LAHJOITUSOHJE
Tilinumero: FI25 5741 4020 1806 54
Tilin haltija: Kaltio ry
Viestiksi: onnittelijan nimi / onnittelijoiden nimet / anonyymi
Summa: 10 € minimi (ks. lisätiedot alempana)
Keräyslupa: RA/2025/181, aika 13.2.–12.5.2025
Vanhin suomalainen Helsingin ulkopuolella yhtäjaksoisesti ilmestyvä suomenkielinen kulttuurilehti Kaltio juhlii huhtikuussa 2025 jo 80-vuotissyntymäpäiväänsä. Nyt kaikilla Kaltion ystävillä on mahdollisuus onnitella julkisesti pitkäikäistä lehteämme sekä samalla osallistua kevään synttäritapahtumien mahdollistamiseen.
Kaltio ry on nimittäin käynnistänyt pienkeräyksen, johon lahjoittaneet saavat nimensä lehdessä julkaistavaan onnittelijoiden listaan. Onnittelijoiden nimet painetaan 20.3. ilmestyvään juhlanumeroon 1–2/2025 sekä kesäkuussa ilmestyvään numeroon 3/2025: 5.3.2025 mennessä tilille ilmoittautuneet onnittelijat listataan maaliskuun lehteen, ja 12.5. mennessä lahjoittaneet kesäkuun lehteen.
Listaan saa nimensä lahjoittamalla vähintään 10 €. Yksityishenkilö voi lahjoittaessaan ilmoittaa useampiakin nimiä, mutta jokaisesta listattavasta nimestä on lahjoitettava vähimmäissumma 10 € – kaksi nimeä 20 eurolla ja niin edelleen.
Myös yritykset ja yhteisöt voivat onnitella. Yhteisöiltä vähimmäislahjoitus on 50 € / onnittelija.
Lahjoitukset maksetaan keräystilille FI25 5741 4020 1806 54. Tilin haltija on Kaltio ry.
Viestikenttään merkitään onnittelijan nimi/nimet. Viitenumeroa ei käytetä.
Mikäli haluat lahjoittaa nimettömänä, kirjoita viestikenttään ”anonyymi” tms. Viestittömistä lahjoituksista onnittelijalistaan poimitaan verkkopankissa näkyvä maksajan nimi.
Poliisin hyväksymän pienkeräyksen keräysnumero on RA/2025/181, ja hyväksytty keräysaika 13.2.–12.5.2025. Keräyksen tuotto käytetään Kaltion 80-vuotisjuhlatilaisuuksien (26.4. yleisötapahtuma Valveella, 3.5. juhlaseminaari Hyrynsalmen Mustarindassa sekä striimattuna verkossa) esiintyjien palkkioihin ja matkakustannuksiin
Haimme näihin tapahtumiin myös apurahoja useammilta tahoilta, mutta tällä kertaa ei tärpännyt. Niinpä pyrimme tällä tavoin artisteille maksamaan.
Mikäli keräystuottoa jää yli, se käytetään Kaltion avustajien palkkioitten korotuksiin.
Emeritusprofessori ja entinen Kaltion päätoimittaja Veli-Pekka Lehtola pohtii saamelaisteemojen käsittelyäKaltiossa lehden sotienjälkeisen historian, vuoden 1966 saamelaisjulkaisun ja itse toimittamiensa teemanumerojen (1982 ja 1996) pohjalta.
Yhä suurempi osa EU-maiden kansalaisista kannattaa kauppapakotteita Israelille. Sadat eurooppalaiset poliitikot ovat viime ja tänä vuonna allekirjoittaneet vaatimuksia, joissa vaaditaan unionin yhteisiä pakotteita Israelia vastaan. Kasvavasta paineesta huolimatta EU ei ole lakkauttanut kauppaa edes Israelin siirtokuntien kanssa, jotka ovat kansainvälisen oikeuden vastaisia.
Synnyin- ja kotikaupunkini Oulu avasi Euroopan kulttuuripääkaupunkivuotensa tammikuun kolmantena viikonloppuna. Minä en mahtunut muine työkiireineni virallisiin avajaisiin tai viitsinyt kauppatorin […]
Oulun kulttuuripääkaupunkivuoden yhdeksi kohokohdaksi on nostettu saamelaiskulttuurin ohjelmakokonaisuus Risku eli ”Rájehis, ealli sámekultuvra” – rajaton, elävä saamelaiskulttuuri. Suurimmat satsaukset ovat […]
Kun kirjoitan tätä, on Oulun juhlavuotta Euroopan kulttuuripääkaupunkina kulunut reilun kuukauden verran. Kaupungin keskustan iloisella meiningillä ja ihmisillä täyttäneistä avajaisfestivaaleista […]
Jossain lähitulevaisuudessa ihmiset elävät skandinaavisen sisustustyylin mukaisissa sisätiloissa ja ainoa kosketus ulkoilmaan on roskalaatikoiden luona. Reijo Valta arvioi 2.4.2026 ensi-iltansa saaneen Oravan.
Eros Gomorralainen katseli 56. Tampereen elokuvajuhlilla sarjan Rúnar Rúnarssonin elokuvia, niin lyhyitä kuin pitkiä. Islantilaisen Rúnarssonin teoksissa tutkitaan usein suuria elämänmuutoksia.
”Xulu202x-projekti haluaa valaa tulevaisuudenuskoa paikallisiin nuoriin mutta törmää samaan aikaan kylmiin realiteetteihin ja ongelmiin, jotka vaikeuttavat unelmointia.” Marlene Hyyppä arvioi projektin pääteoksen S.I.E.L.L.Ä.
Kaltio ry osallistuu myös kulttuuripääkaupunkivuoden tekemiseen. Taiteilijajärjestö MUU ry:n kanssa toteutettava hanke ”E75 Taidebussi” (tai englanniksi E75 Art Bus) halkoo Euroopan Välimereltä Jäämerelle.
Valokuvaaja Jaakko Heikkilän retrospektiivinen näyttely Ja minusta tuli ihminen esittelee Heikkilän laajaa tuotantoa. Näyttely on avoinna Aineen taidemuseossa Torniossa elokuun loppuun saakka.
”Samanlaista tasapainotteluahan elämä lienee myös muilla taidetta ja kulttuuria tekevillä.” Päätoimittaja ajattelee taas taiteen sijasta rahaa.
”Silti voi vain kehua, kuinka taitavasti kirjailija kuljettaa Weijon maallisen vaelluksen päätökseen.” Hannu Niklanderin Loivaa alamäkeä -sarjan viimeinen osa Kodit ja asunnot miellytti Timo Tossavaista.
”Stailattu nykykieli elävöittää huolellista kokonaisuutta”, mutta ”tarinan draamallinen jännite uhkaa hetkittäin puutua”. Maija Jelkänen arvioi Iida Aikion esikoisromaanin Muoviaurinko – Muitalus čálgama birra.
”Metsäteollisuuden edessä rähmällään oleva tiedeyhteisö rinnastuu toimintatavoiltaan niin kulttiin kuin mafiaan.” Tuomo Pirttimaa luki Teemu Kaskisen romaanin Yö ja usva.
”Jokaisena yhteiskunnallisen epävarmuuden, taantuman ja kriisin aikana syntipukin ajatus nousee uudelleen esiin.” Suomeen ja Kokkolaan muuttanut Mousa pohtii maailman tilannetta.
”Vaikka elokuvassa ei oikeastaan tapahdu juuri mitään, se pitää mainiosti otteessaan”, Kaltion kriitikko Matti A. Kemi toteaa Aleksi Salmenperän Isänpäivästä.
”Mitään uutta katsoja ei Kaijasta opi, eikä mitään uusia elokuvataiteellisia juolahduksiakaan synny.” Matti A. Kemi ei innostunut Kaija Koo -elämäkertaelokuvasta Kaunis rietas onnellinen.
Oulun kulttuuripääkaupunkivuoden aloittanut ooppera Ovllá on ”syvällinen tutkimusmatka yksilön kieli-identiteettiin ja hapertuvaan sukuperintöön”, Matti A. Kemi kirjoittaa. ”Traditionaaliseen oopperaperinteen kepeyttä ja leikkisyyttä lähestytään harvakseltaan.”
”Ateriointi palettiveitsillä ja muilla taiteilijan tarvikkeilla on vähän kömpelöä, mutta sujuu lapsilta helpommin. Kun hodarit on syöty, avataan jäätelöbaari.” Teatteri voi olla tällaistakin. Pete Huttunen vieraili Oulun teatterin Moninaisuuden näyttämöllä.
”Motiivit jäävät vaillinaisiksi, katsojalle ei tarjota tilaa ennakoida tai tajuta syitä ja yhteyksiä.” Matti A. Kemi vaikuttui Kullervon tarinan puitteista, mutta tarinan ja juonen juoksutus jätti haasteita katsojalle.
Marjatta Kaikkonen teki työvuosinaan oppimisen kehittäjänä opintomatkoja muun muassa Roomaan. Hän kirjoittaa nyt matkastaan ja antiikin kulttuurihistorian merkityksestä Kaltiolle.
