu ja kappaleita on soitettu Kuolan alueella kuuluvassa Saame-radiossa. Tämän myötä alueelle on alkanut tulla myös muita rappaajia.

- Norjan puolelta on tullut viime aikoina joitakin ja Utsjoella Size Severe sekä Krimi GT sanailevat saameksi, Aziz kertoo.

Amocilla ja Aziksella on vireillä myös muita uudistavia suunnitelmia. Pojilla on aikomus kokeilla perinteisen joikun ja rapin yhdistämistä.

- Tarkoitus on tehdä etnistä rappia yhdessä Ante Aikion kanssa, joka on taitava joikaaja. Olemme parhaillaan etsimässä rahoitusta singlen tekemiseen. 
 

Mitä seuraavaksi

Syksyllä 2003 pojat järjestivät Ivaloon tapaamisen pohjoisen rappareiden kesken. Fam 016 / Lappish allianssi oli löyhä yhteistyöprojekti, joka keräsi kokoon artisteja Rovaniemeltä, Sodankylästä, Ivalosta ja Inarista. Tarkoitus oli järjestää tapaamisia muuallakin, mutta jatkoa ei ole seurannut ensimmäisen tapaamisen jälkeen. Tapahtumien järjestämiseen pojat toivovatkin jatkossa yhteistyökumppaneita.

- Systeemi ei oikein toiminut. Silti tapahtumien järjestäminen ja yhteistyö olisi kuitenkin tärkeää, ettei nyt vaan kävisi niin, että ainoana kontaktina ovat ne oman paikkakunnan "kotipojat", Eldermann painottaa.

Neuvoksen, Eldrmannin sekä Nit Langin kohdalla lukio on nyt ohi. Kaikki kirjoittivat ylioppilaiksi tänä keväänä. Aziz käy lukion toista luokkaa. Hän on juuri lopettanut kiireisen kauden porojockeyna. Nit Lang lähtee kesällä armeijaan ja on tällä hetkellä töissä pesulassa. Neuvos ja Eldermann omien sanojensa mukaan vain "chillailevat ja ovat vanhempien riesana". Ambassadöör-yhtye työskentelee parhaillaan myös ensimmäisen omakustannelevyn parissa. Sen on tarkoitus valmistua heinäkuuhun mennessä.

Kaikki kolme kirjoittanutta pohtivat jo jatko-opintoja. Eldermann ja Nit Lang haaveilevat tässä vaiheessa opiskelusta Helsingissä. Ensimmäinen tahtoo lukea kauppatieteitä ja Nit Lang lakia. Neuvos puolestaan sanoo pohtivansa vakaasti hakemista Lapin yliopiston lakitieteelliseen.

Pojista Aziz on ainoa, joka haluaisi ehdottomasti palata opiskelujen jälkeen Inariin, jos vain töitä olisi tarjolla.

Rapin pohjoisia helmiä netissä: