Lannistumaton mimmitrio

Emmi Valve: Girl Gang Bang Bang – Ei kenenkään tyttöjä. Zum Teufel 2018.

Parhaimmillaan tekijä luo teokseensa sellaisen maailman, jossa henkilöt ja tapahtumapaikat muodostavat piirteineen ainutlaatuisen kokonaisuuden. Emmi Valveen Girl Gang Bang Bang on hyvä esimerkki luovasta ja omaperäisestä lähestymistavasta käsitellä niin lähimmäisenrakkautta kuin masennusta. Valveen hienon Armon (Asema 2017) tavoin ollaan syvien teemojen äärellä.

The Bang Bang -porukan muodostavat Friida, Pixie ja Fanny, jotka asuttavat hökkelitaloa kaukana kaupungin ikeestä. Lähellä toimiva sirkus henkilöineen luo sosiaalisia siteitä kolmikkoon, koska Fannyn poikaa Pluto asuu välillä sekä äitinsä että sirkuksessa toimivan isänsä luona.

Girl Gang Bang Bang onkin osaltaan perhetarina, jossa kaljanhuuruisen ja rankan pintakuvan alta löytyy sympaattinen kertomuslinja. Yhteisö pitää yhtä ja arvostaa jäseniään. Valveen luomissa hahmoissa on asennetta, heidän silmilleen ei hypitä.

Mimmitrion jäsenet eivät kuitenkaan ole mitään puhtoisia sankareita, mikä tekee heistä paperihahmojen sijaan enemmän aitoja henkilöitä. Kolmikon välinen keskustelu on punnittua ja eläväistä.

Kuvallisesti teos on tyylikäs, mitä korostaa maanläheinen ja sävyrikas vesivärilaveeraus. Tekniikka tuo mieleen animaation: The Bang Bangsien edesottamuksista olisikin hyvät edellytykset pitkäksi elokuvaksi tai lyhyemmäksi sarjaksi. Sarjakuvan kerronta perustuu lyhyihin tarinoihin, jotka yhdessä muodostavat sulavan jatkumon.

Girl Gang Bang Bangin maailmassa on asenne kohdillaan ja siihen ei ole vaikea uppoutua. Viimeisessä ruudussa lukevan loppu-tiekyltin sijaan toivoisi tilalle jatkuu-tienvittaa, sillä naiskolmikon ja heidän tuttaviensa tekemisestä lukisi mielellään lisää.

Aapo Kukko otti Kaltion vakiosarjakuvataiteilijan manttelin Ville Rannalta numerossa 3/2017.

Kommentit