
Onnittele 80-vuotiasta Kaltiota lahjoittamalla!
Kaltio ry on käynnistänyt pienkeräyksen 80-vuotisjuhlatilaisuuksien rahoittamiseksi. Keräyslupanumero on RA/2025/181 ja keräystili FI25 5741 4020 1806 54. Lue jutusta lisää keräyksestä.
Joulukuun Kaltion kansiteos on ”Kokkotuli” Tuija Karénin viiden teoksen sarjasta, joka muodosti puolikkaan Uuden Musiikin Lokakuussa 3.10.2024 esitetystä Heijastuksia-konsertista. Tammi-helmikuussa 2025 teossarja sekä Niilo Korsulaisen pianosarja Visions des fleurs d’une nuit d’été op. 34 (”Näkyjä kesäyön kukista”, 2024) ovat koettavissa Oulun kuvataiteen talon ARTtilassa.
Heijastuksia tutkii kuvataiteen ja musiikin vuoropuheluna näiden taidelajien herkistymistä samalle taajuudelle. Teoksessa nuori säveltäjä Korsulainen ja hänen kuvataitelijaäitinsä Karén matkaavat Kiiminkijoen luontomaisemassa kesäpäivän valosta yöttömän yön unenomaisen maagiseen syvyyteen.
”Musiikin ja maalaustaiteen suhde on kiehtova”, taiteilijat kertovat konsertin käsiohjelmassa. ”Niiden kokemistapa on lähtökohtaisesti erilainen – musiikki tapahtuu ajassa, kun taas maalauksen kaikki piirteet voi vastaanottaa ’kerralla’ – mutta silti niiden ilmaisutavoissa voi nähdä yhteisiä piirteitä. Musiikissa ja maalaustaiteessa voi molemmissa havainnoida valoja ja varjoja, kirkkaita ja tummia sävyjä, lämpimiä ja kylmiä värejä. On erilaisia tekstuureja, tiheämmin tai levollisemmin rytmitettyjä tapahtumia, harmonista seesteisyyttä tai voimakkaan dynaamisia linjoja ja räikeitä kontrasteja.”
”Yhteisteoksessamme kummankaan kädenjälki ei varsinaisesti seuraa toista, vaan lähestymme teoksen aihetta kumpikin omasta näkökulmastamme. Vaikka ilmaisun muoto on eri, kieli on kuitenkin yhteinen. Reaalimaailman esittämisen sijaan maalaukset ovat kuin pysäytyskuvia musiikin ja inspiraationa toimineen luonnon unenomaisesta tunnelmasta. Toisaalta musiikkikaan ei tyydy imitatiivisesti kuvittamaan luonnonmaisemaa,vaan tarjoaa impressionistisen hengen mukaisesti symbolisen kuvauksen kesäyössä kulkevan kokijan sielunmaisemasta.”
Lokakuun kantaesityksen Oulun musiikkikeskuksen Tulindbergin salissa soitti pianisti Maija Väisänen. ARTtilan näyttelyssä musiikki kuullaan nauhoitteena.
Tuija Karén (s. 1967) on Pikisaaressa työskentelevä oululainen kuvataiteilija ja Oulun Taiteilijaseuran jäsen. Hän on suorittanut kuvataiteen perusopinnot ja opiskelee parhaillaan kuvataiteen aineopintoja Lapin yliopiston avoimessa yliopistossa. Oman taiteen tekemisen lisäksi hän on työskennellyt graafisena suunnittelijana ja taidepajaohjaajana.
Niilo Korsulainen (s. 1999) opiskelee musiikinteoriaa Sibelius-Akatemiassa. Hän on yksi kuudesta nuoresta taiteilijasta, joita seurataan Oulun juhlaviikkojen Delta Life -kulttuuripääkaupunkihankkeeseen kytkeytyvässä dokumenttisarjassa Taiteilija syntyy suistoon. Sarjaan voi tutustua Pohjoinen kulttuurivirta -kanavalla (www.pohjoinenkulttuurivirta.fi).
Tuija Karén ja Niilo Korsulainen: Heijastuksia, ARTtila (Hallituskatu 5, Oulu) 22.1.–16.2.2025
Sävellykset:
I Heijastuksia veden pinnalla: luhtalemmikki
II Kaihoisa tanssi: niittyleinikki
III Keskiyön valssi: hiirenvirna
IV Sadepisarat: kissankello
V Kokkotuli: metsäkurjenpolvi
Maalaukset:
1. Heijastuksia
2. Niittyleinikin kaihoisa tanssi (1 ja 2)
3. Keskiyön tanssija
4. Kesäsade
5. Kokkotuli
Instagram @tuijakaren_art
Kaltio ry on käynnistänyt pienkeräyksen 80-vuotisjuhlatilaisuuksien rahoittamiseksi. Keräyslupanumero on RA/2025/181 ja keräystili FI25 5741 4020 1806 54. Lue jutusta lisää keräyksestä.
”Havumetsän lapsien voima on elokuvan kyvyssä käsitellä valtavaa aihevyyhtiä laajalle yleisölle lähestyttävällä tavalla.” Virpi Suutarin viimeisimmän dokumentin arvioi Kaltiolle Mia Hannula.
”Ritva Kovalainen ja Sanni Seppo eivät jätä katsojaa sen harhakuvan valtaan, että maamme olisi täynnä luonnontilaista ja luonnonkaunista metsää.” Kajaanin taidemuseossa 10.12.2023 saakka esillä olevan Pohjoistuulen metsä -näyttelyn arvioi Niina Kestilä.
Horizont-hanke herättelee henkiin purkutaloja sekä pandemiavuosien rajasulkujen hiljentämää Tornion ja Haaparannan kaksoiskaupunkisuhdetta. Saima Visti tutustui yhteisötaiteelliseen näyttelyyn.
”Työväenluokkaista kulttuuria tehdään omista lähtökohdista tietoisena ja ylpeänä eikä surkutella, että voivoi kun en ole syntynyt rikkaaseen perheeseen.” Anu Kolmonen haluaa kaapata keskustelun työläiskulttuurista takaisin työläisille.
Mikko Myllylahden Cannesissakin palkittu lokakuun ensi-iltaelokuva on Kaltion kriitikko Matti A. Kemin mukaan ”ilahduttava kaato”. Ensi-iltansa leffa saa teattereissa 7.10.2022.
Esseesarjan kolmanessa osassa Jenny Kangasvuo pohtii demokratiaa, joka saattaa nostaa vallankahvaan myös Saksan kansallissosialistien kaltaisen puolueen.
Jenny Kangasvuon essee aloittaa sarjan, jonka teemat nousevat Victor Klempererin päiväkirjamerkinnöistä vuosilta 1933–1945.
75-vuotisjuhlaseminaari ”Taiteen ja kulttuurin rooli koulutuksessa ja tutkimuksessa” on katsottavissa Oulun ammattikorkeakoulun youtube-kanavalla osoitteessa https://www.youtube.com/watch?v=jbpnxvfWOqM. Seminaari striimattiin torstaina 29.10.2020 klo 13–16.
Oulujokivarressa sijaitsevalla Saarelan maatilalla oli isäntä, jonka voimista liikkui villejä huhuja. Kyseessä oli painin olympiavoitolla nimensä historiaan kirjoittanut Yrjö Saarela, […]
Väestön eliniänodotteen kasvaessa yksi ”vanhuuden” kategoria, 65+, ei enää riitä. Kuusikymppiset, kahdeksankymppiset ja satavuotiaat ovat ryhminä saatikka yksilöinä liian erilaisia, Jenny Kangasvuo kirjoittaa.
”Moni hyönteinen näyttää ulkoavaruuden olennolta, jos mikroskoopilla katselee. Se herättää enemmänkin hämmästystä, jopa inhoa ja halua torjua näitä olentoja. Silloin empatia jää helposti puuttumaan.” Sampsa Hannonen haastatteli eläinfilosofi Elisa Aaltolaa.
”Mielenosoittamisoikeus, kuten mikä tahansa muukin oikeus, voidaan myös menettää. Siksi sen toteutumista tulee seurata, tarkastella ja uudelleenarvioida.” Rovaniemeläinen lukiolainen Minea Kaippio kirjoittaa mielipiteenvapaudesta.
”Elokuva on kokonaisuutena immersiivinen. Sen sisäismaailmaan uppoutuu vaivatta. Pöystin roolihahmo tivaa: ’Vakoiletko sinä, nainen, uniani?!'” Matti A. Kemi katseli Pirjo Honkasalon viimeisimmän fiktioelokuvan.
Apartheid-valtioita on ennen Israeliakin pysäytetty boikottien avulla.
”Oli varhmaan tarkotus ette sain vastaani haasteita. Mie tarkotan ette, jos kirjailija lähtee stipentireissule, niin onnea oon se, ette jotaki tapahtuu. Mutta tällä kertaa tapahtumia oli aika monta.”
”Etsiessäni talon vanhoja piirustuksia löysin senkin sisuksista hyvin pehmeän paperin. Vai pitäisikö sanoa sittenkin dokumentin: laidoista raskaasti hiutunut todistus sijoitti tilamme rekisteriin. Kaikki oli käsinkirjoitettu, ja voi miten kauniisti!”
Jenni Kinnusen kolumni.
”Kesällä Kuttura täyttyy elämästä, kun kylässä syntyneet palaavat jälkeläisineen tutuille laitumille. Tulemme pääskysten lailla, löydämme armaat asuinsijat, rakkaat rannat. Otamme vastaan, mitä kotikylän kesä tarjoaa.”
”Tämän vuoden parhaimmistoa viihdeosastolla”, toteaa Matti A. Kemi 28.3.2025 ensi-iltansa saaneesta, Teemu Nikin ohjamaamasta elokuvasta 100 litraa sahtia.
Mustarinda-seuran Miina Kaartinen ja Sanna Ritvanen viettivät kolme kuukautta residenssissä New Yorkissa. Kaltion palstalla he haastattelevat Red Hookin Pioneer Works -kulttuurikeskuksen julkaisutoiminnan johtajaa.
Lölä Florina Vlasenko writes about TaideTurvapaikka, a community art project started at Oulu refugee center in 2023. The article is published in Finnish translation in the printed Kaltio 1–2/2025.
Meänkielen kirjeenvaihtajamme Linnea Huhta pohtii tällä kertaa olemassaoloaan digitaalisessa maailmanpiirissä.
Vuoden 2025 helmikuun viikonloppuina Oulussa oli mahdollista tutustua thangkoihin Galleria 33:n tiloissa. Thangkat ovat keskeinen osa Tiibetin kulttuuria sekä tiibetinbuddhalaista harjoitusta.
”Omakustanne on hykerryttävä ja sisällöltään yllättävän valistava teos matkailusta, eurooppalaisuudesta sekä senegalilaisen kulttuurista.”
”Tällaisen elämäkerran aika jo totisesti oli”, toteaa Risto Kormilainen emeritaprofessori Irma Sulkusen teoksesta Elias Lönnrot ja hänen pitkä varjonsa.
”Kirjansa alaviitteissä Seppälä valottaa usein kiinnostavia näkökulmia.” Juhani Rantala luki Juha Seppälän teoksen Paavo Rintalan kirjallisuuden lukemisesta.
Aktivistinen Metsäliike ja kulttuurilehti Kaltio kohtaavat toisensa yhteistyönumeron sivuilla, kiitos päätoimittaja-Paavolle tästä tilaisuudesta! Metsäliike on kansanliike, jonka tavoite on saada […]
”Huolitellun tekstin lomassa näennäisesti ei tapahdu muuta kuin sulhasen valinta, mutta rivakasti etenevät käänteet tarjoavat lukijalleen kurkistuksen 1800-luvun ajatuskuvioihin ja maisemiin.” Matti A. Kemi luki Satu Tähtisen romaanisarjan kaksi ensimmäistä.
”Yhtä paljon kun piereskely on ollut osa ihmisyyttä, myös piereskelyyn liittyvä kirjoittaminen on kuulunut monien sanankäyttäjien repertuaariin.” Aapo Kukko luki Nastamuumion julkaiseman historiallisen suolikaasukirjoituskoosteen.