LAHJOITUSOHJE
Tilinumero: FI25 5741 4020 1806 54
Tilin haltija: Kaltio ry
Viestiksi: onnittelijan nimi / onnittelijoiden nimet / anonyymi
Summa: 10 € minimi (ks. lisätiedot alempana)
Keräyslupa: RA/2025/181, aika 13.2.–12.5.2025
Vanhin suomalainen Helsingin ulkopuolella yhtäjaksoisesti ilmestyvä suomenkielinen kulttuurilehti Kaltio juhlii huhtikuussa 2025 jo 80-vuotissyntymäpäiväänsä. Nyt kaikilla Kaltion ystävillä on mahdollisuus onnitella julkisesti pitkäikäistä lehteämme sekä samalla osallistua kevään synttäritapahtumien mahdollistamiseen.
Kaltio ry on nimittäin käynnistänyt pienkeräyksen, johon lahjoittaneet saavat nimensä lehdessä julkaistavaan onnittelijoiden listaan. Onnittelijoiden nimet painetaan 20.3. ilmestyvään juhlanumeroon 1–2/2025 sekä kesäkuussa ilmestyvään numeroon 3/2025: 5.3.2025 mennessä tilille ilmoittautuneet onnittelijat listataan maaliskuun lehteen, ja 12.5. mennessä lahjoittaneet kesäkuun lehteen.
Listaan saa nimensä lahjoittamalla vähintään 10 €. Yksityishenkilö voi lahjoittaessaan ilmoittaa useampiakin nimiä, mutta jokaisesta listattavasta nimestä on lahjoitettava vähimmäissumma 10 € – kaksi nimeä 20 eurolla ja niin edelleen.
Myös yritykset ja yhteisöt voivat onnitella. Yhteisöiltä vähimmäislahjoitus on 50 € / onnittelija.
Lahjoitukset maksetaan keräystilille FI25 5741 4020 1806 54. Tilin haltija on Kaltio ry.
Viestikenttään merkitään onnittelijan nimi/nimet. Viitenumeroa ei käytetä.
Mikäli haluat lahjoittaa nimettömänä, kirjoita viestikenttään ”anonyymi” tms. Viestittömistä lahjoituksista onnittelijalistaan poimitaan verkkopankissa näkyvä maksajan nimi.
Poliisin hyväksymän pienkeräyksen keräysnumero on RA/2025/181, ja hyväksytty keräysaika 13.2.–12.5.2025. Keräyksen tuotto käytetään Kaltion 80-vuotisjuhlatilaisuuksien (26.4. yleisötapahtuma Valveella, 3.5. juhlaseminaari Hyrynsalmen Mustarindassa sekä striimattuna verkossa) esiintyjien palkkioihin ja matkakustannuksiin
Haimme näihin tapahtumiin myös apurahoja useammilta tahoilta, mutta tällä kertaa ei tärpännyt. Niinpä pyrimme tällä tavoin artisteille maksamaan.
Mikäli keräystuottoa jää yli, se käytetään Kaltion avustajien palkkioitten korotuksiin.
Emeritusprofessori ja entinen Kaltion päätoimittaja Veli-Pekka Lehtola pohtii saamelaisteemojen käsittelyäKaltiossa lehden sotienjälkeisen historian, vuoden 1966 saamelaisjulkaisun ja itse toimittamiensa teemanumerojen (1982 ja 1996) pohjalta.
Yhä suurempi osa EU-maiden kansalaisista kannattaa kauppapakotteita Israelille. Sadat eurooppalaiset poliitikot ovat viime ja tänä vuonna allekirjoittaneet vaatimuksia, joissa vaaditaan unionin yhteisiä pakotteita Israelia vastaan. Kasvavasta paineesta huolimatta EU ei ole lakkauttanut kauppaa edes Israelin siirtokuntien kanssa, jotka ovat kansainvälisen oikeuden vastaisia.
Lyhyen urani aikana useat erilaiset valtaväestöön kuuluvat kulttuuritoimijat ovat pyytäneet minua yhteistyöhön siten, että olen voinut päätellä kiinnostuksen heränneen keskinkertaisen […]
”Koska vähemmistökielen kirjoitustaito on edelleen harvassa, olen ottanut enemmän vastuuta lehtikirjoitusten tuottamisesta ja niiden kielenhuollosta.” Marja-Liisa Olthuis on yliopistonlehtori ja kirjailija, mutta myös inarinsaamenkielisen Anarâš aavis -lehden toimittaja.
Sigga-Marja Magga pohti duodjin radikaalisuutta talvella 2024 Jouni S. Laitin näyttelyn avajaispuheessaan: ”Laiti pilaa yhteiskuntakritiikissään kauniin esineen”.
”Suomi ja Norja eivät ole kunnioittaneet Tenon tilanteessa saamelaisten itsemääräämisoikeutta, joka todetaan vuonna 2007 hyväksytyssä YK:n Alkuperäiskansojen oikeuksia käsittelevässä julistuksessa.” Saima Visti keskusteli Tenon lohitilanteesta Áslat Holmbergin kanssa.
”Karnevalistisen ja riehakkaan monologitulvan alle kätkeytyy havaintoja ympäröivästä sekä manifestoivaa ja voimaannuttavaa energiaa”, toteaa Matti A. Kemi Badwoman-ryhmän esityksestä Mopo – uusi kevät.
”En ole edelleenkään varma, mikä oli esityksen sanoma. Mitä opimme hullusta taistelutahdosta?” Eppu Meriö arvioi Puolangan Pessimistien kesän 2025 näytelmän Karvanoppamusikaali.
Toista kertaa syyskuussa 2025 järjestetty Pyhä Sana -festivaali esittelee sanataidetta ja musiikkia sekä keskustelee yhteiskunnallisista teemoista. Pentti Järvelin tutustui tapahtuman antiin.
”Websterin dokumentti ei luo sankaritarinoita, ei osoita syyttävää sormea. Ei saarnaa, ei tyrkytä.” Matti A. Kemi katseli Palavan maan.
”On olemassa vaihtoehtoisia tekemisen muotoja – on olemassa tila, jossa voin väittää katsojalle, että minä olen kuvassa metsästyksen haltijan turvaamana. […]
Saamelainen taide on yksi Kaltion 80-vuotisjuhlavuoden teemoista. Tässä numerossa esitellään laajasti 2020-luvun saamelaisia taiteita ja taiteilijoita, jotka toimivat pohjoiskalotin alueella […]
”Lauri-Matti Parppein esikoiselokuvassa törmäytetään klassisen musiikin jäykät säännöt ja avarat konserttisalit kokeellisen musiikin mielikuvituksellisuuteen, jota toteutetaan autotalleissa ja pienissä baareissa.” Jenny Kangasvuon arvioima Jossain on valo joka ei sammu saa juuri ensi-iltansa.
Vaikka sitä markkinoidaan Nauvoon sijoittuvana juhannusaiheisena draamana, jossa ”pilkahtelee huumori”, Elämä on juhla on pikemminkin tragediaa, josta on hankaluuksia löytää minkäänlaisia huumorin pilkahduksia. Matti A. Kemi arvioi leffan.
Katariina Lillqvist has been directing her new animation at Liminka Art School, where her script was also turned into a graphic novel in 2024. Lölä Vlasenko talked to Lillqvist and artist–teacher Tessa Astre about Roma history and creating art.
Lölä Florina Vlasenko sat down with four people of different backrounds to discuss Oulu Theatre’s play Perillä – Destination – الوصول إلى. The article is published in Finnish in print version of Kaltio.
Ján Skaličan stayed in Mustarinda artist residency in March 2025. He ruminates how the experience affected his state of mind. The Finnish translation tof the column is published in the printed Kaltio.
Kirjailija Eeva-Maria al-Khazaali vieraili Ars Kärsämäen avajaisissa. Hän löysi näyttelystä monenlaisia tulkintoja kasvusta.
Tapani Rantalan näyttely Kaikki on ollut mahdollista on esillä Kemin taidemuseossa 7.6.–9.8.2025. Kriitikko Helki Kallio yllättyi näyttelyssä positiivisesti.
”Vaikkakin teos on nimetty dekkariksi, murhat ja niiden setvintä on sivuosassa.” Matti A. Kemi luki Aurora Sainion esikoisteoksen Älä anna syntejäni anteeksi.
