Onnittele 80-vuotiasta Kaltiota lahjoittamalla!
Kaltio ry on käynnistänyt pienkeräyksen 80-vuotisjuhlatilaisuuksien rahoittamiseksi. Keräyslupanumero on RA/2025/181 ja keräystili FI25 5741 4020 1806 54. Lue jutusta lisää keräyksestä.
Kepeitä piipahduksia viktoriaaniselle kosioreissulle
Satu Tähtinen: Lordi D ja muita seurapiirisalaisuuksia. 301 s. Otava 2024.
Satu Tähtinen: Seikkailijalordin paluu ja muita yllätyksiä. 272 s. Otava 2024.
Feelgood-kirjallisuus tuntuu olevan trendinä vaikeina aikoina. Arjesta pakeneminen viihdekirjallisuuden avulla näkyy hyvin vertailemalla Sanaston listaamia lainatuimpia kirjoja sekä Kirjakauppaliiton yllä pitämää ”Mitä Suomi lukee?” -listausta. Viihdekirjallisuudella menee hyvin.
Isot kustantamot kuten Otava ja WSOY ovat löytäneet Laila Hietamiehen ja Pirjo Tuomisen jälkeen joukon nuoria naiskirjailijoita, jotka tekevät kustantamoille romanttisia kirjasarjoja ihastumisineen, rakastumisineen ja rakkauden lakastumisineen. Romaanien julkaisuajankohdan ihanteita heijastelevat vahvat naistoimijat tuovat lukijoilleen milloin luonnonsuojelun, milloin feminismin tai yhteiskunnallisen vaikuttamisen teemoja.
Jane Austin aloitti viihteellisen romaanin voittokulun 1810-luvulla. Charlotte Brontën Kotiopettajattaren romaania (alkuperäisteos päähenkilönsä mukaan nimetty Jane Eyre, 1847) pidetään romanttisen proosan eräänlaisena kehysteoksena genren juonenkäänteissä ja henkilögalleriassa. Teoksen sisältämät troopit ovat pysyneet hätkähdyttävän samankaltaisina pian kaksisataa vuotta.
Myöskin viihdekirjallisuuden genreä uudistaneet Candace Bushnellin Sinkkuelämää– sekä Helen Fieldingin Bridget Jones -romaanisarjat noudattavat vanhoja lainalaisuuksia. Bushnellin ja Fieldingin teosten ällistyttävillä myyntiluvuilla betonoitiin viihdekirjallisuus myös osaksi vakavasti otettavaa kirjallisuuden tutkimusta. Downton Abbey ja Bridgerton taasen nostivat historiallisen viihdekirjallisuuden käännöskirjallisuutemme kärkeen. Samalla suomenkielinen viihdekirjallisuus koki jälleen uuden kukoistuskautensa.
Oululaistaustainen kirjailija Satu Tähtinen tuottaa neliosaista kirjasarjaa Otavalle. Hän on oiva esimerkki viihdekirjailijan nykyhahmosta: korkeakoulutuksen saanut naiskirjailija, joka kirjoittaa viestintäosaajana virheetöntä ja harkittua tekstiä. Huolitellun tekstin lomassa näennäisesti ei tapahdu muuta kuin sulhasen valinta, mutta rivakasti etenevät käänteet tarjoavat lukijalleen kurkistuksen 1800-luvun ajatuskuvioihin ja maisemiin.
Tetralogian kaksi ensimmäistä osaa Lordi D ja muita seurapiirisalaisuuksia sekä Seikkailijalordin paluu ja muita yllätyksiä ovat helppolukuisia, noin 300-sivuisia teoksia. Niissä seurataan ”Moraalisten naisten kirjakerhon” perustavaa ylhäistönaista Josephinea ja hänen ystävätärpiiriään. Tapahtumat alkavat Jane Eyren julkaisuvuodesta 1847. Ensimmäinen osa tapahtuu pääasiassa Lontoossa, toisessa osassa ollaan maaseututilalla.
Nämä kaksi teosta käsittävät yhden kokonaisen kalenterivuoden. Kun Josephine ensimmäisen osan päätteeksi löytää mielittynsä, toinen osa keskittyy ensimmäisen osan sivuhahmona toimineen Adalminan sulhon etsintään.
Ylhäisönaisten on avioiduttava säädyllisesti, hoidettava velvoitteensa yhteisölle ja mukailtava kaikkia kulttuurillisia virtauksia, mitä ylhäisöpiirit saavatkaan keksittyä. Tähtisen taustatoimittaminen teoksissa hurmaa: vaatetuksen ja ylhäisön maneerien kuvaus on selkeää ja tehokasta eikä sorru kauhistelemaan kummallisuuksiaan.
Teksti on jouhevaa ja sen kappalejako ingressikuvauksineen koukuttaa. Lyhyet, noin viisisivuiset luvut sisältävät aina jonkin tapahtuman, joka huipentuu seuraavassa luvussa. Kiiltokuvamaiset ylhäisöedustajat ovat dualistisesti joko hurmaavia ja empaattisia tai pahantahtoisia ja juonittelevia. Henkilöhahmojen attribuutteja on niukasti.
Historiallis-viihteellisessä romaanissa punastellaan paljon – niin näissäkin teoksissa. Seksiaktitkin toteutuvat avioitumisen myötä. Epookin sisärakennettu onnellisuus takaa lukukokemuksen eskapismin. Antagonistitkin uupuvat juonitteluunsa, rakkaussuhteet tuntuvat siloitellun romanttisilta ja viktoriaaninen hengellisyys on lakaistu häiritsemästä. Lordien rahahuoletkin näyttävät mitättömiltä pilvenhattaroilta muutoin poutaisessa miljöössä.
Historiaan perehtyneenä Tähtinen nostaa hienovaraisesti lukijalleen sellaisia käsitteitä kuin ”pääri” tai ”chartelistit”. Etnologiaa tutkiva hiukan homssuinen setähahmo tuo tutkimuksissaan esiin kaikkitietävän kertojan kautta ”koko tunnetun maailman”. Ajankuva siirtyy kepeästi lukijalleen. Viktoriaanisen ajan kurjuudesta ei mainita halaistua sanaa, koska se ei kuulu viihdekirjallisuuden kuvastoon. Kuningatarkin mainitaan harvakseltaan.
Tähtisen ansioksi viihdekirjallisuuden tantereella on annettava rivakka ja mukaansa tempaava juonenkuljetus. Vaikka historiallisia tapahtumia tuodaan säästeliäästi kirjassa esille, onnistuu Tähtinen luomaan idyllisen ja perin brittiläisen maailman lukijalleen.
Tähtisen kolmas osa sarjaan julkaistiin helmikuussa. Neljäs osa ilmestynee syksyllä 2025. Kepeää piipahdusta 1800-luvun puolivälin brittiläiseen ylhäisöjuonitteluun voi suositella kernaasti tällä teossarjalla. Hyvin taustatoimitettu viihdekirjallisuus tarjoaa oivaa eskapismia tällaisina hankalina aikoina.
Metsä elonkirjon takaajana ja luonnonsuojelutyön näyttämönä
”Havumetsän lapsien voima on elokuvan kyvyssä käsitellä valtavaa aihevyyhtiä laajalle yleisölle lähestyttävällä tavalla.” Virpi Suutarin viimeisimmän dokumentin arvioi Kaltiolle Mia Hannula.
Metsäsuhteemme dokumentoijat ja ennallistajat
”Ritva Kovalainen ja Sanni Seppo eivät jätä katsojaa sen harhakuvan valtaan, että maamme olisi täynnä luonnontilaista ja luonnonkaunista metsää.” Kajaanin taidemuseossa 10.12.2023 saakka esillä olevan Pohjoistuulen metsä -näyttelyn arvioi Niina Kestilä.
Perämeren Berliini 2025
Horizont-hanke herättelee henkiin purkutaloja sekä pandemiavuosien rajasulkujen hiljentämää Tornion ja Haaparannan kaksoiskaupunkisuhdetta. Saima Visti tutustui yhteisötaiteelliseen näyttelyyn.
Työväenkulttuurin takaisinvallankaappaus
”Työväenluokkaista kulttuuria tehdään omista lähtökohdista tietoisena ja ylpeänä eikä surkutella, että voivoi kun en ole syntynyt rikkaaseen perheeseen.” Anu Kolmonen haluaa kaapata keskustelun työläiskulttuurista takaisin työläisille.
Palsta suomalaisen elokuvataiteen avohakkuuksi
Mikko Myllylahden Cannesissakin palkittu lokakuun ensi-iltaelokuva on Kaltion kriitikko Matti A. Kemin mukaan ”ilahduttava kaato”. Ensi-iltansa leffa saa teattereissa 7.10.2022.
Demokratian yksinkertaistamisesta
Esseesarjan kolmanessa osassa Jenny Kangasvuo pohtii demokratiaa, joka saattaa nostaa vallankahvaan myös Saksan kansallissosialistien kaltaisen puolueen.
Tavallinen saksalainen professori
Jenny Kangasvuon essee aloittaa sarjan, jonka teemat nousevat Victor Klempererin päiväkirjamerkinnöistä vuosilta 1933–1945.
Kaltion 75-vuotisjuhlaseminaari katsottavissa netissä
75-vuotisjuhlaseminaari ”Taiteen ja kulttuurin rooli koulutuksessa ja tutkimuksessa” on katsottavissa Oulun ammattikorkeakoulun youtube-kanavalla osoitteessa https://www.youtube.com/watch?v=jbpnxvfWOqM. Seminaari striimattiin torstaina 29.10.2020 klo 13–16.
Saarela – Voimailua ja taidetta Oulujoen varrella
Oulujokivarressa sijaitsevalla Saarelan maatilalla oli isäntä, jonka voimista liikkui villejä huhuja. Kyseessä oli painin olympiavoitolla nimensä historiaan kirjoittanut Yrjö Saarela, […]
Vanhuuden malleja eri ikäluokille
Väestön eliniänodotteen kasvaessa yksi ”vanhuuden” kategoria, 65+, ei enää riitä. Kuusikymppiset, kahdeksankymppiset ja satavuotiaat ovat ryhminä saatikka yksilöinä liian erilaisia, Jenny Kangasvuo kirjoittaa.
Vau, täällä on tällaisiakin tyyppejä
”Moni hyönteinen näyttää ulkoavaruuden olennolta, jos mikroskoopilla katselee. Se herättää enemmänkin hämmästystä, jopa inhoa ja halua torjua näitä olentoja. Silloin empatia jää helposti puuttumaan.” Sampsa Hannonen haastatteli eläinfilosofi Elisa Aaltolaa.
Mielenosoitusoikeuden taantuminen tainnuttaa demokratiaa
”Mielenosoittamisoikeus, kuten mikä tahansa muukin oikeus, voidaan myös menettää. Siksi sen toteutumista tulee seurata, tarkastella ja uudelleenarvioida.” Rovaniemeläinen lukiolainen Minea Kaippio kirjoittaa mielipiteenvapaudesta.
Sielujen läpi ujeltavia kertomuksia luopumisesta
”Elokuva on kokonaisuutena immersiivinen. Sen sisäismaailmaan uppoutuu vaivatta. Pöystin roolihahmo tivaa: ’Vakoiletko sinä, nainen, uniani?!'” Matti A. Kemi katseli Pirjo Honkasalon viimeisimmän fiktioelokuvan.
Vetoomusten allekirjoittelu ei riitä
Apartheid-valtioita on ennen Israeliakin pysäytetty boikottien avulla.
Via Karelia ja Österbottenin siutti Kotia
”Oli varhmaan tarkotus ette sain vastaani haasteita. Mie tarkotan ette, jos kirjailija lähtee stipentireissule, niin onnea oon se, ette jotaki tapahtuu. Mutta tällä kertaa tapahtumia oli aika monta.”
Vain väsymyksestä johtuvaa
”Etsiessäni talon vanhoja piirustuksia löysin senkin sisuksista hyvin pehmeän paperin. Vai pitäisikö sanoa sittenkin dokumentin: laidoista raskaasti hiutunut todistus sijoitti tilamme rekisteriin. Kaikki oli käsinkirjoitettu, ja voi miten kauniisti!”
Jenni Kinnusen kolumni.
Pääskyparvi taivaan räystään alla
”Kesällä Kuttura täyttyy elämästä, kun kylässä syntyneet palaavat jälkeläisineen tutuille laitumille. Tulemme pääskysten lailla, löydämme armaat asuinsijat, rakkaat rannat. Otamme vastaan, mitä kotikylän kesä tarjoaa.”
Pullotettuna päihdyttävä varoitusfilmi alkoholin ongelmista
”Tämän vuoden parhaimmistoa viihdeosastolla”, toteaa Matti A. Kemi 28.3.2025 ensi-iltansa saaneesta, Teemu Nikin ohjamaamasta elokuvasta 100 litraa sahtia.
Kylässä kylästä kylään
Mustarinda-seuran Miina Kaartinen ja Sanna Ritvanen viettivät kolme kuukautta residenssissä New Yorkissa. Kaltion palstalla he haastattelevat Red Hookin Pioneer Works -kulttuurikeskuksen julkaisutoiminnan johtajaa.
TaideTurvapaikka: safe(r) space for (inevitable) peace
Lölä Florina Vlasenko writes about TaideTurvapaikka, a community art project started at Oulu refugee center in 2023. The article is published in Finnish translation in the printed Kaltio 1–2/2025.
Jah(app)! Digihunteerinkia
Meänkielen kirjeenvaihtajamme Linnea Huhta pohtii tällä kertaa olemassaoloaan digitaalisessa maailmanpiirissä.
Thangka välittää viisautta, myötätuntoa ja voimaa
Vuoden 2025 helmikuun viikonloppuina Oulussa oli mahdollista tutustua thangkoihin Galleria 33:n tiloissa. Thangkat ovat keskeinen osa Tiibetin kulttuuria sekä tiibetinbuddhalaista harjoitusta.
Pamelalla Senegaliin
”Omakustanne on hykerryttävä ja sisällöltään yllättävän valistava teos matkailusta, eurooppalaisuudesta sekä senegalilaisen kulttuurista.”
Vahvan inhimillinen kuva Lönnrotista
”Tällaisen elämäkerran aika jo totisesti oli”, toteaa Risto Kormilainen emeritaprofessori Irma Sulkusen teoksesta Elias Lönnrot ja hänen pitkä varjonsa.
Mestari ja oppipoika
”Kirjansa alaviitteissä Seppälä valottaa usein kiinnostavia näkökulmia.” Juhani Rantala luki Juha Seppälän teoksen Paavo Rintalan kirjallisuuden lukemisesta.
Hakkuilla tavataan: tiedolla ja tarinoin tuhoa vastaan
Aktivistinen Metsäliike ja kulttuurilehti Kaltio kohtaavat toisensa yhteistyönumeron sivuilla, kiitos päätoimittaja-Paavolle tästä tilaisuudesta! Metsäliike on kansanliike, jonka tavoite on saada […]
Kepeitä piipahduksia viktoriaaniselle kosioreissulle
”Huolitellun tekstin lomassa näennäisesti ei tapahdu muuta kuin sulhasen valinta, mutta rivakasti etenevät käänteet tarjoavat lukijalleen kurkistuksen 1800-luvun ajatuskuvioihin ja maisemiin.” Matti A. Kemi luki Satu Tähtisen romaanisarjan kaksi ensimmäistä.
Sanojen äiti on kaasu
”Yhtä paljon kun piereskely on ollut osa ihmisyyttä, myös piereskelyyn liittyvä kirjoittaminen on kuulunut monien sanankäyttäjien repertuaariin.” Aapo Kukko luki Nastamuumion julkaiseman historiallisen suolikaasukirjoituskoosteen.