Lunta ja trumppia Uumajan kirjallisuusfestivaaleilla
Suomalainen kulttuurielämä ei yksin kärsi suurista määrärahaleikkauksista. Myös Ruotsissa monet perinteiset kulttuuriorganisaatiot ovat rahoitusvaikeuksissa, kuten perinteiset Uumajan kirjallisuusfestivaalit. Rahahuolet eivät onneksi näkyneet yleisölle lopputuloksessa maaliskuun puolivälissä järjestetyillä festivaaleilla.
Lukevan yleisön kiinnostus kirjallisuutta kohtaan Uumajassa ei ole laantunut. Perjantaina aamupäivällä jopa Uumajan Kansantalon suurin, 1 150 istuinpaikan Idun-sali oli täpötäynnä kuulijoita, eivätkä kaikki halukkaat mahtuneet sisään. Kaksi festivaalipäivää tarjosivat monipuolisen katsauksen ajankohtaisiin aiheisiin ja perinteisiä kirjailijahaastatteluja.
Yhdysvaltain presidentti Donald J. Trump osaa esiintyä mediassa niin, että hänestä keskustellaan. Nykypäivän Yhdysvalloista tietokirjat kirjoittaneet journalistit Göran Rosenberg ja Björn af Kleen arvioivat, että vallanjakojärjestelmä ei Amerikassa enää toimi. Kuuluisat ”checks and balances”, punnukset ja vastapainot, eivät pidä vaakaa tasapainossa, vaikka monet amerikkalaiset niin vielä uskovat.
Journalistit ja tietokirjailijat Göran Rosenberg ja Björn af Kleen arvioivat Yhdysvaltain poliittista tilannetta.
Yhtenä syynä tilanteen taustalla ruotsalaiset asiantuntijat esittivät olevan tuloerojen valtavan kasvun, josta tutkijat ovat jo pitkään varoitelleet. Mutta sisällissodan syttymiseen he eivät uskoneet. Todennäköisempää se olisi ollut silloin, jos Trump ei olisi voittanut vaaleja. Trumpin Amerikka ei tasapainota maailmaa: tästä osoituksena monet pienemmätkin maat haluavat turvakseen ydinaseen, kuten esimerkiksi Puola.
Taiteilijoilla on aina ollut solidaarisuutta heikompia kohtaan. Hiljan Ruotsissa on ilmestynyt Alma Thörnin toimittama Palestinaboken ja Kholod Saghirin kokoama Under Ukrainas öppna himmel. Molemmat antologiat antavat tukea vastarinnalle niin henkisesti kuin taloudellisesti. Myös festivaali ja Uumajan kaupunki antoivat vastarinnalle äänen, kun ukrainalainen runoilija Ija Kiva esitti muutamaan otteeseen Venäjän hyökkäyssodan aikana kirjoittamiaan runoja. Alun ihmetys on aiheellinen (ruotsinnos Mikael Nydahl ja Diana Dobrodij): har vi varmt krig i kranen har vi kallt krig i kranen är vi verkligen helt utan krig Vastarinnan runoutta lausuivat myös palestiinalainen Dareen Tatour ja syyrialainen Ola Husamou.
Festivaalin oheisohjelmistossa runokonsertin pitänyt veteraanirunoilija Bruno K. Öijer otti kantaa alussa mainittuun presidenttiin tuoreessa runossaan. Hän antaa ”tyhmyydelle kasvot”.
Lumi
Sotilaallisten kriisien lisäksi maailmassa on edelleen meneillään ilmastokriisi. Lauantaina Uumajassa osoitettiin mieltä ilmastotoimien puolesta. Festivaaleilla Ruotsin Lapissa syntynyt aatehistorioitsija Sverker Sörlin oli kertomassa esseekokoelmastaan Snö (”Lumi”). Ilmastonmuutoksen vuoksi ”normaalit talvet” ovat katoamassa ja jatkossa Pohjoismaissakin saattaa olla kokonaan lumettomia talvia, tai ainakin ne ovat nykyistä huomattavasti lyhyempiä. Auringonsäteitä takaisin heijastavan lumipeitteen puuttuessa ilmastonmuutos nopeutuu.
Lumi on maaginen, muuttuva elementti, jolla on suuri poliittinen ja kulttuurinen merkitys. Tuore hanki muuttaa jopa ympäristönsä äänimaisemaa. Lumisuru vaikuttaa monen kaamosmasennukseen. Esseissään Sörlin vetää pitkiä aatehistoriallisia linjoja, esimerkiksi lumienkelistä Walter Benjaminin tulevaisuuden enkeliin (Angelus Novus). Kun lunta ei enää ole, teemme lumienkeleitä sisällämme.
Toinen kirjailija, joka mainitsi Benjaminin nimeltä, oli britti Rachel Cusk. Hän lähestyi filosofia paikallisen, suullisen tarinankerronnan katoamisesta ja perinteisessä, esimodernissa mielessä mahdottomaksi muuttumisesta. Miten pirstaleisessa ja yksilöllisyyttä korostavassa modernissa ajassa jaetaan inhimilliset kokemukset? Cuskin monimuotoinen tuotanto on tavallaan erilaisia yrityksiä tähän suuntaan.
Murhaa vihollisesi!
Eteläkorealainen kirjailija Bora Chung (ei vielä suomennettu) on kehittänyt itselleen oivan keinon maailmantuskan ja yhteiskunnallisten vääryyksien käsittelemiseen. Hän murhaa novelleissaan väärintekijät epäoikeudenmukaisuutta kärsineiden puolesta. Moni kertomus perustuu tositarinoihin, joissa Etelä-Korean media, suuryritykset, oikeuslaitos tai sotilasjuntta on toiminut aiheuttaen paljon pahaa. Chung halusi kirjoittamalla kostaa heikkojen ja marginalisoitujen ihmisten puolesta.
Siinäpä hyvä neuvo meille kaikille. Monissa asioissa barrikadeille nouseminen nimetöntä yhteiskunnallista vääryyttä vastaan tuntuu mahdottomalta. Kuvitteellinen murhaaminen ja kostaminen auttaa ainakin omaa mielenterveyttä.
Lunta Uumajan ydinkeskustassa oli lähinnä puistoissa. Raatihuoneenpuistossa oli valoinstallaatio Västerbottenin maakuntalinnusta, kuovista.
Emeritusprofessori ja entinen Kaltion päätoimittaja Veli-Pekka Lehtola pohtii saamelaisteemojen käsittelyäKaltiossa lehden sotienjälkeisen historian, vuoden 1966 saamelaisjulkaisun ja itse toimittamiensa teemanumerojen (1982 ja 1996) pohjalta.
Yhä suurempi osa EU-maiden kansalaisista kannattaa kauppapakotteita Israelille. Sadat eurooppalaiset poliitikot ovat viime ja tänä vuonna allekirjoittaneet vaatimuksia, joissa vaaditaan unionin yhteisiä pakotteita Israelia vastaan. Kasvavasta paineesta huolimatta EU ei ole lakkauttanut kauppaa edes Israelin siirtokuntien kanssa, jotka ovat kansainvälisen oikeuden vastaisia.
Marja Helander lea okta beakkáneamos Sámi dáiddáriin sihke Suomas ja riikkaidgaskasaččat. Dán čavčča su filmmat leat mielde Muu ry galleriija joavkočájáhusas Čázevuložat […]
Lyhyen urani aikana useat erilaiset valtaväestöön kuuluvat kulttuuritoimijat ovat pyytäneet minua yhteistyöhön siten, että olen voinut päätellä kiinnostuksen heränneen keskinkertaisen […]
”Koska vähemmistökielen kirjoitustaito on edelleen harvassa, olen ottanut enemmän vastuuta lehtikirjoitusten tuottamisesta ja niiden kielenhuollosta.” Marja-Liisa Olthuis on yliopistonlehtori ja kirjailija, mutta myös inarinsaamenkielisen Anarâš aavis -lehden toimittaja.
”Suomi ja Norja eivät ole kunnioittaneet Tenon tilanteessa saamelaisten itsemääräämisoikeutta, joka todetaan vuonna 2007 hyväksytyssä YK:n Alkuperäiskansojen oikeuksia käsittelevässä julistuksessa.” Saima Visti keskusteli Tenon lohitilanteesta Áslat Holmbergin kanssa.
”Karnevalistisen ja riehakkaan monologitulvan alle kätkeytyy havaintoja ympäröivästä sekä manifestoivaa ja voimaannuttavaa energiaa”, toteaa Matti A. Kemi Badwoman-ryhmän esityksestä Mopo – uusi kevät.
”En ole edelleenkään varma, mikä oli esityksen sanoma. Mitä opimme hullusta taistelutahdosta?” Eppu Meriö arvioi Puolangan Pessimistien kesän 2025 näytelmän Karvanoppamusikaali.
Toista kertaa syyskuussa 2025 järjestetty Pyhä Sana -festivaali esittelee sanataidetta ja musiikkia sekä keskustelee yhteiskunnallisista teemoista. Pentti Järvelin tutustui tapahtuman antiin.
”On olemassa vaihtoehtoisia tekemisen muotoja – on olemassa tila, jossa voin väittää katsojalle, että minä olen kuvassa metsästyksen haltijan turvaamana. […]
Saamelainen taide on yksi Kaltion 80-vuotisjuhlavuoden teemoista. Tässä numerossa esitellään laajasti 2020-luvun saamelaisia taiteita ja taiteilijoita, jotka toimivat pohjoiskalotin alueella […]
”Lauri-Matti Parppein esikoiselokuvassa törmäytetään klassisen musiikin jäykät säännöt ja avarat konserttisalit kokeellisen musiikin mielikuvituksellisuuteen, jota toteutetaan autotalleissa ja pienissä baareissa.” Jenny Kangasvuon arvioima Jossain on valo joka ei sammu saa juuri ensi-iltansa.
Vaikka sitä markkinoidaan Nauvoon sijoittuvana juhannusaiheisena draamana, jossa ”pilkahtelee huumori”, Elämä on juhla on pikemminkin tragediaa, josta on hankaluuksia löytää minkäänlaisia huumorin pilkahduksia. Matti A. Kemi arvioi leffan.
Katariina Lillqvist has been directing her new animation at Liminka Art School, where her script was also turned into a graphic novel in 2024. Lölä Vlasenko talked to Lillqvist and artist–teacher Tessa Astre about Roma history and creating art.
Lölä Florina Vlasenko sat down with four people of different backrounds to discuss Oulu Theatre’s play Perillä – Destination – الوصول إلى. The article is published in Finnish in print version of Kaltio.
Ján Skaličan stayed in Mustarinda artist residency in March 2025. He ruminates how the experience affected his state of mind. The Finnish translation tof the column is published in the printed Kaltio.