LAHJOITUSOHJE
Tilinumero: FI25 5741 4020 1806 54
Tilin haltija: Kaltio ry
Viestiksi: onnittelijan nimi / onnittelijoiden nimet / anonyymi
Summa: 10 € minimi (ks. lisätiedot alempana)
Keräyslupa: RA/2025/181, aika 13.2.–12.5.2025
Vanhin suomalainen Helsingin ulkopuolella yhtäjaksoisesti ilmestyvä suomenkielinen kulttuurilehti Kaltio juhlii huhtikuussa 2025 jo 80-vuotissyntymäpäiväänsä. Nyt kaikilla Kaltion ystävillä on mahdollisuus onnitella julkisesti pitkäikäistä lehteämme sekä samalla osallistua kevään synttäritapahtumien mahdollistamiseen.
Kaltio ry on nimittäin käynnistänyt pienkeräyksen, johon lahjoittaneet saavat nimensä lehdessä julkaistavaan onnittelijoiden listaan. Onnittelijoiden nimet painetaan 20.3. ilmestyvään juhlanumeroon 1–2/2025 sekä kesäkuussa ilmestyvään numeroon 3/2025: 5.3.2025 mennessä tilille ilmoittautuneet onnittelijat listataan maaliskuun lehteen, ja 12.5. mennessä lahjoittaneet kesäkuun lehteen.
Listaan saa nimensä lahjoittamalla vähintään 10 €. Yksityishenkilö voi lahjoittaessaan ilmoittaa useampiakin nimiä, mutta jokaisesta listattavasta nimestä on lahjoitettava vähimmäissumma 10 € – kaksi nimeä 20 eurolla ja niin edelleen.
Myös yritykset ja yhteisöt voivat onnitella. Yhteisöiltä vähimmäislahjoitus on 50 € / onnittelija.
Lahjoitukset maksetaan keräystilille FI25 5741 4020 1806 54. Tilin haltija on Kaltio ry.
Viestikenttään merkitään onnittelijan nimi/nimet. Viitenumeroa ei käytetä.
Mikäli haluat lahjoittaa nimettömänä, kirjoita viestikenttään ”anonyymi” tms. Viestittömistä lahjoituksista onnittelijalistaan poimitaan verkkopankissa näkyvä maksajan nimi.
Poliisin hyväksymän pienkeräyksen keräysnumero on RA/2025/181, ja hyväksytty keräysaika 13.2.–12.5.2025. Keräyksen tuotto käytetään Kaltion 80-vuotisjuhlatilaisuuksien (26.4. yleisötapahtuma Valveella, 3.5. juhlaseminaari Hyrynsalmen Mustarindassa sekä striimattuna verkossa) esiintyjien palkkioihin ja matkakustannuksiin
Haimme näihin tapahtumiin myös apurahoja useammilta tahoilta, mutta tällä kertaa ei tärpännyt. Niinpä pyrimme tällä tavoin artisteille maksamaan.
Mikäli keräystuottoa jää yli, se käytetään Kaltion avustajien palkkioitten korotuksiin.
Yhä suurempi osa EU-maiden kansalaisista kannattaa kauppapakotteita Israelille. Sadat eurooppalaiset poliitikot ovat viime ja tänä vuonna allekirjoittaneet vaatimuksia, joissa vaaditaan unionin yhteisiä pakotteita Israelia vastaan. Kasvavasta paineesta huolimatta EU ei ole lakkauttanut kauppaa edes Israelin siirtokuntien kanssa, jotka ovat kansainvälisen oikeuden vastaisia.
Tämä sitkeys on näkyvissä myös oululaisten rullalautailijoiden yhdistystoiminnassa. Hiukkavaaran hallin sulkeminen ei ole tarkoittanut ainoastaan harrastusmahdollisuuksien kaventumista; se on ollut […]
Alama tästä: Hyvin tunnettu, kansainvälisestikki tunnettu, taiteilija Anders Sunna (1985) hoksasi tehhä taitenäyttelyn nimelthään Meän Meän Sápmelaš. S’oli näytilä Luulajan […]
Ajattelen: Ukrainaan sotaan lähteneet suomalaiset vapaaehtoiset, Mona Mannevuon Ihmiskone töissä (Gaudeamus 2020), sotien jälkeinen aika, jälleenrakennus ja (taas, edelleen) betonivalumuotit […]
Aika, muistot ja erilaiset nostalgian lajit ovat valtailleet mieleni sopukoita viime aikoina, vaikka yhä enemmän pitäisi yrittää keskittyä kaikenlaiseen tulevaan […]
Suomalais-ranskalainen Sofia Karinen asuu Oulussa. Hänen teoksissaan voin nähdä kuitenkin myös ranskalaista valoa. Jo nuorena piirtämisestä ja maalaamisesta innostunut Karinen […]
Reijo Valta osallistui maaliskuussa 2025 Uumajan LittFestille päätoimittajan kanssa. Ruotsin vanhimmalla ja merkittävimmällä kirjallisuusfestivaalilla oli tänäkin vuonna paljon mielenkiintoisia vieraita.
Kaltion 80-vuotiseen historiaan mahtuu monenlaista kissanhännänvetoa. Juhani Rantala pohtii, mistä kumpusi 1960-luvulla Atte Kalajoen ja Erno Paasilinnan eli Kaltion ensimmäisen ja toisen päätoimittajan välirikko.
”Nälkävuosi on muutenkin juuri sellaista taidetta, jolla persu perustelisi, että kulttuurilta pitäisi leikata loputkin rahat ja suunnata ne ampumaradoille. Lukutaitoinen persu eli sivistysporvari ehkä syyttäisi näytelmää vastuuttomaksi ja epäisänmaalliseksi.”
”Alaviitteet on suppea summaus ajastamme lyyrisesti valotettuna. Se, mikä näyttää säihkyvältä ja sankarilliselta, osoittautuu loppujen lopuksi tomuksi ja tuhkaksi.”
”Teos voisi olla raskasta luettavaa, jos Räinä ei kirjoittaisi niin kauniisti, kirkkaasti ja harkitusti. Karujakaan havaintoja, uutisia tai tutkimustietoja ei pehmennetä, mutta pienintäkään kiivailun tai julistamisen sävyä ei lipsahda mukaan.”
”Hurme ei ole tutkija – vaikka kirja tutkimukselta pitkälti vaikuttaakin – vaan lennokkaan hauska kirjailija, joka panee lukijansa päät pyörälle.”
”[Mikael] Niemi on elänyt tiiviisti kolmen kielen ja kahden kulttuurin keskellä, mikä on muokannut hänestä loistavan sekä monipuolisen kirjailijan, joka hallitsee niin runon kuin proosan lyhyenä ja pitkänä.”
”Pyreneiden niemimaan pohjoisosassa sijaitsee Baskimaan (Euskadi) suurin kaupunki Bilb(a)o. Sinne sijoittaa Ville Hytönen kesähelteisen runoelmansa.”
Luonnonsuojelurikokset ovat Suomessa melko tavallisia eikä niistä jää helposti korvessa kiinni, ellei kohdalle satu osumaan onnekas tutkimussukeltaja. Vesistöbiologi Myyri Sysivesi vie lukijan pinnan alle ja rikospaikalle.
Metsiensuojelu on joukkuelaji, jossa yksi avaintekijä on vapaaehtoinen metsäkartoittaja. Kartoitustyötä tekee pieni aktiivien joukko, johon helsinkiläinen Olli Manninen on kuulunut miltei kolmekymmentä vuotta.
Samalla, kun puolustusvoimat vankistaa turvallisuuden nimissä ”pohjolan linnaketta”, sen hankkeet muuttavat elinympäristöjä ja ekosysteemejä. Kritisoiminen on vaikeaa, sillä kukapa tahtoisi asettua kansallista turvallisuutta vastaan. Rovaniemeläinen Lotta Lautala etsi dilemmaan selvyyttä arktisen maailmanpolitiikan tutkijan Laura Junka-Aikion kanssa.
Onko ”vihreän energian” puhtauden ihannointi edelleen vallankäytön keino sulkea saamelaiset ulos päätöksenteosta yhteiskunnan marginaaliin? Kuka päättää, mikä on puhdasta ja likaista? Eleonora Alarieston essee, julkaistu yhteistyössä Metsäliikkeen kanssa.
Esitetty Lyseon 150-vuotispääjuhlassa
uudistetussa ruokalassa torstaina 17.10.2024
”Moni hyönteinen näyttää ulkoavaruuden olennolta, jos mikroskoopilla katselee. Se herättää enemmänkin hämmästystä, jopa inhoa ja halua torjua näitä olentoja. Silloin empatia jää helposti puuttumaan.” Sampsa Hannonen haastatteli eläinfilosofi Elisa Aaltolaa.
