Montako tähteä on taivaalla? Miksi kukat kasvavat? Keitä mitkit ovat?
Mitki-ihminen on niin tavallinen venäläinen vetelehtijätyyppi, että sitä on vaikea edes selittää. Massasta hän erottuu korkeintaan poikkiraidallisen t-paidan perusteella. Maailman ensimmäinen virallinen mitki oli kuvataiteilija Dmitri Shagin. Hänen ja käsitteen luojan Vladimir Shinkarjovin ympärille syntyi 1980-luvun alussa kaveri-porukka, joka alkoi leikkiä mitkiä.
Kaikki mitkiläiset ovat taidekorkeakouluista valmistuneita, mutta he ovat lyöneet läskiksi oman sivistyneisyytensä. Akateemisen koulutuksen jälkeen taiteilijat ovat hankkiutuneet turhiin hommiin vahdeiksi tai kattilanlämmittäjiksi. Työssä saa istua rauhassa, kirjoittaa ja piirtää. On virallisesti töissä, muttei tarvitse tehdä mitään.
Mitki-ihmisen kasvoilla vaihtelee kaksi liioiteltua ilmettä, idioottimainen lempeys ja sentimentaalinen apeus. Liikehdintä on pehmeää mutta energistä, sillä mitkit tuntuvat olevan aina humalassa.
Jos mitki-ihminen joutuu ilkeilyn kohteeksi, hän sanoo lempeästi: ´No, mitä sinä nyt, veliseni?...´ Jokaista tapaamaansa ihmistä hän kohtelee äärimmäisen hyväntahtoisesti. Hän kutsuu kaikkia hellittelynimillä, veljiksi, siskoiksi jne. Hänen on suudeltava kolme kertaa jokaista tapaamaansa ihmistä. Hyvästellessään mitki puristaa toisen syleilyynsä, painaa päänsä tämän olalle ja seisoo näin pitkään silmät kiinni kuin meditaatiossa.
Mitkit tapaavat
Mitkien keskinäinen tervehdysrituaali on seuraavanlainen.
Mitki sopii puhelimessa toisen kanssa pikaisesta tapaamisesta. (Hänen on vaikea tehdä suunnitelmia pidemmän ajan päähän.) Sovittuna aikana vieras ryntää sisään ja aloittaa rituaalin suorittamisen: Tavoitettuaan katseellaan toisen mitkiläisen hän avaa suunsa ammolleen voimakkaassa mielenliikutuksessa, nojautuu seinää vasten ja valuu hitaasti lattialle. Sillä aikaa toinen heittää kätensä ylös, laskee ne hervottomasti alas ja lyö itseään päähän, ikään kuin haluaisi siten vapautua järisyttävän voimakkaasta kokemuksesta.
Tämän jälkeen ensimmäinen mitki-ihminen huutaa ääni sortuen: ´Veliseni!´ Sitten hän ryntää syleilemään toista mitkiä, mutta jotenkin kummallisesti menettää suunnan kesken matkan ja hamuten käsillään ilmaa kaataa talossa olevat huonekalut.
Toinen mitkiläinen pyörittää silmiään, ravistaa päätään käsiensä välissä yrittäen siten välttää suuren houkutuksen.
Ensimmäinen mitki-ihminen jatkaa etsintöjä huoneessa yrittäen tavoittaa edessään olevan toverinsa. Lopulta hän onnistuu tarttumaan johonkin esineeseen ja rojahtaa lattialle. Rituaalin tämä vaihe on erityisen juhlallinen. Mitki haluaa näin ilmaista, että hänen hermojärjestelmänsä ei ole kestänyt tapaamisen aiheuttamaa voimakasta tunnelatausta, vaan on romahtanut.
Mitkit puhuvat
Dmitri Shagin on kehittänyt sanaston mitkien käytetyimmistä sanoista ja ilmauksista. Esimerkiksi jos mitki-ihminen jakaa viinipullollisen toisten kanssa, hän voi valita, miten sen tekee:
Jakaa tasan Kaadetaan viiniä kaikille saman verran.
Jakaa veljellisesti Mitki-ihminen juo suurimman osan.
Jakaa kristillisesti Mitki-ihminen juo kaiken itse.
Mitkiläisten käytetyimpiä sanoja ovat häh (ven: dyk) ja kappas vaan (ven: jolki palki). Häh? korvaa ainakin sellaiset sanat kuin miten, kuka, miksi yms. Häh! taas tarkoittaa ylvästä itsevarmuutta tai sitä, että henkilö on yhtä mieltä puhekumppaninsa kanssa. Häh… tarkoittaa anteeksipyyntöä, oman kavaluuden tunnustamista tms. Kappas vaan voi ilmaista esimerkiksi loukkaantumista, harmistumista, riemastumista, anteeksipyyntöä, pelkoa, iloa tai raivoa.
Kaksi mitkiä voivat jopa tuntikausia käydä seuraavanlaista keskustelua:
Häh?
No, kappas vaan!
Häh!
Kappas vaan!...
Keskustelun sisältö voi olla esimerkiksi tällainen: Mitki-ihminen tiedustelee toiselta, paljonko kello on. Toinen vastaa, että se on puoli yhdeksän ja on liian myöhäistä mennä viinakauppaan. Sitten toinen ehdottaa baariin lähtöä, mihin toinen vastaa valittamalla rahapulaa…
Mitkiläisyys tuskin kuolee koskaan, mutta 25 vuodessa ´Häh kappas vaan´ -keskustelu on saanut väkisinkin uudenlaisia sisältöjä.
Nyt juttu voisi mennä vaikkapa näin: Mitkiläinen kysyy toiselta, onko tämä menossa tänään AA-kerhoon. Toinen vastaa myöntävästi ja kehuu yhdysvaltalaista alkoholistiklinikkaa, joka auttoi hänet kuiville 1990-luvun alussa. Samalla hän kertoo uusimmasta elokuvastaan, joka on kerännyt hyvin katsojia. Toinen iloitsee menestyksestä ja kutsuu toisen näyttelynsä avajaisiin. Heitetään arpaa, mennäänkö sinne toisen Mersulla vai toisen Audilla. Mersu voittaa.
Vladimir Shinkarjov
taidemaalari, kirjailija
Syntynyt Leningradissa vuonna 1954. Valmistui Leningradin yliopiston geologian tiedekunnasta, suoritti kursseja taideteollisessa korkeakoulussa ja Kuvataideakatemiassa. Työskenteli muutaman vuoden geologina, minkä jälkeen ryhtyi vapaaksi taiteilijaksi (ja kattilanlämmittäjäksi?). Nykyään tunnetuimpia taidemaalareita Pietarissa. Teoksia yksityiskokoelmissa ja museoissa ympäri maailmaa. Hyvin tunnettu myös kirjailijana. Kirjoitti vuonna 1984 mitkiläisyyden perusteoksen Mitki, mistä sai alkunsa kokonainen mitki-nuorisoliike esiperestroikan ajan Leningradissa.
Dmitri Shagin
taidemaalari
Syntynyt Leningradissa vuonna 1957. Opiskeli Kuvataideakatemian yhteydessä toimivassa taidekoulussa. Shinkarjovin luoman mitki-ihmisen esikuva. Teoksia yksityiskokoelmissa ympäri maailmaa sekä Venäjän taidemuseoissa.
Aleksandr Florenski
taidemaalari
Syntynyt Leningradissa 1960. Valmistui Taideteollisesta korkeakoulusta. Yksi Mitki-liikkeen perustajista. Yhdessä vaimonsa Olga Florenskin kanssa on järjestänyt laajoja taideprojekteja ja näyttelyitä Venäjällä ja ulkomailla. On työskennellyt taidelehtien ja taidegallerioiden kuraattorina. Vuodesta 2006 toiminut Pushkinissa taidemuseon nykytaiteen osaston johtajana. Teoksia yksityiskokoelmissa ja museoissa ympäri maailmaa.