 |
|||||||||||||||||
|
|||||||||||||||||
 |
|||||||||||||||||
|
Aikakauslehti www-artikkelit |
|
|
PYHÄ SOTA Pohdintaa virallisten lukujen väleissä Paavo: Tuli äsken semmoinen ajatus, että ovat harvassa ne lehdet, joiden pääasiallinen tarkoitus ei ole yrittää myydä asioita. Ja että olisikohan Kaltio yksi sellainen lehti. Parnasso kun tuli viime viikolla, niin sekin jo pääkirjoituksessaan julistaa päämääränsä olevan myydä Parnassoa yhä useammille kuluttajille. Ei siis edistää suomalaisten kirjailijoitten hyvinvointia kirjamyyntiä lisäämällä. Vituttaa tuommonen, tai ainakin harmittaa. Sääliä ei saa, sääli on ylemmyydentuntoa. Mutta kyllä minä vähän Parnassoa säälin. Tai siis mitä tässä turhaan yrittää enää edes Kaltiosta puhua, Kallio-lehtihän tämä on. Eikä tätä edes toimiteta, tähän kirjoitetaan. Pornasson – anteeksi, Parnasson – toimituskunta päätoimittaja Juhani Rosso – anteeksi, Juhana Rossi – etunenässään onnistuu yhden kolmirivisen kirjoittajaesittelyn aikana halveeraamaan merkityksettömäksi tai ainakin vähemmän tärkeäksi puuhasteluksi koko pohjoisen Suomen kulttuurin. Ymmärtäähän tämän väheksynnän. Kaltion levikki ei viime vuonna kasvanut 14 prosenttia. Kaltio ei saanut 500 uutta vakituista lukijaa. Parnasso sai. Lehden pääkirjoituksessa tämän kasvun sanotaan olevan ihme. Puhelinmyyjien osuudesta ei tässä tarvinne välittää. Ja ihmeitä tekevät vain Pyhät. Siksi Parnasson päätoimittaja on täysin oikeutettu antaessaan itsestään kuvan suomalaisen kirjallisuuslehdistön Apostoli Paavalina. Kirjallisuuslehden kasvu voi ymmärtääkseni olla ihme vain sellaisen yksilön mielestä, joka ei usko kirjallisuuden voivan selvitä kamppailussa kuvallisen viestinnän kanssa. Kirjallisuuslehden kasvua voi ihmetellä vain sellainen, joka ei usko lukemiseen. Paavalikin lähetteli kirjeitä periferiaan. Kallio-lehti. Pohjois-Suomi on siis verrattavissa pääkaupungin työläislähiöön. Paitsi että siellä ei ole yhtä trendikästä asua. Ja presidenttejä täältä on tullut useampia. Vaan tuskinpa osaavat nimiä Menestyvissä Kirjallisuuslehdissä mainita. Huomasitteko muuten, mitkä ovat viimeisimmän Parnasson viimeiset sanat? Useimmissa Raamatun painoksissahan siellä seisoo Aamen. Siis jos takakantta ja takakannen mainoksia ei lasketa. Parnasson viimeiset sanat ovat ´Juhana Rossi´. Niin, yksi asia vielä (sanoi hän kauhtuneen popliinitakin liepeet lehahtaen käännyttyään jo poistumaan huoneesta). Jeesus Nasaretilainen saarnasi ymmärtääkseni rakkautta, suvaitsevaisuutta ja vähäosaisten erityistä huomiointia. Kristillisen kirkon muotoutumiseen naisia sekä kaikkia keskivertoheteromuotista vähänkään poikkeavia syrjiväksi, verisiä ristiretkiä ja kansanmurhanmakuista imperialismia kannattavaksi, noitia polttavaksi vihaopiksi tuntuu Uutta Testamenttia silmäillessä vaikuttaneen voimakkaimmin Damaskoksen tiellä alkukristittyjen lahtari Sauluksesta Jeesuksen tälle ilmestyttyä apostoliksi kääntynyt Pyhä ´nainen vaietkoon seurakunnassa´ Paavali. Lontoossa onkin hänelle rakennettu isokupolinen katedraali. Remontissa noin vuoteen 2007. (Kännipäissäni olen semmoisenkin teorian keksinyt, että ´kääntyminen´ oli vain roomalaisten salajuoni, jonka avulla vallankumouksellinen lahko saatiin assimiloitua valtakulttuuriin niin, että se sittemmin kelpasi jopa keisareille. Mutta tämä lienee samanlaista huuhaata kuin Roswellin avaruusoliot tai utopistinen kommunismi.) Ei sillä, että ketään henkilöä tarkoituksellisesti yrittäisin mollata. Tahtoisin vain ehdottaa, että kannattaisi harkita tarkkaan, minkälaisen julkisuuskuvan itsestään ja lehdestään pyrkii antamaan.
|
|