AjankohtaistaVain verkossa3/2020

Teksti: Olli Rantala

Kulttuuria digisydämellä

Koronakevät sulki julkiset tilat ja keskeytti esittävän taiteen toiminnan. Oulun kaupungin sivistys- ja kulttuuripalvelujen suunnittelupäällikkö Olli Rantala on tarkkaillut, miten kulttuuria tuodaan kotieristykseen.

Oulu kuten muutkin kunnat ja kaupungit Suomessa on ottanut poikkeusolojen myötä digiloikan vain muutamassa viikossa. Koska palvelut on suljettu, digitaalisten alustojen ja eri sisällönjakokanavien hyödyntäminen on korostunut.

Me lähdimme heti pohtimaan, mitä palveluita voisimme tarjota kuntalaisille. Tästä syntyi Oulun kaupungin kulttuurilaitosten kautta muun muassa Ellen Thesleff – Aurinkosuudelma -virtuaalinäyttely, videokierros sekä virtuaalinen satuhetki, ValveLive, KirjastoLive, podcast-lähetyksiä ja paljon muuta. Näiden kulttuurialan ammattilaisten toteuttamien sisältöjen vastapainoksi on ollut kiinnostavaa havainnoida tekemistapojen eroja meillä ja maailmalla. Kaikilla on kuitenkin ollut sama tavoite: kulttuuria ja omaa tekemistä on tarjottu kaikkien koettavaksi.

Tilanne on ollut maailmanlaajuisesti kaikille sama, kun konsertit ja esiintymiset ja näyttelyt on peruttu. Tässä tyhjiössä onkin nopeasti syntynyt uusi liike, jossa kulttuurin ja taiteen sisältöjen saavutettavuus on korostunut. Ansaintamallit ovat se pullonkaula, johon on yritetty löytää toimivia keinoja.

Kevään poikkeustilan ensimmäiset oululaislähtöiset livestream-konsertit lähtivät liikkeelle talkoovoimin. Täytyykin nostaa hattua paikallisille alan ammattilaisille, joista on erityisesti mainittava Eero Vuolukan ja Matti Niemen Livepaletti Oy, Mikko Pohjolan luotsaama Saha Prod Oy sekä Ilpo Sulkalan 45 Special. Toimintaa ei ole haluttu keskeyttää. Muun muassa Stayin’ Alive -konsepti on pitänyt oululaisen klubitoiminnan aktiivisena tarjoten viikottain eri musiikkityylejä edustavien kotimaisten artistien livekonsertteja ilmaiseksi koteihin.

Ainoana mahdollisuutena osallistua kustannuksiin on tarjottu vapaaehtoista pääsylippua. Tämä ajatus olisi tuntunut ennen koronaepidemiaa varsin kaukaiselta. Miksi kukaan haluaisi ottaa taloudellista riskiä ja tarjota livekonsertteja ilmaiseksi koteihin? Lähtökohta on ollut, että toiminnan on jatkuttava ja taiteen ja kulttuurin tekijöiden toimeentulo on turvattava kaikin mahdollisin keinoin. Onneksi tämä on tuonut järjestäjille vapaaehtoisten lahjoitusten ja maksujen myötä kuitenkin jotain tulovirtaa ja sosiaalinen media on mahdollistanut uusia ansaintamalleja.

Suomen valtio on tuonut taiteen kentälle tarjolle korona-avustuksia. Ensimmäisellä hakukierroksella Taiteen edistämiskeskuksen koko 1 599 000 euron tukipotista tuli Ouluun yhteensä 18 000 € eli 3 000 euron tuki kuudelle eri taiteen ammattilaiselle. Oulu oli kaupunkien joukossa jaetulla seitsemännellä sijalla yhdessä Kuopion ja Lahden kanssa. Helsinkiin tuesta meni yhteensä 831 000 € ja Tampereelle 75 000 €. Nämä luvut osoittavat, että valtakunnan painopiste kulttuurialan tukemisessa on keskittynyt Jyväskylästä katsottuna eteläisempään Suomeen.

Rahoituksen niukkuus on valitettava tosiasia, joka koskee kaikkia avustuksia. Korona-avustuksissa yhtenä haasteena on ollut, että toimijoilla pitäisi olla todennettavia tappioita. Ilman toimintaa ei synny tuloja eikä myöskään tappiota. Hakijoiden määrä on myös runsaslukuinen. Tässä esimerkissä korona-avustusta hakeneista 3 733 hakemuksesta 3 200 jäi ilman tukea.

Euroopan valtiot ja yksittäiset kaupungit ovat olleet myös hyvin aktiivisia eri kulttuurisisältöjen ja ammattilaisten tukemisessa. Näistä suurimpana yksittäisenä lisämäärärahana on nostettava Amsterdamin kaupungin 17 miljoonan euron tukipaketti kulttuurin ja luovan talouden toimijoille. Suosittelen kaikkia Kaltion lukijoita tutustumaan tähän sivustoon, johon on nostettu esille eri keinoja, joita kaupungit ovat tuoneet tarjolle: covidnews.eurocities.eu. Toivottavasti näitten joukossa on myös sellaisia uusia käytäntöjä, joita voidaan Oulussakin kehittää edelleen.

Kulttuurialan toimintaedellytysten sekä eurooppalaisten verkostojen ja työtilaisuuksien kasvattamiseksi Oulussa on poikkeustilassa haettu erilaisia hankerahoja kuten EAKR-koronatukea OuluLive-konseptin rahoittamiseen. Konseptissa pyritään tarjoamaan uusia menetelmiä kulttuurisisältöjen esilletuomiseen, toimijoiden vuorovaikutuksen lisäämiseen sekä yleisötyön kehittämiseen. On selvää, että Oulun kokoisessa kaupungissa, joka pullistelee digiosaamisellaan, tulisi olla paremmat työvälineet ja keinot, joita käyttäen taiteen sisältöjä voidaan tarjota matalalla kynnyksellä myös korona-ajan jälkeen.

Nämä ovat vain esimerkkejä niistä lukuisista mahdollisuuksista, joita voimme yhdessä viedä eteenpäin. Myös Taiteen edistämiskeskuksen eri apurahahakuja kannattaa seurata aktiivisesti. Näistä osassa oululaiset ovat onnistuneet saamaan rahoitusta, mutta valitettavan paljon tästä resurssista jää pääkaupunkiseudun ja sitä ympäröivien kaupunkien toimijoille.

Tärkeintä on kuitenkin se yhteinen tahtotila, joka on korona-aikana välittynyt jokaisen toimijan Facebook-päivityksistä ja tekemisistä. Kansallisena esimerkkinä muotoilun ja designin saralla on toteutettu virtuaalisia messuja, joissa näytteilleasettajat ovat olleet lähes yhdenvertaisessa asemassa, koska messuosastot ja näkyvyys ovat lähtökohtaisesti olleet kaikille näytteilleasettajille samanlaiset. On ollut mukava nähdä, miten taikuus on löytänyt uuden kanavan esimerkiksi Joni Pakasen kotistudion kautta. Vastaavasti oululaista lastenkulttuuria, teatteria, musiikkia ja kuvataidetta sen eri muodoissa on tuotu mitä kekseliäämmillä tavoilla tarjolle. Tämä osoittaa, että ainakin Oulussa kulttuuria halutaan tehdä isolla sydämellä myös digitaalisesti.

Vaikka tässä kirjoituksessa esille nostettu rahoitus on vielä turhan rajoittunutta, on Oulussa pitkäjänteisellä kehittämisellä saatu vuodesta 2020 lähtien kulttuuriavustuksiin tasokorotus, jonka toivoisi jatkuvan talouden haasteista huolimatta myös tulevina vuosina. Olemme nimittäin kaikki saaneet huomata, miten poikkeusolojen kurjuudesta ja eristäytymisestä huolimatta oululaisilla on jatkuva kulttuurin nälkä. Oululainen kulttuuri on välittynyt ympäri maailmaa muun muassa Petrus Schroderuksen “Rakastan elämää” -Youtube-videon sekä siitä poikineen äitienpäiväkonsertin järjestämisen myötä. Tästä rohkaistuneena uusia konsertteja on jo suunnitteilla.

Tätä ruokahalua voimme ylläpitää yhdessä, toisia tukien ja kulttuuritilaisuuksiin osallistuen niin digitaalisesti kuin jatkossa entistä vahvemmin myös pääsylippujen ja tilaisuuksiin osallistumisen muodossa. Poikkeusolosta huolimatta toivotan kaikille Kaltion lukijoille kulttuuririkasta alkavaa kesää!

Olli Rantala on oopperakuorossakin laulanut Oulun kaupungin sivistys- ja kulttuuripalvelujen suunnittelupäällikkö.

Kommentit