Kissa kusi sukkalaatikkoon

Katariina 8.4.04:

Paavo voisi pitää seuraa kissalle, mietin, kun kutsuin hänet Kaltion haarakonttoriin Aleksanterinkadulle. Havaitsin erakoituneeni, sillä olin etukäteen innoissani Paavon tulosta. Heräsin varhain aamulla, tiskasin ja lakaisin lattian. Paavo saapui pääkonttorilta arvioidusti tunnin myöhässä. Hän oli kamppaillut erään palautteen kanssa. Mielessäni risteili ajatus luennoida työekonomiasta eli ajankäytöstä, mutten kehdannut piiskata vasta aloittanutta työharjoittelijaa. Ensi töikseen Paavo yritti ehdollistaa kissaa pysyttelemään erillään hänestä. Kissa meni kaappiin. Paavo antoi kissalle kolme mahdollisuutta tulla ulos. Totesin, että kissa pääsee ulos itsekin. Paavo epäili asiaa.

Emme saaneet juuri mitään aikaan. Puhuimme tosin tulevan lehden kirjakritiikeistä ja keskustelimme parista artikkelista, mutta lehdenteon luovaa hurmosta ei tullut. Olin mielissäni, kun Paavo arvioi juuressosekeiton hyvin maustetuksi. Seurasimme pahatapaista kissaa, kommentoin, kun kissa istui seurassamme takapuolellaan kivekset tuolilla. Paavo kysyi, eikö hän tee samaa. Arvioin mielessäni Paavon analyyttiseksi teoreetikoksi.

Kävin hakemassa postista kirjatun Kaltiolle osoitetun paketin ja Suomenmaalta lähetetyt vapaakappaleet. Sillä välin Paavo kävi pääkonttorilla. Paavo tuli takaisin sivukonttorille varmaan osittain siksi, että häntä jännitti soittaa puheluita tuntemattomille ihmisille. Rohkaisin häntä kertomalla, kuinka jokainen soitettu puhelu vähentää ahdistusta. Epäilin itsekin sanojani.

Jätin Paavon työhuoneeseen vähemmälle valvonnalle. Ilmeisesti hän onnistui soittamaan pari puhelua. Itse vaivuin sohvalle ja pyrin mietiskelevään otteeseen. Löysin jotain siitä, jota Sartre kuvaa ihmisen todelliseksi eksistenssiksi. Maailman todellinen olemus on ihmiselle niin ahdistava, että hän turvautuu ennemmin itsepetokseen tai dogmaattisiin rakenteisiin. Hänen vapautensa, niin sanottu negatiivinen vapaus, on vapautta kaikkeen, mikäli vain uskaltaa irrottautua turvallisista kuvioistaan. Oloni oli kaikin tavoin negatiivinen eikä lainkaan vapautunut. Tunsin epämiellyttäviä tunteita lellipentu-Sartrea kohtaan.

Kissa kusi sukkalaatikkoon. Tiesin, että pääsiäisestä on tuleva kurja.

                                                                                                        seuraava jakso >

                                                                                                       sisällysluettelo >>