Toiston voima

Pettymys Peräpohjolan pilkkikauden liian varhaisesta päättymisestä oli käsinkosketeltavaa ainakin omassa rovaniemeläisessä kulttuurikuplassani. Kevät tuli tällä kertaa intensiivisesti ja aikaisin, ja monet suunnitellut istuskelut sekä reissut jäivät tekemättä.

Pilkkikauden ennenaikainen loppu oli samalla kuitenkin mahdollisuus terassikauden varhaisemmalle aloitukselle, mikä antoi hieman lohtua koronan ja ilmastonmuutoksen kurittamalle kulttuurielämälle. Istuskelimmekin pohjoisempaa hiihtoreissulta palaavan eteläsuomalaisen ystäväni kanssa rovaniemeläisen kulttuurikuppilan Mustan Kissan terassilla kevätauringon hyväilystä ja elämän karheita reunoja pehmentävistä juomista nautiskellen, kun ystäväni tokaisi: ”aistisi ovat auenneet”.

Vastapäätä terassia on kulttuuritalo Wiljamin seinä, seinällä Seija Ulkuniemen teos vuodelta 1994 ja teoksessa teksti ”aistisi ovat auenneet”. Ystäväni oli sanomasta niin yllättynyt, että siitä syntyi hänelle itseään toteuttava ennustus: aistit aukenivat. Itse taas olen työmatkalla kirjastoon, terassilla rentoutuessani ja muuten Rovaniemellä kuljaillessani ohittanut teoksen niin monet kerrat, että silmä on siihen tottunut, ja vasta nyt ulkopuolisen katse ja ääneen lausutut sanat riisuivat tottumuksen suomukset silmiltäni. Hetken sain nähdä maailman ja Rovaniemen uutena!

On ymmärrettävää, että mieli toimii näin. Jos näkisimme joka hetki koivun silmujen, taivaan pilvien, auringonvalon tuhansien sävyjen ja vastaantulijan silmien järisyttävän kauneuden, ei työmatkasta tai kaupasta käymisestä tulisi mitään. Joutuisimme kyynelsilmin kääriytymään kerälle elämän joka suunnasta pursuavan hykerryttävän katoavan kauneuden runsaudessa. Siksi silmä tottuu, ihminen urautuu ja päätyy päivästä toiseen toistamaan samoja suoritteita, kulkemaan samoja reittejä.

Toinen esimerkki toiston latistavasta voimasta on Pink Floyd -yhtyeen kappale ”Another Brick in The Wall (Part 2)”, joka sanoituksensa puolesta on kirpeä koulujärjestelmän ja tasapäistävyyden kritiikki mutta on ankarasta sanomastaan huolimatta valittu monille kapitalistista brutalismia edustaville ja edistäville rokkiradiosoittolistoille. Soittolistaradio näyttää toiston karmivan voiman: parinkymmenen soittokerran jälkeen kappale on merkityksestä tyhjentynyttä tapettia. Kaikki voivat laulaa kuorossa ”We don’t need no education, we don’t need no thought control” soittolistaradion kouliessa ja kouluttaessa meistä tahdottomia kuluttajia.

Järjestelmää kritisoiva teos on otettu osaksi järjestelmän pyöritystä, yhdeksi tiileksi seinälle muiden joukkoon, kuin tentisaikain kuninkaalle irvaileva narri tai nykyajan kulutuskulttuuriamme kriittisesti ruotiva taiteilija.

Koneen Säätiö tekikin rohkean avauksen luopuessaan omaksi irvikuvakseen muuttuneesta rohkean avauksen latteudesta apurahamyöntönsä edellytyksenä. Kukapa ei pitäisi rohkeutta ja avauksia sinänsä kannatettavina, mutta toiston voima on raastanut sanaparista alkuperäiset kauniit merkitykset ja kuormittanut ne katkeruudella sekä taiteilijoiden epävarman toimeentulon epätoivolla. Vaikka kabineteissa keksittäisiin näiden tilalle nyt mitä osuvimmat ja oivaltavimmat uudet käsitteet, tulevat nämäkin kohta lepattamaan tuulessa repaleisina, merkitystä vailla, mikäli ne altistetaan toiston latistusvoiman alle.

Näin kesän korvalla en halua kuitenkaan päättää kirjoitustani murheellisissa tunnelmissa. Antakaamme tunnustusta myös toiston myönteisemmille puolille.

Lienee tarpeetonta mainita toiston merkitys uusien taitojen ja taipumusten lihasmuistiin sisäänajamisessa. Laulujen opettelussa sitkeä papukaijantyö on tärkeää, jotta laulu saadaan ikään kuin alitajuntaan. Näin laulaja saa sen tulemaan sisältään ikään kuin automaagisesti, ja hän voi tietoisella tasolla keskittyä kikkailuun, tunteiluun ja briljeeraamiseen laulun päällä.

Lisäksi bändihommissa ja muissa sosiaalisissa ympyröissä toistolla merkityksistä tyhjiksi imetyt läpät ovat yhteenkuuluvuuden liima, joka mahdollistaa informaatiottoman kommunikaation yhteenkuuluvaisuuden osoituksina. Huumoriohjelmien hokemat saattavat läpäistä kokonaisen kansakunnan yhden lauantai-illan aikana niin, että kaltaiseni televisioton kansalainenkin saattaa ne vaivatta omaksua ja osoittaa kuuluvansa samaan yhteisöön muiden hokijoiden kanssa.

Nykypäivänä tietokoneet ja 5G-yhteydet siirtävät informaatiota joka tapauksessa ihmistä nopeammin. Niinpä voimme lajina keskittyä kommunikaatiossa informaation sijasta tunteiden ja yhteenkuuluvuuden ilmaisuun.

Warning: Use of undefined constant   - assumed ' ' (this will throw an Error in a future version of PHP) in /home/ciniao13/www.kaltio.fi/wp-content/themes/kaltio/artikkelikortti.php on line 19
Kaltio – Pohjoinen kulttuurilehti

Saamelaisten jäänteet ja kirkon rooli

Ajankohtaista Verkkoartikkeli 5/2021

Tänä vuonna kansallismuseo on palauttanut Inarin Siidaan suuren määrän aikoinaan pohjoisesta Helsinkiin vietyä esineistöä. Noin 30 vuotta sitten alettiin palauttaa 1900-luvun alkupuolella saamelaisten haudoista “tieteen” nimissä ryöstettyjä luita. Erva Niittyvuopio on tutkinut Oulun hiippakunnan tuomiokapitulin arkistosta, mikä oli kirkon rooli hautojen tyhjennyksessä.

Warning: Use of undefined constant   - assumed ' ' (this will throw an Error in a future version of PHP) in /home/ciniao13/www.kaltio.fi/wp-content/themes/kaltio/artikkelikortti.php on line 19

Bättre Folk – ahdistusta ja weltschmerziä Hailuodossa

Ajankohtaista Verkkoartikkeli 4/2021

Hailuodossa vuodesta 2011 järjestetty Bättre Folk -festivaali pääsi koronakeskeytyksen jälkeen kymmenenteen versioonsa Marjaniemen kärjessä. On siis jo korkea aika huomioida tapahtuma myös verkko-Kaltiossa.

Warning: Use of undefined constant   - assumed ' ' (this will throw an Error in a future version of PHP) in /home/ciniao13/www.kaltio.fi/wp-content/themes/kaltio/artikkelikortti.php on line 19

Hyperrealistista luontoa ja outoa luonnottomuutta Oulun taidemuseossa

Paperilehdestä 4/2021

Oulun taidemuseon täyttää kuluneen kesän sekä alkavan syksyn ajan ihmisen suhdetta ympäröivään maailmaan tarkasteleva näyttely SUPERNATURAL. Amanda Hakoköngäs kävi ihmettelemässä hyperrealistisia olioita.

Kaltio – Kolumni

Juokaamme suklaata!

Pullopostia 4/2021

Olen pyhittänyt kuluneen kesän lukemisen nautinnoille. Raivasin tilaa kaunokirjallisuudelle ja luin erityisesti kotimaisia esikoisteoksia, joiden lisäksi tartuin klassikoihin. Luin pitkin […]