Tämä on arkeologin kommenttini Kaltiossa käynnissä olevaan kiistaan, joka koskee suomalaisten 'juuria'.

Taustaa:

Arkeologia ei ole tiede sinänsä. Se on ensisijaisesti luonnontieteellisin menetelmin hankitulle ihmisperäiselle aineistolle esitetty humanistinen kysymys, johon vastataan käyttämällä luonnontieteellisiä, matemaattisia ja myös humanistisia menetelmiä. Arkeologi toimii humanististen ja luonnontieteiden leikkauspisteessä. Tämä ei ole uutinen.

Minua on opiskeluajoista (vuoden 1960 vaiheilta) alkaen kiinnostanut myös 'etnogeneesiä' koskevat kysymykset arkeologian sovellusalueena. Teema kiehtoo minua älyllisenä haasteena. 1990-luvun alusta alkaen olen käyttänyt melko paljon aikaa tämän teeman parissa. Mitä 'etnogeneesi' on? Varsinkin Itä-Euroopan ja Länsi-Siperian tutkijana kansainvälistä mainetta saanut arkeologi A. M. Tallgren kirjoitti vuonna 1939 Historian aitan IX niteeseen artikkelin otsikolla "Ethnogenesis" eli ajatuksia kansakuntain synnystä.

Kansanomaisesti puhutaan usein 'alkuperästä' tai 'juurista'. Siitä on yksinkertaistettuna kyse, mutta mitä ovat 'kansakunta', 'etnos', ja sitä luonnehtiva 'etnisiteetti' ja 'identiteetti'? Miten tähän suhteutuu 'arkeologinen kulttuuri'? Näiden käsitteiden sisällöstä ja keskinäisestä suhteesta on keskusteltu ja väitelty paljon. Alan ulkopuolella asiakokonaisuus on usein politisoitu ja siitä on tullut populistien, nationalistien ja rasistien temmellyskenttä.

Useimmat pitävät kieltä merkittävänä etnisenä identiteettitekijänä. Pidetään varmana, että nykyisin puhuttavat kielet ovat vuosituhansia kestäneen muuttumisprosessin (ns. kehityksen) tulos. Kielentutkijoiden keskustelua sekoittavat siihen tunkeutuvat ei-lingvistit, joiden pätevyys voi olla kyseenalainen. Samanlaisia 'tietäjiä' esiintyy aika-ajoin myös arkeologian alalla ja, kaikesta päättäen, bioantropologiankin alalla.

Vaikka muinaiset ihmiset ovat puhuneet, heidän tuottamansa arkeologinen jäämistö on mykkää siinä mielessä, että kielestä ei ole jäänyt jälkiä (ennen kirjoitusta). Onko mitään mahdollisuutta kytkeä jokin kieli tiettyyn arkeologiseen kulttuuriin? Asiallisesti ei ole. Voidaan kuitenkin esittää, että välillisten aihetodisteiden - erilaisten 'pehmeiden' argumenttien - avulla on mahdollista laatia aluemalleja, muinaiskielimaantieteellisia karttoja, arkeologisia levintäkuvioita kuvaavien karttojen päälle. Niiden luonne ja pysyvyys riippuu yhtä paljon arkeologisista kuin lingvistisistä kannanotoista.

Asia:

1990-luvun puolella minulta pyydettiin Kaltioon kirjoitusta, jolla selventäisin oululaiselle valistuneelle lukijakunnalle näkemystäni ja perusteluitani, joista minua oli juuri oululaiselta taholta vastikään pätevittä perusteitta solvattu sekä tutkijana että henkilönä. Sain myöhemmin kuulla, että kirjoitusta oli seuraavassa numerossa 'kommentoitu'.

Etnogeneesikysymys on myös viime aikoina ollut esillä Kaltiossa. Puheenvuoroja on singahtanut, sokeat ovat heittäneet tikkoja. Keskustelusta ei ole ollut kyse, kosketusta ei ole syntynyt. Tieteellinen keskustelu ja välien selvittely on käytävä tieteellisillä foorumeilla. Yleisillä foorumeilla asia on esitettävä hillitysti ja nöyrästi ilman lyöntejä ja ylilyöntejä.

Tahdon ajatella, että esivanhempien, kielen ja etnogeneesin selvittely on ihmisille kaikkialla maailmassa arvokas asia itsetuntemuksen ja oman paikan ymmärtämisen kannalta. Sen vuoksi asiakokonaisuutta, johon kuuluvat myös toisistaan poikkeavat näkemykset, on julkisuudessa käsiteltävä hienovaraisesti ja rehellisesti, ettei hauras luottamus tutkimukseen ja tutkijoihin särkyisi. Kyse on tutkijan vastuusta: yhtäältä on eettinen vastuu, toisaalta on vastuu tuloksesta rahoittajan edessä: useimpien tutkijoiden työskentely kustannetaan verovaroilla.

Arvelen, että tilanne herättää Kaltion lukijoissa hämmennystä ja pettymystä. On selvä, että kiistelyn pitkittyminen ei johda mihinkään myönteiseen, rakentavaan tulokseen. Siksi toivon, että päätoimittaja sopivalla tavalla viheltäisi pelin poikki ja lopettaisi teeman käsittelyn. Itse en aio osallistua siihen tämän enempää.

Kunnioittavasti, Christian Carpelan 
                                                                                                    seuraava kirje >

                                                                          Suomalaisten juuret -pääsivulle >>