LAHJOITUSOHJE
Tilinumero: FI25 5741 4020 1806 54
Tilin haltija: Kaltio ry
Viestiksi: onnittelijan nimi / onnittelijoiden nimet / anonyymi
Summa: 10 € minimi (ks. lisätiedot alempana)
Keräyslupa: RA/2025/181, aika 13.2.–12.5.2025
Vanhin suomalainen Helsingin ulkopuolella yhtäjaksoisesti ilmestyvä suomenkielinen kulttuurilehti Kaltio juhlii huhtikuussa 2025 jo 80-vuotissyntymäpäiväänsä. Nyt kaikilla Kaltion ystävillä on mahdollisuus onnitella julkisesti pitkäikäistä lehteämme sekä samalla osallistua kevään synttäritapahtumien mahdollistamiseen.
Kaltio ry on nimittäin käynnistänyt pienkeräyksen, johon lahjoittaneet saavat nimensä lehdessä julkaistavaan onnittelijoiden listaan. Onnittelijoiden nimet painetaan 20.3. ilmestyvään juhlanumeroon 1–2/2025 sekä kesäkuussa ilmestyvään numeroon 3/2025: 5.3.2025 mennessä tilille ilmoittautuneet onnittelijat listataan maaliskuun lehteen, ja 12.5. mennessä lahjoittaneet kesäkuun lehteen.
Listaan saa nimensä lahjoittamalla vähintään 10 €. Yksityishenkilö voi lahjoittaessaan ilmoittaa useampiakin nimiä, mutta jokaisesta listattavasta nimestä on lahjoitettava vähimmäissumma 10 € – kaksi nimeä 20 eurolla ja niin edelleen.
Myös yritykset ja yhteisöt voivat onnitella. Yhteisöiltä vähimmäislahjoitus on 50 € / onnittelija.
Lahjoitukset maksetaan keräystilille FI25 5741 4020 1806 54. Tilin haltija on Kaltio ry.
Viestikenttään merkitään onnittelijan nimi/nimet. Viitenumeroa ei käytetä.
Mikäli haluat lahjoittaa nimettömänä, kirjoita viestikenttään ”anonyymi” tms. Viestittömistä lahjoituksista onnittelijalistaan poimitaan verkkopankissa näkyvä maksajan nimi.
Poliisin hyväksymän pienkeräyksen keräysnumero on RA/2025/181, ja hyväksytty keräysaika 13.2.–12.5.2025. Keräyksen tuotto käytetään Kaltion 80-vuotisjuhlatilaisuuksien (26.4. yleisötapahtuma Valveella, 3.5. juhlaseminaari Hyrynsalmen Mustarindassa sekä striimattuna verkossa) esiintyjien palkkioihin ja matkakustannuksiin
Haimme näihin tapahtumiin myös apurahoja useammilta tahoilta, mutta tällä kertaa ei tärpännyt. Niinpä pyrimme tällä tavoin artisteille maksamaan.
Mikäli keräystuottoa jää yli, se käytetään Kaltion avustajien palkkioitten korotuksiin.
Emeritusprofessori ja entinen Kaltion päätoimittaja Veli-Pekka Lehtola pohtii saamelaisteemojen käsittelyäKaltiossa lehden sotienjälkeisen historian, vuoden 1966 saamelaisjulkaisun ja itse toimittamiensa teemanumerojen (1982 ja 1996) pohjalta.
Yhä suurempi osa EU-maiden kansalaisista kannattaa kauppapakotteita Israelille. Sadat eurooppalaiset poliitikot ovat viime ja tänä vuonna allekirjoittaneet vaatimuksia, joissa vaaditaan unionin yhteisiä pakotteita Israelia vastaan. Kasvavasta paineesta huolimatta EU ei ole lakkauttanut kauppaa edes Israelin siirtokuntien kanssa, jotka ovat kansainvälisen oikeuden vastaisia.
Marjatta Kaikkonen teki työvuosinaan oppimisen kehittäjänä opintomatkoja muun muassa Roomaan. Hän kirjoittaa nyt matkastaan ja antiikin kulttuurihistorian merkityksestä Kaltiolle.
Makasiini Contemporaryn Lost in the Woods -näyttely Turussa esittelee Rovaniemellä asuvan ja työskentelevän Eemil Karilan (s. 1978) taidetta. Karilan uraan sisältyy yli 30 soolonäyttelyä ja lukuisia ryhmänäyttelyitä myös ulkomailla.
Heavy Metal Perse ja sen musiikki ovat kajahtaneet Kajaanista jo neljännesvuosisadan verran. Niko Peltonen ruotii esseessään yhtyeen taivalta ja yrittää tavoittaa jotain HMP:n olemuksesta.
Pari vuosisataa sitten Oulu joi kaksin käsin tervaa. Tai eihän Oulu sitä oikeastaan juonut. Se purskutteli sitä suussaan ja sylki […]
2020-logu sámi rap-artisttat Yungmiqu ja Jezebro Álbmotlaš populáramusihkkakultuvrrat dávistit dávjá riikkaidgaskasaš stiilarávnnjádagaid. Dát albmoneapmi gullo maid sámiid modeardna musihkas. Ovdamearkka […]
Vistig sáttá leđe tárbu muštâliđ, kii mun lam. Pargoeellimstân mun lam anarâškielâ ollâopâttâhlehtor. Muu spesialsyergi lii kielâiäláskittem, adai keevâtlávt mun […]
Suomella ei ole ollut varsinaisia siirtomaita, mutta paikoin Suomikin on tehnyt siirtomaapolitiikkaa. Antti Vikström käy läpi tilanteita, joissa mekin olemme olleet alistajan osassa.
During her Mustarinda residency, Riah Knight created strategies of survival. She writes about how we could learn from traditional Romani practices.
Artikkeli on julkaistu suomeksi printti-Kaltiossa.
”Taitavien ammattilaisten rakentama improvisaatioteatteri on vilpitöntä ja aitoa.” Pete Huttunen arvioi Oulun kaupunginteatterin suuren näyttämön improvisaatioesityksen Päin näköä.
”Sadunomaisuus välittyy, tunnelma on rauhaisa ja peloton läpi näytelmän.” Kaltion kriitikko Matti A. Kemi katseli Oulun kaupunginteatterin Taikatalven.
Ali Jonassonin ja Mats KejosenFinnkampen on ”monitieteinen, yhteiskuntapoliittinen ja siitä huolimatta suhteellisen helppolukuinen”, kirjoittaa meän-kolumnistimme Linnea Huhta.
Lauri Rikalan runouden pariin pääseminen tuntuu Matti A. Kemistä ”kotoiselta huomalta: pyhyyden kartoittaminen ja arkiset asiat ovat edelleen läsnä.”
Maria Matinmikon SIIS NIIN on ”ytimekäs, tutkaileva ja itsetietoinen”, Matti A. Kemi kirjoittaa. ”Sen sivut huokuvat estetiikkaa, huolellisuutta ja tarkoin punnittuja ajatuksia ajastamme, asenteistamme ja arjestamme.”
Marjut Aikion kolmiosaisen Nils-Aslak Valkeapää -elämäkerran ensimmäinen nide julkaistiin lokakuussa. Siihen tuoreeltaan tutustui Kari Sallamaa.
Emeritusprofessori Kari Sallamaa luki Saamelaisten totuus- ja sovintokomission työn osana tilatun Veli-Pekka Lehtolan teoksen Kenen maa, kenen ääni?, joka selvittää saamelaisten asemaa Suomen historian eri vaiheissa.
Taiteilijapari Pekka ja Teija Isorättyän (ks. Kaltio 1/2022, kaltio.fi/ihmisen-rajaton-myotatunto) kädenjälki on tuttua julkisista taideteoksista kuten Tornion möljän ”Kojamo” ja ”Särkynyt […]
Oulun kaupungintalon huipun laskuri lähestyy nollaa: Euroopan kulttuuripääkaupunkivuosi 2026 on pian alkamassa. Oma laskurini on tätä kirjoittaessa numerossa 397. Toivoisin, […]
Mietin tätä muistoa, kun valvon yöllä ja kuuntelen koneen ääntä koivikossa. Se on ollut siellä kaksi päivää. Olemme seuranneet moton […]
Ensiksi sie alat harrastamhaan jääkiekkoa, ja sitte sinusta tullee NHL-legenda. Tietenki tie siihen saattaa olla rohki pitkä, samhaan laihin pitkä […]
