Tapaus Tenojoki

Suomen ja Norjan valtio rikkovat saamelaisten oikeuksia Norjan rakentamalla padolla ja Tenojoen kalastussäännöksillä

Atlantin lohien määrä on romahtanut globaalisti yli puolella vuosien 1983 ja 2016 välillä. Yksiselitteisiä syitä tähän ei ole. On esitetty seuraavia globaaleja tekijöitä: kolminainen planetaarinen kriisi (ilmastonmuutos, saasteet ja biodiversiteettikato), kalaviljely (loiset, karanneet lohet ja infektiot), vieraslajit, epätasapaino saalistajien määrässä, migraatioesteet kuten padot, sekä liiallinen hyödyntäminen. (NASCO 2020.)

Suomi on tuhonnut valtaosan lohijoistaan patoamalla ne. Tämä estää vaelluskalojen vaelluksen kutualueille ja mereen sekä heikentää niiden lisääntymistä. Suomessa ainoat luontaisen lohikannan joet ovat Tornionjoki ja Simojoki, sekä saamelaisten kotiseutualueella virtaavat Njauddâm (Näätämöjoki) ja Deatnu (Tenojoki). (Ks. SLL: ”Vaelluskalat”.)

Tenojoki on yksi Atlantin lohen eniten suosimista joista maailmassa (NASCO 2020). Lohenkalastus on ollut Tenojoella kiellettyä vuodesta 2021 alkaen. Kalastus on yksi saamelaisten perinteisistä elinkeinoista, ja Tenojoen lohenpyynnillä on keskeinen merkitys saamelaiskulttuurille. Suomen perustuslaissa turvataan saamelaisten oikeus alkuperäiskansana ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan, johon kuuluvat perinteiset elinkeinot kuten kalastus. (Pokka 2025.)

Tilannetta Tenojoella kuvaa todella huolestuttavaksi saamelainen kalastaja ja alkuperäiskansojen oikeuksien puolustaja Áslat Holmberg. Edellisen kesän lohitilannetta hän kuvailee katastrofaaliseksi. ”Enää ei voi puhua vuotuisista kannan vaihteluista, vaan Tenon lohen tila on vakiintunut huonolle tasolle.”

Holmbergin mukaan Tenojoen pääuomassa isompaa Tenon lohta ei pysty kestävästi tällä hetkellä hyödyntämään. Sen vuoksi Holmberg on siirtynyt kalastamaan pääasiassa muita kalalajeja, kuten harjusta, siikaa ja haukea. Holmberg on tänä kesänä kokeillut myös kyttyrälohen pyytämistä ELY-keskuksen myöntämällä poikkeusluvalla. Kantojen kehitystä Holmberg pitää arvaamattomana.

”Toissa vuonna kyttyrälohta tuli arviolta sadanviidenkymmenen tuhannen luokkaa ja odotettiin, että niitä voi tulla puoli miljoonaa. Niitä tuli lopulta paljon vähemmän kuin mitä oli odotettu”, Holmberg sanoo.

Maa- ja metsätalousministeriön neuvottelevan virkamiehen Tapio Hakasteen mukaan Tenojokeen on noussut tänä vuonna arvioiden mukaan 50 000–60 000 kyttyrälohta. Hän kertoo, että Norjassa on suuri määrä jokia, joihin kyttyrälohta on noussut. Kyttyrälohta pidetään haitallisena vieraslajina.

”Maa on linjannut ministeritasolla, että kyttyrälohen leviäminen ja kotoutuminen Norjan jokiin pyritään pysäyttämään mahdollisimman lähellä jokisuita”, Hakaste kertoo.

Valtiollinen lohikontrolli

Vuonna 2023 Norja rakensi padon parittomina vuosina nousevan kyttyrälohien torjumiseksi. Pato purettiin lopulta, koska se ei toiminut toivotusti: se esti Atlantin lohen nousua kyttyrälohen sijaan.

Norja rakensi tänä vuonna – Tana Brun kylästä alavirtaan – Seidan kylän kohdalle uuden padon uudella rakenteella. LUKE:n tutkija Jaakko Erkinaro on Helsingin Sanomien (19.7.2025) artikkelissa ilmaissut suhtautuvansa kriittisesti patoon, jonka vaikutukset ovat osin epäselvät. Hakaste kertoo, että Suomessa on ilmaistu huoli padon mahdollisista haitoista lohikantoihin.

”Padon vaikutuksia tutkitaan padon läheisyydessä monella tavalla, muun muassa lohen vaelluspoikasten eli smolttien liikkumista kartoittavan telemetriatutkimuksen avulla”, Hakaste kertoo.

Holmberg on ollut dokumentoimassa tilannetta padon luona. Holmbergin mukaan padolla on arvaamattomia vaikutuksia ja pato uhkaa Atlantin lohta. ”Pato on haitannut Tenon lohen nousua – se pysäyttää isommat lohet padon alle, hidastaa lohen nousua ja rasittaa lohia.”

Hakasteen mukaan pato toimi tänä vuonna paljon paremmin kuin vuonna 2023 ja norjalaiset ovat reagoineet muun muassa avaamalla patoa, jos sen alapuolella on havaittu Atlantin lohia.

Holmberg kertoo, että Suomi ja Norja ovat hallinneet Tenoa yhdessä jo toistasataa vuotta. Holmbergia turhauttaa, että Norja on ottanut nyt Tenojoen hallintaansa. Hänen mukaansa Suomen puolen virkamiehet eivät tee asialle mitään. ”Vaivihkaa on siirrytty siihen, että Norja sanelee säännöt Tenolle, vaikka Suomella täytyy olla täysin sama painoarvo kyttyrälohiasioissa.”

Holmberg näkee padon ennen kaikkea oikeudellisena kysymyksenä. Hän kuvaa padon rakentamista brutaalina toimenpiteenä: päättäjät eivät ole kuulleet saamelaisia ja Norja kaappaa kyttyrälohet omaan käyttöönsä.

”Meijän kalastuskulttuurissa on hyödynnetty aina sitä, mitä on saatavilla, mutta nyt se estetään tällä järjestelmällä. Meiltä estetään pääsy runsaimpaan kalalajiin, mitä Tenossa voi pyytää. Se estää meiltä mahdollisuuden sopeutua ilmastonmuutokseen ja hyödyntää niitä lajeja, jotka hyötyy nykyisestä ilmastosta.”

Mitkä saamelaisten oikeudet?

Suomi ja Norja eivät ole kunnioittaneet Tenon tilanteessa saamelaisten itsemääräämisoikeutta, joka todetaan vuonna 2007 hyväksytyssä YK:n Alkuperäiskansojen oikeuksia käsittelevässä julistuksessa. Sama koskee myös julistuksessa mainittua alkuperäiskansojen oikeutta säilyttää ja suojella luonnonvarojensa tuotantokykyä.

Holmberg korostaa valtioiden vastuuta siinä, miten he toteuttavat hyväksymiään sopimuksia. Myös kansainvälisten sopimusten tulisi Holmbergin mukaan luoda pohjaa oikeuksien kunnioittamiselle. ”Niiden tulisi antaa pohjaa yhteishallinnolle, joka rakentuu paikallisten oikeuksille ja todellisille vaikutusmahdollisuuksille.”

Vuonna 2016 Suomi laiminlöi saamelaiskäräjälain mukaisen neuvotteluvelvoitteen noudattamisen, kun maa- ja metsätalousministeriö varasi saamelaiskäräjille mahdollisuuden neuvotteluille vasta sen jälkeen, kun Suomi ja Norja olivat jo allekirjoittaneet Tenojoen kalastussopimuksen keskenään (Pokka 2025).

Kalastussäännökset ovat kohdistuneet kovimmin paikallisiin ja saamelaisiin kalastajiin; kalastusaikoja on lyhennetty ja perinnepyyntimenetelmiä rajoitettu. Sen lisäksi turisteina pidetyt ei-paikalliset mökinomistajat ovat saaneet tiloihin sidottuja kalastusoikeuksia samaan aikaan kun Utsjoen saamelaisia, jotka ovat saaneet kalastusoikeuden perintönä mutta eivät enää asu paikkakunnalla, ei tunnisteta omaksi kalastajaryhmäksi ja kalastusoikeuksien haltijoiksi. (Pokka 2025). Holmbergin mukaan saamelaiset on sivuutettu Tenojoen tapauksessa.

”Suomen puolella Tenojokivarressa saamelaiset omistavat virallisesti suurimman osan vesialueista. Vesialueiden omistajia ei kuitenkaan Tenon asioissa ole kuultu”, Holmberg sanoo.

Tenojoki on rajavesistö Suomen ja Norjan välissä, ja se kulkee myös saamelaisten kotiseutualueen läpi. Holmbergin mukaan Tenon kysymyksiä tulisi hoitaa paikallisella, ei niinkään kansallisella tasolla. ”Kyllä mie näkisin, että semmonen yhteishallinta paikallistasolla olisi se ratkaisu.”

Holmberg kertoo Norjan käräjien tilaamasta tutkimuksesta, jossa otetaan esille paikallishallinnon mahdollisuus Tenolla. Se voisi kuulemma olla tavoitteena jo vuonna 2027.

—
Tausta-aineisto:

Holmberg Áslat 2018: Bivdit Luosa – To Ask for Salmon. Saami Traditional Knowledge on Salmon and the River Deatnu: In Research and Decision-making. UiT – The Arctic University of Norway.
https://munin.uit.no/bitstream/handle/10037/12868/thesis.pdf

Lukkari S., Länsman V., Valle P., Kytökorpi M., Orell P. & Erkinaro J. 2024: ”Kyttyrälohen pyyntimenetelmien kehittäminen Tenojoella : Perinteisten lohipyydysten soveltaminen vieraslajin pyyntiin”. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 88/2024. Luonnonvarakeskus. Helsinki. 22 s.
https://jukuri.luke.fi/server/api/core/bitstreams/6e134f3d-6c25-4d3e-b7c4-bfa66d62da68/content

Status of the Tana/Teno River salmon populations in 2024. Report from the Tana/Teno Monitoring and Research Group 1/2025.
https://brage.nina.no/nina-xmlui/bitstream/handle/11250/3175356/Tana%20status%20report%202025-1%20ENG.pdf

NASCO 2020: State of North Atlantic Salmon. 5/2020.
https://nasco.int/wp-content/uploads/2020/05/SoS-final-online.pdf

NASCO 2024: Management of Pink Salmon in the North Atlantic and Their Potential Threat to Wild Atlantic Salmon. A Theme-based Special Session of the Council of NASCO. 6/2024.
https://nasco.int/wp-content/uploads/2024/12/CNL2489_TBSS-Report_Management-of-Pink-Salmon-1.pdf

Pokka Hannele 2025: Saamelaisten kalastusoikeuksien kehityspiirteitä: Erillisselvitys saamelaisten totuus- ja sovintokomissiolle. Valtioneuvoston hallintoyksikkö.
https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/166345/VN_2025_63.pdf

Suomen luonnonsuojeluliito: https://www.sll.fi/opi-lisaa/vedet/vapauta-virrat/vaelluskalat/ Viitattu 26.8.2025.

Saavalainen Heli: ”Norja alkoi massakalastaa Tenon kyttyrälohia padolla: Saamelaiset jäivät ilman”. Helsingin Sanomat 19.7.2025. Viitattu 26.8.2025.
https://www.hs.fi/alueet/art-2000011369623.html