Etusivu Arkisto Toimitus Haku Tilaus Yhteistyössä Elintilaa!-kirjoituskilpailu In English
 
  Neuvosto-Reiskan syleilyssä, Tiina Makkonen, Tanja Pursiainen, Aleksandr Florenski

Aikakauslehti
www-artikkelit

 

Kaltio 3/2007
Toukokuu

 

Neuvosto-Reiskan syleilyssä

 

Teksti ja käännökset: Tiina Makkonen ja Tanja Pursiainen
Kuva: Aleksandr Florenski

 

Vaikka Neuvostoliitossa olikin paljon pitkiä jonoja ja turhia hantti-hommia, eivät vodka ja tunteet loppuneet koskaan kesken. Vaikka maassa asui varmasti miljoona Mitkiä (monikollinen hellittelymuoto nimestä Dmitri) ja vielä paljon enemmän mitki-tyypin ihmisiä, edustaa virallista mitkiläisyyttä vain parikymmentä venäläistaiteilijaa.

 

Montako tähteä on taivaalla? Miksi kukat kasvavat? Keitä mitkit ovat?

Mitki-ihminen on niin tavallinen venäläinen vetelehtijätyyppi, että sitä on vaikea edes selittää. Massasta hän erottuu korkeintaan poikkiraidallisen t-paidan perusteella. Maailman ensimmäinen virallinen mitki oli kuvataiteilija Dmitri Shagin. Hänen ja käsitteen luojan Vladimir Shinkarjovin ympärille syntyi 1980-luvun alussa kaveri-porukka, joka alkoi leikkiä mitkiä.

Kaikki mitkiläiset ovat taidekorkeakouluista valmistuneita, mutta he ovat lyöneet läskiksi oman sivistyneisyytensä. Akateemisen koulutuksen jälkeen taiteilijat ovat hankkiutuneet turhiin hommiin vahdeiksi tai kattilanlämmittäjiksi. Työssä saa istua rauhassa, kirjoittaa ja piirtää. On virallisesti töissä, muttei tarvitse tehdä mitään.

Mitki-ihmisen kasvoilla vaihtelee kaksi liioiteltua ilmettä, idioottimainen lempeys ja sentimentaalinen apeus. Liikehdintä on pehmeää mutta energistä, sillä mitkit tuntuvat olevan aina humalassa.

Jos mitki-ihminen joutuu ilkeilyn kohteeksi, hän sanoo lempeästi: ´No, mitä sinä nyt, veliseni?...´ Jokaista tapaamaansa ihmistä hän kohtelee äärimmäisen hyväntahtoisesti. Hän kutsuu kaikkia hellittelynimillä, veljiksi, siskoiksi jne. Hänen on suudeltava kolme kertaa jokaista tapaamaansa ihmistä. Hyvästellessään mitki puristaa toisen syleilyynsä, painaa päänsä tämän olalle ja seisoo näin pitkään silmät kiinni kuin meditaatiossa.
 

Mitkit tapaavat

Mitkien keskinäinen tervehdysrituaali on seuraavanlainen.
Mitki sopii puhelimessa toisen kanssa pikaisesta tapaamisesta. (Hänen on vaikea tehdä suunnitelmia pidemmän ajan päähän.) Sovittuna aikana vieras ryntää sisään ja aloittaa rituaalin suorittamisen: Tavoitettuaan katseellaan toisen mitkiläisen hän avaa suunsa ammolleen voimakkaassa mielenliikutuksessa, nojautuu seinää vasten ja valuu hitaasti lattialle. Sillä aikaa toinen heittää kätensä ylös, laskee ne hervottomasti alas ja lyö itseään päähän, ikään kuin haluaisi siten vapautua järisyttävän voimakkaasta kokemuksesta.

Tämän jälkeen ensimmäinen mitki-ihminen huutaa ääni sortuen: ´Veliseni!´ Sitten hän ryntää syleilemään toista mitkiä, mutta jotenkin kummallisesti menettää suunnan kesken matkan ja hamuten käsillään ilmaa kaataa talossa olevat huonekalut.

Toinen mitkiläinen pyörittää silmiään, ravistaa päätään käsiensä välissä yrittäen siten välttää suuren houkutuksen.
Ensimmäinen mitki-ihminen jatkaa etsintöjä huoneessa yrittäen tavoittaa edessään olevan toverinsa. Lopulta hän onnistuu tarttumaan johonkin esineeseen ja rojahtaa lattialle. Rituaalin tämä vaihe on erityisen juhlallinen. Mitki haluaa näin ilmaista, että hänen hermojärjestelmänsä ei ole kestänyt tapaamisen aiheuttamaa voimakasta tunnelatausta, vaan on romahtanut.
 

Mitkit puhuvat

Dmitri Shagin on kehittänyt sanaston mitkien käytetyimmistä sanoista ja ilmauksista. Esimerkiksi jos mitki-ihminen jakaa viinipullollisen toisten kanssa, hän voi valita, miten sen tekee:
Jakaa tasan – Kaadetaan viiniä kaikille saman verran.
Jakaa veljellisesti – Mitki-ihminen juo suurimman osan.
Jakaa kristillisesti – Mitki-ihminen juo kaiken itse.

Mitkiläisten käytetyimpiä sanoja ovat häh (ven: dyk) ja kappas vaan (ven: jolki palki). Häh? korvaa ainakin sellaiset sanat kuin miten, kuka, miksi yms. Häh! taas tarkoittaa ylvästä itsevarmuutta tai sitä, että henkilö on yhtä mieltä puhekumppaninsa kanssa. Häh… tarkoittaa anteeksipyyntöä, oman kavaluuden tunnustamista tms. Kappas vaan voi ilmaista esimerkiksi loukkaantumista, harmistumista, riemastumista, anteeksipyyntöä, pelkoa, iloa tai raivoa.

Kaksi mitkiä voivat jopa tuntikausia käydä seuraavanlaista keskustelua:
– Häh?
– No, kappas vaan!
– Häh!
– Kappas vaan!...

Keskustelun sisältö voi olla esimerkiksi tällainen: Mitki-ihminen tiedustelee toiselta, paljonko kello on. Toinen vastaa, että se on puoli yhdeksän ja on liian myöhäistä mennä viinakauppaan. Sitten toinen ehdottaa baariin lähtöä, mihin toinen vastaa valittamalla rahapulaa…

Mitkiläisyys tuskin kuolee koskaan, mutta 25 vuodessa ´Häh – kappas vaan´ -keskustelu on saanut väkisinkin uudenlaisia sisältöjä.
Nyt juttu voisi mennä vaikkapa näin: Mitkiläinen kysyy toiselta, onko tämä menossa tänään AA-kerhoon. Toinen vastaa myöntävästi ja kehuu yhdysvaltalaista alkoholistiklinikkaa, joka auttoi hänet kuiville 1990-luvun alussa. Samalla hän kertoo uusimmasta elokuvastaan, joka on kerännyt hyvin katsojia. Toinen iloitsee menestyksestä ja kutsuu toisen näyttelynsä avajaisiin. Heitetään arpaa, mennäänkö sinne toisen Mersulla vai toisen Audilla. Mersu voittaa.

  

 

 

 

Sarjakuvan käännös:
YRITÄMME JUODA SAMMUMATTA
PULLON TOISENSA PERÄÄN.
MEILLÄ ON NÄLKÄ,
MUTTA RUOKA EI OSU TÄRISEVÄÄN HAARUKKAAN.

 

 

 

 

 

Vladimir Shinkarjov
taidemaalari, kirjailija
Syntynyt Leningradissa vuonna 1954. Valmistui Leningradin yliopiston geologian tiedekunnasta, suoritti kursseja taideteollisessa korkeakoulussa ja Kuvataideakatemiassa.  Työskenteli muutaman vuoden geologina, minkä jälkeen ryhtyi vapaaksi taiteilijaksi (ja kattilanlämmittäjäksi?). Nykyään tunnetuimpia taidemaalareita Pietarissa. Teoksia yksityiskokoelmissa ja museoissa ympäri maailmaa. Hyvin tunnettu myös kirjailijana. Kirjoitti vuonna 1984 mitkiläisyyden perusteoksen Mitki, mistä sai alkunsa kokonainen mitki-nuorisoliike esiperestroikan ajan Leningradissa.

 

 

Dmitri Shagin
taidemaalari
Syntynyt Leningradissa vuonna 1957. Opiskeli Kuvataideakatemian yhteydessä toimivassa taidekoulussa. Shinkarjovin luoman mitki-ihmisen esikuva. Teoksia yksityiskokoelmissa ympäri maailmaa sekä Venäjän taidemuseoissa.

 

 

Aleksandr Florenski
taidemaalari
Syntynyt Leningradissa 1960. Valmistui Taideteollisesta korkeakoulusta. Yksi Mitki-liikkeen perustajista. Yhdessä vaimonsa Olga Florenskin kanssa on järjestänyt laajoja taideprojekteja ja näyttelyitä Venäjällä ja ulkomailla. On työskennellyt taidelehtien ja taidegallerioiden kuraattorina. Vuodesta 2006 toiminut Pushkinissa taidemuseon nykytaiteen osaston johtajana. Teoksia yksityiskokoelmissa ja museoissa ympäri maailmaa.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

ZEN-BUDDHALAISIA TARINOITA

Kuultuaan paljon tarinoita Maksimin filosofisista saavutuksista eräs Pjotr-niminen nuorukainen, tuolloin vielä tuntematta Maksimia, meni tämän kotiin ja tiedusteli Fjodorilta, jota hän vahingossa luuli Maksimiksi, seuraavaa:
 – Mikä on Boddhisatvan etelästä ilmestymisen tarkoitus?
Mietittyään hetken Fjodor vastasi tyynesti:
 – En tiedä.
Silloin Maksim puuttui keskusteluun ja sanoi:
 – Painu siitä Boddhisatvinesi.
Valaistunut Pjotr lähti Maksimia ja Fjodoria ylistäen.
_____

Maksimin ja Fjodorin pihalla oli puupölkky. Mennessään sen ohi Fjodor sanoi aina:
 – Kappas vaan, pölkky!
Pjotr, Maksimin opetuslapsi, huudahti kerran:
 – Miksi sinä joka kerta sanot tuon saman? Olen jo kauan huomannut, että se on pölkky.
Maksin kulki vierellä, heristi nyrkkiä ja sanoi:
 – Entäs oletko sinä tätä huomannut?
Valistunut Pjotr ymmärsi kaiken ja häipyi pois.
_____

Kerran herättyään kovaan krapulaan tunsi Fjodor kovan janon yllättäneen. Sytyttämättä valoa hän meni keittiöön, tunnusteli pimeässä käteensä pullon ja alkoi juoda. Jo ensimmäisestä kulauksesta hän tajusi erehtyneensä. Pullossa ei ollut vettä, kuten hän oli olettanut, vaan kerosiinia.
 Fjodor oli kuitenkin niin syvästi perehtynyt zen-buddhalaisuuteen, että löysi voimia olla korjaamatta virhettä ja joi rauhallisesti pullon loppuun.
______

Kun Fjodor oli humalassa, hän leikki mielellään kissan kanssa. Kerran aamulla herättyään kovaan krapulaan hän teki huomion, että eilen leikkiessään hän oli pannut kissan pulloon, josta eläimen poistaminen ei ollut mitenkään mahdollista. Olisihan ollut tosi sääli särkeä pulloa.
 Kuitenkaan zen-buddhalaisuuden opinnot eivät olleet menneet hukkaan. Empimättä Fjodor löysi oikean ratkaisun ja vei pullon kissoineen pullonkeräykseen.

Pjotr huomasi, että Fjodorilla oli kummallinen tapa: hän seisoi pitkässä olutjonossa niin kauan, että hänen vuoronsa oli aivan lähellä, mutta lähtikin pois jonosta ostamatta mitään, vastahakoisen tuntuisesti tosin. Pjotr tiedusteli, miksi Fjodor teki niin, kun hän kuitenkin jo viiden minuutin kuluttua aloittaa jonotuksen alusta.
 Fjodor vastasi varmana:
 – Jotta luomistyö olisi ikuinen, sitä ei tarvitse tehdä loppuun.
Pjotr tajusi asian ja lähti.

Saatettuaan Fjodorin syvään itsetiedostuksen tilaan Maksim, tahtomatta häiritä ystäväänsä, joi yksin ennen maatemenoa kaiken mitä talosta löytyi. Herättyään hän katui tekoaan kun huomasi:
Fjodorin hihat olivat kyynelistä läpimärät

Kursivoidut lainaukset: Vladimir Shinkarjov: ZEN-BUDDHALAISIA TARINOITA