Yksi mahdollisuus
 
Olen tekemässä taustatyötä uudelle Media- ja elokuvatyön linjalle, joka alkaa Rovala-Opistossa lokakuussa. Tapaan ensimmäiseksi Mervi Auttin. Hänellä on valokuvaajan tausta, joka sittemmin vaihtui tutkijan rooliin Lapin yliopistossa. Hän on myös tehnyt dokumenttielokuvan Auttin neidit ikkunalla, joka saa televisioesityksensä vuoden 2007 aikana.
 
Elokuva pohjautuu Auttin isotätien tarinaan. Se on historiadokumentti, jossa on intiimi vire. Tai intiimi dokumentti, jossa on historiavire. Autti sai elokuvansa tekemiseen alan ammattilaisten tukea Toinen Suomi -projektista, jonka kautta hän myös löysi tuotannolleen lappilaisen tuotantoyhtiön. Projektissa etsittiin nimenomaan sellaisen Suomen ääntä, joka ei yleensä tule kuulluksi. Kahden vuoden ajan Toisessa Suomessa myllytettiin tekijöitä, kannustettiin etenemisessä ja annettiin palautetta. Toinen Suomi -projektin muutkin lappilaiset työt nähdään ensi vuonna televisiossa.
 
Tällä hetkellä Mervi Autti toimii tutkijana, mutta hän suunnittelee myös uutta dokumenttia. Toinen Suomi -projektin ansiosta Autti on saanut nimeä ja löytänyt tukijoita. Projektin yksi tärkeä saavutus onkin siinä, että se on poikii osalle tekijöistä töitä elokuva-alalta.

Toisen Suomen innoittamana syntyi myös uusi projekti, Lapin Lisä. Tästä EU-rahoitteisesta hankkeesta on tarkoitus tehdä vuoden aikana pysyvä rakenne pohjoisen elokuvan tukemiseksi. Lapin Lisää vetää Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu yhteisyökumppaneinaan muiden muassa Saamelaisalueen koulutuskeskus, Sodankylän Elokuvakeskus, Lapin elämysteollisuuden osaamiskeskus, Skábmagovat-elokuvafestivaali sekä Rovaniemen Rovala-Opisto.

Lapin Lisässä kerätään lappilaislähtöisiä elokuvaideoita sekä -käsikirjoituksia ja mentoroidaan niitä hankkimalla kirjoittajille ammattilaisten palautetta. Hankkeessa myös yhytetään kirjoittajia tuotantoyhtiöihin, kehitellään koulutusympäristöä verkkoon ja tuodaan rahoittajat Lappiin kuulemaan kirjoittajien ideoita.

Tuntuisi siltä, että ideat ovat Lapissa nyt hyvässä huomassa. Hyvien ideoiden kehittämistä tuetaan, ja apua suhteiden luomiseen on tarjolla. Mutta tämä on elokuvan tekemisen pitkällä ja takkuisella tiellä vasta ensimmäinen, joskin pitkä askel.

 

Toinen mahdollisuus

Jussi Hiltunen (22) tulee pyynnöstä käymään työpaikallani. Hiltunen on ruokatunnilla kiinteistöhuoltohommista. Nuoresta iästään huolimatta hän on tehnyt kolme nuortenelokuvaa, joiden kesto on noin tunti tai vähän yli. Pikkupojasta asti videoita tehnyt Hiltunen on kehittänyt itselleen ja elokuvilleen tuotantotavan, joka sopii kunnianhimoiselle harrastajalle ammattilaisuuden kynnyksellä.

Hiltusen elokuvien tekoon osallistuu innokkaana opintojensa loppuvaiheessa olevia mediaopiskelijoita. He tietävät pääsevänsä mukaan laadukkaaseen tuotantoon ja saavansa vastuuta, jollaista ei kaupallisissa tuotannoissa saisi.

Tuotannoista tekee laadukkaita ohjaajan kyky suostutella yhteistyökumppaneita tukijoiksi, vahva visuaalinen näkemys ja työryhmän sitouttaminen yhteiseen päämäärään. Hänen elokuvansa ovat rovaniemeläisten nuorten keskuudessa jo käsite. Jonna-elokuvaan (2006) osti lipun Hiltusen itsensä järjestämissä elokuvateatteriesityksissä yli tuhat rovaniemeläistä ja Jonna-dvd keikkui paikallisen vuokraamon top-tenissä viikkokausia.
 
Jussi Hiltunen tekee pitkän elokuvan käsikirjoitusta ja on mukana Lapin Lisä -myllytyksessä. Hän myös viimeistelee viime kesänä kuvattua 20-minuuttista Johnny the Bad -elokuvaa.

Esitin itse poliisia Hiltusen Toinen tie -elokuvassa (2005) ja päähenkilön isää Jonnassa, jossa toimin myös osatuottajana. Hiltunen oli myös opiskelijani Rovala-Opiston Medialinjalla vuonna 2004–2005. Olen nähnyt Hiltusen kehittymisen ja tinkimättömän tahdon tehdä elokuvaa todella pienilläkin resursseilla. Olen nähnyt myös sen, että tilausta tällaisille elokuville on olemassa. Ainakin paikallisesti halutaan nähdä aikalaistarinoita tutussa ympäristössä, kunhan ne täyttävät tietyt laatustandardit.
 
Kahden erilaisen ja eri-ikäisen tekijän, Mervi Auttin ja Jussi Hiltusen ajatukset ja intressit yhtyvät täysin siinä, että Lappi tarvitsee elokuvatarinoita, joita kertovat lappilaiset itse. Tarinoita, joista on riisuttu eksotiikka ja jotka kertovat tavallisesta elämästä pohjoisessa. Aina ei tarvitse olla myyttien mailla porojen ja revontulten keskellä päivittelemässä arktisen seudun lasten kurjaa kohtaloa.
 
Toinen asia on, löytyykö tämän kaltaisille tarinoille rahoitusta. Mieleeni muistuu suomalainen jääkiekkoelokuva, johon rahoitusta kerrotaan saadun muun muassa Norjasta sillä ehdolla, että elokuvassa on saunomiskohtaus ja lumessa alasti pyörimistä. Näin tehtiin.

Ruotsissa kaikki on toisin. Alueellisilla elokuvakeskuksilla on infrastruktuuria: studioita, välineitä ja ammattilaisia. Trollhättänissa entisissä autotehtaissa tehdään jopa Hollywood-tuotantoja. Mutta ei mennä nyt sinne.

 

Kolmas mahdollisuus

Häivähdys Hollywoodia saatiin syyskuun alussa myös Lappiin, kun musiikkivideoiden ohjaajana tunnustettu Antti Jokinen hätkähdytti ilmoittamalla perustavansa yhtiön Rovaniemelle. Yhtäkkiä koko ala tuntui sähköistyvän ja minäkin tunsin olevani uuden linjani perustamisen kanssa aivan ajan hermolla. Saammeko nyt sateentekijän?
 
Ei Jokisen firma, Origin Studios, ihan mitäänsanomaton juttu voi olla. Jokinen on menestynyt Hollywood-ammattilainen, joka on tehnyt musiikkivideoita maailman huippuartisteille. Jokisen Hollywoodissa toimivalla toisella yhtiöllä on 12 miljoonan dollarin liikevaihto.

Mikä sitten toi Jokisen Lappiin? Infrastruktuuriahan täällä ei varsinaisesti ole, mutta koulutusta kyllä. Ja ainakin Rovaniemen kaupungilla on strategiassaan sisältötuotantopainotukset ja projektirahaakin niiden toteuttamiseen. Lapin yliopisto sai juuri uuden nuoren rehtorin, jonka tausta on mediatieteissä. Mauri Ylä-Kotola ymmärtää varmasti Jokisen kieltä. Käsittelihän Ylä-Kotolan gradukin Pet Shop Boysin musiikkivideoita. Väitöskirja olikin sitten Godardia.
 
Tärkeimmäksi pohjoiseen tulemisen syyksi Jokinen ilmoittaa täällä vallitsevan luovan hulluuden ilmapiirin. Tuota lausuntoa on tietysti vaikea arvioida pohjoisessa asuvana. On täällä käynyt sateentekijöitä ennenkin. Ja kun laariin on satanut tarpeeksi, sateentekijät ovat korjanneet hedelmät mukaansa etelään. Sen vuoksi epäluuloisiakin riittää.

Antti Jokinen on suuri mies. Yhteiskuvassa Rovaniemen kaupunginjohtajan Mauri Gardinin, Mauri Ylä-Kotolan ja Lapland Studio -yrityksen toimitusjohtaja Ilkka Immosen kanssa huomaamme, että Jokinen on päätä pidempi muita.

 

Neljäs mahdollisuus

Erikoisosaamista Lapissa ei paljon ole. Sen saamiseksi tänne pitää saada tuotantoja, joissa sellaista osaamista oppisi, Ilkka Immonen sanoo. Suureksi osaksi hänen ansiostaan Jokinen saapui Lappiin. Immosen firma edustaa erikoisosaamista: liikekaappausta, 3D:tä, animaatiota ja erikoisefektejä. Tapaan Immosenkin Kauppayhtiössä, huipputeknologiamiehen retron keskellä.
 
Lapland Studiota työllistää tällä hetkellä eniten peliteollisuus, mutta toiveita on päästä entistä enemmän myös elokuva- ja mainostuotantojen alihankkijaksi. Yritys toimii lentokentän läheisyydessä sijaitsevassa Santa Claus Technology Parkissa, johon toivotaan mediayhtiöiden keskittymää. Tällä hetkellä siellä on media-alan yrityksiä Lapland Studion lisäksi Joulupukkitelevisio, jonka toimialaan kuuluu videoiden teko – nimensä vastaisesti tosin vähemmän televisioon tai joulupukkiin liittyen.

Immosen näkökulmasta koulutuksen osalta on paljon parannettavaa. 3D-osaajia ei kouluteta Lapissa. Ala on sellainen, jossa etäisyydet eivät ole bisneksen esteenä.
 
Ilkka Immosen edustama yritys toimii alkuvaiheessa Jokisen yrityksen puolesta Lapissa. Kolmen vuoden sisällä Jokisen Origin Studiosilla pitäisi olla täällä omat työntekijät sekä omia elokuva-, musiikkivideo- ja pelituotantoja. Tällaiset tuotannot hyödyttäisivät kaikkia alan toimijoita Lapissa.

 

Mahdollisuus

Kolmen viikon tutkimusmatkani pohjoisen mediatuotannon mysteereihin on tuottanut seuraavanlaisen tuloksen: paljon tapahtuu, todella paljon. Täällä on tahtoa ja luovuutta. Moni asia on silti pahasti hajallaan, ovathan etäisyydetkin valtavia. Vähistä rahoista kilpaileminen tuottaa usein myös kateutta, mikä ei tietysti ole kovin harvinaista elokuva-alalla.
 
Rovaniemen Arktikumissa 27.10.–1.11. järjestettävä Arktista Vimmaa – elokuva- ja mediafestivaali voi hyvinkin toimia lähtölaukauksena aivan uudenlaiselle yhteisöllisyydelle alalla Lapissa. Elokuvakilpailu, festivaalielokuvat ja Lapin Lisä -palautetilaisuus tuovat alan ihmiset yhteen, ja jos paikalle pyydetty Antti Jokinen saapuu, on varmaa, että lappilaiset elokuvantekijät ainakin hetkeksi voivat löytää yhteisen tahdon. Se vie jo pitkälle. •

 

Teksti: Eero Leppänen
Kuva: Jussi Hiltunen

TaM Eero Leppänen on toiminut 15 vuotta mediaopettajana Lapissa. Sodankylän Lapin Opistossa hän veti kuusi vuotta televisiotyön linjaa. Rovaniemellä Leppänen on opettanut yhdeksän vuotta medialinjaa Rovala-Opistossa. Molemmissa kouluissa opetuksen ytimenä toimi oma kaapelitelevisio-ohjelma.
http://mediaopettajanpaivakirjoja.blogspot.com