Katujen ja muiden yhteisten alueiden nimeäminen herättää intohimoja. Muutama vuosi sitten professori Matti Klinge ehdotti Helsinkiin esim. Vapaaherra Stjernvallin promenadia, mutta siitä eivät esim. taksikuskit ja pelastustyöntekijät innostuneet. Myöskään Klingen idea nimetä katuja eurooppalaisten suurmiesten - Bach, Mozart jne. - ei saanut kannatusta. Saisivatkohan populaarikulttuurin tähdet: Elvis, Beatles tai Olavi Virta?

Miksi kadun nimessä pitää oikeastaan olla se katu-pääte? Tallinnan Vanhassa Kaupungissa on selvitty vuosisatoja sellaisilla ytimekkäillä nimillä kuin Harju, Sauna ja Valli. Yhtä hyvin Rovaniemellä riittäisi Rova, Koski ja Valta. Viron kieli on muutenkin esimerkillistä ekonomisuudessaan.

Euroopasta olemme pääsemättömissä, siitä ei tarvitse enää katujen muistuttaa. Sen sijaan hädänalaiset uralilaiset kielisukulaisemme tuppaavat unohtumaan. Katuja voisi nimetä sellaisten ikivanhojen sanojen mukaan joilla on vastine useissa sukukielissä: Yö, Lumi, Maa, Sydän, Tuli jne. Hienoja, hioutuneita sanoja.

Katuja voisi nimetä myös yleisimpien sukunimien mukaan. Jonkinmoisella todennäköisyydellä merkkimiehet ja -naiset syntyvät niistä. Sukuseurat, fan-clubit ja muut intressiryhmät voisivat ruuvailla muistolaattoja kadun varteen aina tarpeen mukaan. Järvisenkadulla voisi olla muistolaatta niin keihäänheittäjä kuin kitaristi Järviselle. Jos joku osoittautuu myöhemmin lurjukseksi - kuten silloin tällöin tapahtuu - ei katua tarvitsisi nimetä uudelleen, laatan poisto riittäisi. Tämä ´katu-formaatin´ voisi myydä itäiseen Keski-Eurooppaan, jossa lienee kyllästytty alati vaihtuviin nimiin (mallia: Keskuskatu - Hitlerinkatu - Lenininkatu - Keskuskatu).

Uusia kadunnimiä tarvittiin Rovaniemelläkin kun lähiöitä alettiin rakentaa. Vallalla oli Lappi-romantiikka. Varmaan monelle on jäänyt hämäräksi mitä joku Vuottoraippa tarkoittaa, mutta kirjoistahan se selviää. Taustalla on klingeläinen ajatus kansan sivistämisestä historialla. Mutta mentiinkö Lappi-huumassa liiallisuuksiin? Kaupungista löytyy mm. seitsemän Poro-alkuista kadunnimeä. Luontonimiä on yleensäkin ylen määrin pikkunisäkkäistä suotyyppeihin. Nykyään Rovaniemelläkin muotia ovat pikkusievät ja -nokkelat nimet: Päivänsäde, Pupunpolku, Jänkäjoonaantie.

Ketkä henkilöt ansaitsisivat kadun? Läänin pääkaupungissa ei voi pitäytyä vain täällä syntyneisiin ja/tai asuneisiin, on ajateltava laajemmin. Tutkijoista ehkä Castrén, Fellman, Laestadius ja Itkoset. Sekä tietysti Paulaharju, joka tosin on yhtä hyvin kaunokirjailija. Muista kirjailijoista vaikkapa Wallenius, Järvinen, Mukka, E. Paasilinna ja Valkeapää. Kuvataiteilijoista Alariesto, Särestöniemi ja Kyyhkynen. Palsalla melkein katu onkin: Palsatie Korkalovaaran laella.

Nopea, joskaan ei kovin hienostunut menetelmä Rovaniemen suurmiesten selville saamiseksi: otetaan Rovaniemen historiat - myös vanhempi Ahvenaisen - ja poimitaan eniten hakemistoissa mainitut henkilöt. He ovat säätyläisiä, köyhemmästä kansasta ei paljoa merkintöjä jää. Tulosta luovasti manipuloiden päästään seuraavaan porukkaan: Boneliuksen ja Fellmanin pappissuvut, maanmittari Aurén, kappalainen Gisselkors, vänrikki Clementeoff ja metsäpäällikkö Sandberg.

Lordin mukaan nimettiin Sampoaukio Sampokeskuksen edustalla. Monista se oli huono ajatus. Ehkä nimi voisi olla väliaikainen, onhan Sodankylässäkin elokuvajuhlien aikaan yksi katu Samuel Fuller Avenue. Lordin aukio voisi olla paikallaan puolitoista vuotta, Suomen euroviisukisojen ja sen jälkeisen kesän yli. Kieltämättä Lordin näköispatsaalle olisi sopiva paikka Sampoaukiolla jököttävän kummallisen hökötyksen nupin lasivitriinissä. Sampokeskukseen tai johonkin lähistölle on kuulemma joka tapauksessa tulossa ainakin Tomi Putaansuun hirviöaiheinen kapakka.

Entä jos Lordin aukio joskus katetaan kuten on esitetty? Entä jos Lordi rikastuessaan viehättyy huonoon elämään - kuten rock-piireissä usein käy - juo rahansa ja päätyy pultsariksi Lordin aukiolle?

Kalevalainen Sampo on omituisen vanhakantainen nimi ostoskeskukselle. Rovaniemeltä on sinänsä ollut vanhat yhteydet Vienan laulumaille, onpa täältä löydetty kalevalaista runouttakin. Lukkari Pekka Kukkonen eli Pehr Gullsten - Paasilinnojen esi-isä - on saanut muistolaatankin kirjaston seinään. Syntyjään hän oli kylläkin Muhokselta.

Rovaniemen rock-väen kannattaa käyttää tilaisuus hyväkseen ja muistuttaa päättäjiä että rockilla kaupunki sai mainetta, ei hiihtosuunnistuksella tai voimannostolla. Yliopiston taiteiden tiedekunta muuttaa pian Pienteollisuustalolta yliopistolle - tyhjilleen jääviin tiloihin treenikämppiä, studioita ym. Pienteollisuustalon takana on myös se asfalttikenttä, jota Lordi - leikkimielellä - itse yhtyelleen aukioksi esitti.