Kajaanin kaupungin kulttuurielämää ajetaan alas. Kajaanin kaupunginteatterin, taidemuseon ja Kainuun museon henkilökuntaa suunnitellaan lomautettavaksi puoleksi vuodeksi ensi vuoden aikana. Käytännössä tämä tarkoittaa teatterin alasajoa. Kajaanin kaupunginteatteri on valtakunnallisesti yksi mielenkiintoisimmista teattereistamme, kummallakin museolla on omat korkealuokkaiset näyttelyprofiilinsa.
Jos Kansallisooppera olisi puoli vuotta toimimatta, sen vaikutus uusmaalaiselle kulttuurille olisi vähämerkityksellisempi kuin Kajaanin teatterin kylmeneminen Kainuulle. Teatteri on vetänyt katsojia laajoilta alueilta Kainuun ulkopuolelta, jopa ympäri Suomea. Kulttuurilaitosten imagomerkitys on Kainuulle suuri: korkeatasoista kulttuuria osataan ja halutaan tehdä syrjä-Suomessa.
Kainuusta on reilussa kymmenessä vuodessa lähtenyt kymmenentuhatta ihmistä pois. Maakunnan väen arvioidaan vähenevän vielä 10 000 20 000 hengellä seuraavan parinkymmenen vuoden aikana. 35 000 hengen Kajaani on asukasmäärässään pitänyt lähes pintansa. Huomionarvoista on, että vuonna 1960 Kajaanissa oli vain reilut 24 000 asukasta. Kainuuta ei tulevaisuudessa puolusta kukaan muu kuin Kajaani.
Kainuulla on maineensa luonto- ja matkailupalveluiden alalla. Kaupungissa on hyvätasoiset koulu- ja terveydenhuoltopalvelut. Kajaani on tehnyt vuosia työtä elinkeinorakenteensa uudistamiseksi muun muassa Kajaanin ammattikorkeakoulun ja Oulun yliopiston Kajaanin yliopistokeskuksen kanssa. Näiden lisäksi kaupungilla täytyy olla myös korkeatasoiset kulttuuripalvelut ja valtakunnallisesti tunnettu omaleimainen kulttuuriprofiilinsa, jotta yritykset tekevät investointipäätöksiä ja erityisesti, jotta koulutetut työntekijät viihtyvät. Nyt mielikuva Kajaanista on särkymässä.
Ensi vuoden alussa alkavassa kokeilussa Kainuun maakuntahallinto ottaa vastatakseen Kainuun kunnilta sosiaali- ja terveyspalvelut, opetustoimen ja elinkeinojen kehittämispalvelut. Kuntien tuloista 60 prosenttia siirtyy maakuntahallinnolle. Kaupunki vastaa jatkossa vain päivähoidosta, peruskoulusta, teknisistä palveluista ja kulttuurista. Kajaani joutuu tekemään seuraavien vuosien aikana noin 19 miljoonan euron säästöt jäljelle jääneestä tynkäbudjetistaan. Koska lakisääteisistä palveluista, päivähoidosta ja peruskoulusta, on miltei mahdotonta säästää, kulttuuri on ainoa mistä voi ottaa reippaammin. Kulttuurilaitosten osuus Kajaanin menoista on ollut alle kaksi prosenttia, kaupungin tulevista säästöistä kulttuurilaitosten osuus on lähes puolet. Tilanteeseen syytön kulttuurilaitosten väki joutuu nyt kantamaan vastuun näköalattomasta johtamisesta ja toisten virheistä.
Kajaanin teatteri on alueteatteri, samoin taidemuseo on aluetaidemuseo. Museo on nimensä mukaisesti Kainuun museo. Laitosten toiminta tulisi turvata siirtämälle ne maakuntahallinnon alle. Tämä ei ole mahdotonta, mutta vaikeaa, koska maakuntahallintokokeilun lainsäädäntöä tulisi tällöin muuttaa. Toinen mahdollisuus olisi pienentää Kajaanin kaupungin maksuosuusprosenttia maakuntahallinnolle, koska Kajaani kantaa taloudellisen vastuun Kainuun kulttuurilaitoksista. Tähän velkaiset ja pienet Kainuun kunnat tuskin suostuvat. Nyt Kainuu tarvitsee näkemyksellisyyttä, yhteistä tahtoa ja hyvää johtamistaitoa.
23.11.2004
Jussi Vilkuna
(jussi.vilkuna@kaltio.fi)