Joulukuun Kaltion kansiteos on ”Kokkotuli” Tuija Karénin viiden teoksen sarjasta, joka muodosti puolikkaan Uuden Musiikin Lokakuussa 3.10.2024 esitetystä Heijastuksia-konsertista. Tammi-helmikuussa 2025 teossarja sekä Niilo Korsulaisen pianosarja Visions des fleurs d’une nuit d’été op. 34 (”Näkyjä kesäyön kukista”, 2024) ovat koettavissa Oulun kuvataiteen talon ARTtilassa.
Heijastuksia tutkii kuvataiteen ja musiikin vuoropuheluna näiden taidelajien herkistymistä samalle taajuudelle. Teoksessa nuori säveltäjä Korsulainen ja hänen kuvataitelijaäitinsä Karén matkaavat Kiiminkijoen luontomaisemassa kesäpäivän valosta yöttömän yön unenomaisen maagiseen syvyyteen.
”Musiikin ja maalaustaiteen suhde on kiehtova”, taiteilijat kertovat konsertin käsiohjelmassa. ”Niiden kokemistapa on lähtökohtaisesti erilainen – musiikki tapahtuu ajassa, kun taas maalauksen kaikki piirteet voi vastaanottaa ’kerralla’ – mutta silti niiden ilmaisutavoissa voi nähdä yhteisiä piirteitä. Musiikissa ja maalaustaiteessa voi molemmissa havainnoida valoja ja varjoja, kirkkaita ja tummia sävyjä, lämpimiä ja kylmiä värejä. On erilaisia tekstuureja, tiheämmin tai levollisemmin rytmitettyjä tapahtumia, harmonista seesteisyyttä tai voimakkaan dynaamisia linjoja ja räikeitä kontrasteja.”
”Yhteisteoksessamme kummankaan kädenjälki ei varsinaisesti seuraa toista, vaan lähestymme teoksen aihetta kumpikin omasta näkökulmastamme. Vaikka ilmaisun muoto on eri, kieli on kuitenkin yhteinen. Reaalimaailman esittämisen sijaan maalaukset ovat kuin pysäytyskuvia musiikin ja inspiraationa toimineen luonnon unenomaisesta tunnelmasta. Toisaalta musiikkikaan ei tyydy imitatiivisesti kuvittamaan luonnonmaisemaa,vaan tarjoaa impressionistisen hengen mukaisesti symbolisen kuvauksen kesäyössä kulkevan kokijan sielunmaisemasta.”
Lokakuun kantaesityksen Oulun musiikkikeskuksen Tulindbergin salissa soitti pianisti Maija Väisänen. ARTtilan näyttelyssä musiikki kuullaan nauhoitteena.
Tuija Karén (s. 1967) on Pikisaaressa työskentelevä oululainen kuvataiteilija ja Oulun Taiteilijaseuran jäsen. Hän on suorittanut kuvataiteen perusopinnot ja opiskelee parhaillaan kuvataiteen aineopintoja Lapin yliopiston avoimessa yliopistossa. Oman taiteen tekemisen lisäksi hän on työskennellyt graafisena suunnittelijana ja taidepajaohjaajana.
Niilo Korsulainen (s. 1999) opiskelee musiikinteoriaa Sibelius-Akatemiassa. Hän on yksi kuudesta nuoresta taiteilijasta, joita seurataan Oulun juhlaviikkojen Delta Life -kulttuuripääkaupunkihankkeeseen kytkeytyvässä dokumenttisarjassa Taiteilija syntyy suistoon. Sarjaan voi tutustua Pohjoinen kulttuurivirta -kanavalla (www.pohjoinenkulttuurivirta.fi).
Tuija Karén ja Niilo Korsulainen: Heijastuksia, ARTtila (Hallituskatu 5, Oulu) 22.1.–16.2.2025
Sävellykset:
I Heijastuksia veden pinnalla: luhtalemmikki
II Kaihoisa tanssi: niittyleinikki
III Keskiyön valssi: hiirenvirna
IV Sadepisarat: kissankello
V Kokkotuli: metsäkurjenpolvi
Maalaukset:
1. Heijastuksia
2. Niittyleinikin kaihoisa tanssi (1 ja 2)
3. Keskiyön tanssija
4. Kesäsade
5. Kokkotuli
Instagram @tuijakaren_art
Emeritusprofessori ja entinen Kaltion päätoimittaja Veli-Pekka Lehtola pohtii saamelaisteemojen käsittelyäKaltiossa lehden sotienjälkeisen historian, vuoden 1966 saamelaisjulkaisun ja itse toimittamiensa teemanumerojen (1982 ja 1996) pohjalta.
Yhä suurempi osa EU-maiden kansalaisista kannattaa kauppapakotteita Israelille. Sadat eurooppalaiset poliitikot ovat viime ja tänä vuonna allekirjoittaneet vaatimuksia, joissa vaaditaan unionin yhteisiä pakotteita Israelia vastaan. Kasvavasta paineesta huolimatta EU ei ole lakkauttanut kauppaa edes Israelin siirtokuntien kanssa, jotka ovat kansainvälisen oikeuden vastaisia.
”Ateriointi palettiveitsillä ja muilla taiteilijan tarvikkeilla on vähän kömpelöä, mutta sujuu lapsilta helpommin. Kun hodarit on syöty, avataan jäätelöbaari.” Teatteri voi olla tällaistakin. Pete Huttunen vieraili Oulun teatterin Moninaisuuden näyttämöllä.
”Motiivit jäävät vaillinaisiksi, katsojalle ei tarjota tilaa ennakoida tai tajuta syitä ja yhteyksiä.” Matti A. Kemi vaikuttui Kullervon tarinan puitteista, mutta tarinan ja juonen juoksutus jätti haasteita katsojalle.
Marjatta Kaikkonen teki työvuosinaan oppimisen kehittäjänä opintomatkoja muun muassa Roomaan. Hän kirjoittaa nyt matkastaan ja antiikin kulttuurihistorian merkityksestä Kaltiolle.
Makasiini Contemporaryn Lost in the Woods -näyttely Turussa esittelee Rovaniemellä asuvan ja työskentelevän Eemil Karilan (s. 1978) taidetta. Karilan uraan sisältyy yli 30 soolonäyttelyä ja lukuisia ryhmänäyttelyitä myös ulkomailla.
Heavy Metal Perse ja sen musiikki ovat kajahtaneet Kajaanista jo neljännesvuosisadan verran. Niko Peltonen ruotii esseessään yhtyeen taivalta ja yrittää tavoittaa jotain HMP:n olemuksesta.
Pari vuosisataa sitten Oulu joi kaksin käsin tervaa. Tai eihän Oulu sitä oikeastaan juonut. Se purskutteli sitä suussaan ja sylki […]
2020-logu sámi rap-artisttat Yungmiqu ja Jezebro Álbmotlaš populáramusihkkakultuvrrat dávistit dávjá riikkaidgaskasaš stiilarávnnjádagaid. Dát albmoneapmi gullo maid sámiid modeardna musihkas. Ovdamearkka […]
Vistig sáttá leđe tárbu muštâliđ, kii mun lam. Pargoeellimstân mun lam anarâškielâ ollâopâttâhlehtor. Muu spesialsyergi lii kielâiäláskittem, adai keevâtlávt mun […]
Suomella ei ole ollut varsinaisia siirtomaita, mutta paikoin Suomikin on tehnyt siirtomaapolitiikkaa. Antti Vikström käy läpi tilanteita, joissa mekin olemme olleet alistajan osassa.
During her Mustarinda residency, Riah Knight created strategies of survival. She writes about how we could learn from traditional Romani practices.
Artikkeli on julkaistu suomeksi printti-Kaltiossa.
”Taitavien ammattilaisten rakentama improvisaatioteatteri on vilpitöntä ja aitoa.” Pete Huttunen arvioi Oulun kaupunginteatterin suuren näyttämön improvisaatioesityksen Päin näköä.
”Sadunomaisuus välittyy, tunnelma on rauhaisa ja peloton läpi näytelmän.” Kaltion kriitikko Matti A. Kemi katseli Oulun kaupunginteatterin Taikatalven.
Ali Jonassonin ja Mats KejosenFinnkampen on ”monitieteinen, yhteiskuntapoliittinen ja siitä huolimatta suhteellisen helppolukuinen”, kirjoittaa meän-kolumnistimme Linnea Huhta.
Lauri Rikalan runouden pariin pääseminen tuntuu Matti A. Kemistä ”kotoiselta huomalta: pyhyyden kartoittaminen ja arkiset asiat ovat edelleen läsnä.”
Maria Matinmikon SIIS NIIN on ”ytimekäs, tutkaileva ja itsetietoinen”, Matti A. Kemi kirjoittaa. ”Sen sivut huokuvat estetiikkaa, huolellisuutta ja tarkoin punnittuja ajatuksia ajastamme, asenteistamme ja arjestamme.”
Marjut Aikion kolmiosaisen Nils-Aslak Valkeapää -elämäkerran ensimmäinen nide julkaistiin lokakuussa. Siihen tuoreeltaan tutustui Kari Sallamaa.
Emeritusprofessori Kari Sallamaa luki Saamelaisten totuus- ja sovintokomission työn osana tilatun Veli-Pekka Lehtolan teoksen Kenen maa, kenen ääni?, joka selvittää saamelaisten asemaa Suomen historian eri vaiheissa.
Taiteilijapari Pekka ja Teija Isorättyän (ks. Kaltio 1/2022, kaltio.fi/ihmisen-rajaton-myotatunto) kädenjälki on tuttua julkisista taideteoksista kuten Tornion möljän ”Kojamo” ja ”Särkynyt […]
Oulun kaupungintalon huipun laskuri lähestyy nollaa: Euroopan kulttuuripääkaupunkivuosi 2026 on pian alkamassa. Oma laskurini on tätä kirjoittaessa numerossa 397. Toivoisin, […]
Ensiksi sie alat harrastamhaan jääkiekkoa, ja sitte sinusta tullee NHL-legenda. Tietenki tie siihen saattaa olla rohki pitkä, samhaan laihin pitkä […]
