Tekele Productions: Perhoset. 98 min. K7. Ensi-ilta 27.9.2024.
Käsikirjoitus Anna Brotkin, ohjaus Jenni Toivoniemi, kuvaus Arsen Sarkisiants, leikkaus Antti Reikko, lavastussuunnittelu Heini Erving, pukusuunnittelu Roosa Marttiini, maskeeraussuunnittelu Marjut Samulin, äänisuunnittelu Tuomas Klaavo, musiikki Matti Ahopelto.
Rooleissa: Aksa Korttila, Jani Volanen, Leea Klemola, Alex Anton, Hannu-Pekka Björkman, Noora Dadu, Aleksi Holkko, Katja Küttner, Miro Lopperi, Samuli Niittymäki, Mikko Penttilä, Jarkko Pajunen, Eeva Soivio, Kheba Touray.
Paperilla tekijälistaus lupaa enemmän mitä lopulta antaa: Jenni Toivoniemi ohjaa, Anna Brotkin käsikirjoittaa ja Miia Haavisto tuottaa. Keskeiset roolituksetkin kumuavat nimekkyyttään: Jani Volanen, Leea Klemola, Hannu-Pekka Björkman, Jarkko Pajunen ja Katja Küttner.
Brotkinista käsikirjoittajana kumpuaa heti mielikuva Aikuiset-sarjan (2019–2022) kaltaiseen nopealiikkeiseen ja verbaalisesti oivaltavaan komediaan. Liekö Seinäjoki lokaationa hionut teoksesta verkkaisen, dialogiltaan paikoin kankean ja epäkomediallisen, mutta perhoseksi tämä paperilla kaunis ja värikäs teos ei kuoriudu.
Elokuvassa käsitellään huithapelin isän (Jani Volanen) ja paniikinomaisesti suorittavan tyttären (Aksa Korttila) kipuilevaa suhdetta. Korttilan esittämä Siiri palaa lapsuudenmaisemiinsa avustamansa ministerin (Leea Kleemola) kintereillä. Tyttären paluuta alkupisteeseensä ei liioin helpota entisen tangoprinssi-isänsä epäluotettavuus, työyhteisön kilpailuasetelma tai ruokalistojen tarjonta.
Leea Kleemola ja Jani Volanen onnistuvat keski-iän ongelmien kuvaajana. Hermostuneisuus ja väsyneisyys valkaisee muuten Tangomarkkinoiden ja Atrian lihatehtaan värittämää mainosvideota. Kleemolan ja Volasen vastinpariksi Aksa Korttilan roolihahmo ei sulaudu: käsikirjoitus kaventaa liiaksi hahmojen välistä peilailua. Jatkuvassa paniikissa eteenpäin puuskiva Korttilan roolihahmo jää Kleemolan ja Volasen varjoon käsikirjoituksen kömpelön asetelman takia.
Päähenkilökolmikon paniikin hönginnästä olisi saanut irti humoristisuutta, mutta nyt jäädään lattean ihmissuhdedraaman asetelmiin. Korttilan paniikkiin kyllästyy nopeaa, koska se toistaa samoja kireitä ilmeitä huohotuksineen pitkin elokuvaa.
Elokuvassa vilisee tukku sivuhahmoja, joita ei valjasteta juoneen sen enempää. Ohjaaja Toivoniemi on kai tiiminsä kanssa värvännyt hyviä näyttelijöitä mukaan, mutta Brotkinin käsikirjoituksessa hyvätkin sivuroolien suorittajat jäävät kursiiviin, ohuiksi ja mitättömiksi.
Jarkko Pajusen ja Katja Küttnerin esittämä humppapariskunta toimii näyttelemisensä kautta, mutta muutoin hekin ovat tarinan kannalta päälleliimattuja ja irrallisia. Samuli Niittymäen lääkäriroolin kuppikuntaisuutta huokuva roolisuoritus on komediaelokuvassa ainoa hahmo, jolle olisi helppo hykerrellä lisääkin.
Tarina rönsyilee eikä ylläpidä kohtauksissa tunnelmaa. Atrian tehtaiden ja kesän 2023 Tangomarkkinoiden tarjoamat välikkeet vaikuttavat toisinaan liian ilmeisiltä sponsorien vaateilta. Kolmatta tuotantoa tukenutta tahoa, Seinäjoen kaupunkia, näytetään häveliään säästeliäästi. Sentään Tangomarkkinoiden otokset ovat tunnelmoinniltaan onnistuneita ja vangitsevia, etenkin kun otoksia tenhoittavat erinomaisesti valikoidut Usko Kempin ja Unto Monosen säveltämät ikivihreät.
Poukkoilevaan, tunnelmaltaan kimpoilevaan elokuvaan on tehty pöljistyttävä olettamus, että lääkäriä lukuun ottamatta kaikki eteläpohjanmaalaiset puhuvat murteellisesti. Alkuun murteellisuus on ihan mukiinmenevää, lopulta valinta vaikuttaa väkinäiseltä ja eräissä roolisuorituksissa vaivaannuttavalta. Hannu-Pekka Björkman äkäisen jämynä ja suoraselkäisenä autokauppiaana sentään ammentaa murteesta murjovia ja humoristisia tokaisuja.
Vuoden 2024 muutoinkin köyhään kotimaiseen elokuvatarjontaan Perhoset jää keskinkertaisena suorituksena ohjaaja Toivoniemeltä ja käsikirjoittaja Brotkinilta. Sitä voisi kuvailla, kuten elokuvassa kuvaillaan festarioluen olemusta: halpaa bulkkia vedellä jatkettuna.
En tiedä, mikä tuotannossa lopulta on vesittänyt kokonaisuuden. Vaikka paperilla synopsis näyttää kauniilta perhoselta, valkokankaalle välittyy suttuinen ja epämääräinen perhostatuointi Tangomarkkinoiden jälkeisestä hulinasta. Käsikirjoituksen metamorfoosi komedialliseksi elokuvaksi on jäänyt kotelovaiheeseen, eikä pääse missään vaiheessa lentoon.
Emeritusprofessori ja entinen Kaltion päätoimittaja Veli-Pekka Lehtola pohtii saamelaisteemojen käsittelyäKaltiossa lehden sotienjälkeisen historian, vuoden 1966 saamelaisjulkaisun ja itse toimittamiensa teemanumerojen (1982 ja 1996) pohjalta.
Yhä suurempi osa EU-maiden kansalaisista kannattaa kauppapakotteita Israelille. Sadat eurooppalaiset poliitikot ovat viime ja tänä vuonna allekirjoittaneet vaatimuksia, joissa vaaditaan unionin yhteisiä pakotteita Israelia vastaan. Kasvavasta paineesta huolimatta EU ei ole lakkauttanut kauppaa edes Israelin siirtokuntien kanssa, jotka ovat kansainvälisen oikeuden vastaisia.
Marja Helander lea okta beakkáneamos Sámi dáiddáriin sihke Suomas ja riikkaidgaskasaččat. Dán čavčča su filmmat leat mielde Muu ry galleriija joavkočájáhusas Čázevuložat […]
Sämikirjálâšvuođâst lii lamaš mielâkiddiivâš ihe, ko illá lii kiergânâm luuhâđ oovdeb kirje, ko čuávuvâš lii jo almostum. Tot lii uáli […]
Lyhyen urani aikana useat erilaiset valtaväestöön kuuluvat kulttuuritoimijat ovat pyytäneet minua yhteistyöhön siten, että olen voinut päätellä kiinnostuksen heränneen keskinkertaisen […]
”Koska vähemmistökielen kirjoitustaito on edelleen harvassa, olen ottanut enemmän vastuuta lehtikirjoitusten tuottamisesta ja niiden kielenhuollosta.” Marja-Liisa Olthuis on yliopistonlehtori ja kirjailija, mutta myös inarinsaamenkielisen Anarâš aavis -lehden toimittaja.
Sigga-Marja Magga pohti duodjin radikaalisuutta talvella 2024 Jouni S. Laitin näyttelyn avajaispuheessaan: ”Laiti pilaa yhteiskuntakritiikissään kauniin esineen”.
”Suomi ja Norja eivät ole kunnioittaneet Tenon tilanteessa saamelaisten itsemääräämisoikeutta, joka todetaan vuonna 2007 hyväksytyssä YK:n Alkuperäiskansojen oikeuksia käsittelevässä julistuksessa.” Saima Visti keskusteli Tenon lohitilanteesta Áslat Holmbergin kanssa.
”Karnevalistisen ja riehakkaan monologitulvan alle kätkeytyy havaintoja ympäröivästä sekä manifestoivaa ja voimaannuttavaa energiaa”, toteaa Matti A. Kemi Badwoman-ryhmän esityksestä Mopo – uusi kevät.
”En ole edelleenkään varma, mikä oli esityksen sanoma. Mitä opimme hullusta taistelutahdosta?” Eppu Meriö arvioi Puolangan Pessimistien kesän 2025 näytelmän Karvanoppamusikaali.
Toista kertaa syyskuussa 2025 järjestetty Pyhä Sana -festivaali esittelee sanataidetta ja musiikkia sekä keskustelee yhteiskunnallisista teemoista. Pentti Järvelin tutustui tapahtuman antiin.
”Websterin dokumentti ei luo sankaritarinoita, ei osoita syyttävää sormea. Ei saarnaa, ei tyrkytä.” Matti A. Kemi katseli Palavan maan.
”On olemassa vaihtoehtoisia tekemisen muotoja – on olemassa tila, jossa voin väittää katsojalle, että minä olen kuvassa metsästyksen haltijan turvaamana. […]
Saamelainen taide on yksi Kaltion 80-vuotisjuhlavuoden teemoista. Tässä numerossa esitellään laajasti 2020-luvun saamelaisia taiteita ja taiteilijoita, jotka toimivat pohjoiskalotin alueella […]
”Lauri-Matti Parppein esikoiselokuvassa törmäytetään klassisen musiikin jäykät säännöt ja avarat konserttisalit kokeellisen musiikin mielikuvituksellisuuteen, jota toteutetaan autotalleissa ja pienissä baareissa.” Jenny Kangasvuon arvioima Jossain on valo joka ei sammu saa juuri ensi-iltansa.
Vaikka sitä markkinoidaan Nauvoon sijoittuvana juhannusaiheisena draamana, jossa ”pilkahtelee huumori”, Elämä on juhla on pikemminkin tragediaa, josta on hankaluuksia löytää minkäänlaisia huumorin pilkahduksia. Matti A. Kemi arvioi leffan.
Katariina Lillqvist has been directing her new animation at Liminka Art School, where her script was also turned into a graphic novel in 2024. Lölä Vlasenko talked to Lillqvist and artist–teacher Tessa Astre about Roma history and creating art.
Lölä Florina Vlasenko sat down with four people of different backrounds to discuss Oulu Theatre’s play Perillä – Destination – الوصول إلى. The article is published in Finnish in print version of Kaltio.
Ján Skaličan stayed in Mustarinda artist residency in March 2025. He ruminates how the experience affected his state of mind. The Finnish translation tof the column is published in the printed Kaltio.
Kirjailija Eeva-Maria al-Khazaali vieraili Ars Kärsämäen avajaisissa. Hän löysi näyttelystä monenlaisia tulkintoja kasvusta.
