5/98

Suomen Kuningaskunta ehti olla olemassa muodollisesti ja juridisesti runsaan kahden kuukauden ajan vuonna 1918. Kuninkaaksi julistettiin 9. lokakuuta Hessenin maakreivin nuorempi veli, prinssi Friedrich Karl (1868-1940). Saksan hävittyä ensimmäisen maailmansodan valtioviisas ja sivistynyt prinssi sanoutui seikkailusta lopullisesti irti joulukuussa. Suomesta ei tullut näin ollen monarkiaa - ainoastaan monarkian kaltainen tasavalta. Hessenin suku puolestaan elää ja kukoistaa vielä tänä päivänä ollen eräs kunnianarvoisista, tuhatvuotisista dynastioista. Monet suvun edustajista ovat ansioituneet myös nyky-yhteiskunnan ja kulttuurielämän palveluksessa. Mikäli kuitenkin siirrytään fantasian maailmaan, voidaan sieltä löytää myös Suomen "myöhemmät hallitsijat". Keitä he olisivatkaan olleet tämän oletetun kruununperimysjärjestyksen perusteella?

Suomen kuningatar Margaret

Suomen kuningas Friedrich Karl oli perheensä nuorempi poika. Hänen vanhempi veljensä Alexander Friedrich oli maakreivinä aina vuoteen 1925 saakka, jolloin tämä luopui asemastaan nuoremman hyväksi. Osasyynä saattoi olla myös se, että Friedrich Karlin vanhin poika Philipp oli tuolloin avioitumassa Italian kuninkaan tyttären, prinsessa Mafaldan kanssa ja sulhasen isän statusta oli samalla hyvä hieman kohottaa. Suomen kuninkaanvaalin yhteydessä syksyllä 1918 kävi selväksi, että Friedrich Karlin vanhin poika jatkaisi Hessenin maakreivinä, ja Suomelle valittu kruununprinssi oli isänsä elossa olevista pojista toiseksi vanhin eli prinssi Wolfgang (1896-1989).

Kruununprinssi Wolfgang ehti aikanaan myös Suomeen. Hän oli jatkosodan aikana tiedotusupseerina Lapissa lähes kahden vuoden ajan ja palasi Saksaan vuonna 1943. Ansioistaan aseveliarmeijan edustajana hänelle myönnettiin Suomen Vapaudenristi. Wolfgang työskenteli ahkerasti Hessenin sukutalouden palveluksessa yli 90-vuotiaaksi asti toimien erityisesti Friedrichshofin linnassa olevan hotellin kehittämiseksi.

Friedrich Karl olisi hallinnut mitä todennäköisimmin Suomea aina kuolemaansa, vuoteen 1940 asti. Tämän jälkeen valtaistuimelle olisi noussut mainittu kruununprinssi Wolfgang. Vaikka Wolfgang oli aviossa kaksi kertaa, ei häneltä jäänyt perillisiä. Näin ollen olisi seuraava, kolmas kuningas täytynyt ottaa Wolfgangin veljenpoikien joukosta - jälleen toiseksi vanhin. Vuonna 1989 olisi tapahtunut hallitsijanvaihdos, jonka yhteydessä olisi valtaistuimelle tämän kaavan mukaan noussut prinssi Heinrich (s. 1927). Prinssi Heinrich von Hessen on arvostettu taidemaalari ja lavastaja. Monet Rooman oopperan ja Milanon La Scala-oopperan produktioista 1960-70-luvuilla on esitetty hänen suunnittelemissaan ja maalaamissaan kulisseissa. Suomen kuninkaana hän olisi tietysti voinut suunnitella lavasteita vaikkapa Savonlinnan oopperajuhlille...

Tänä syksynä Heinrich siis hallitsisi maatamme jo yhdeksättä vuotta "Suomen ja Karjalan Kuninkaana, Lapin Suuriruhtinaana, Ahvenanmaan Herttuana sekä Kalevan ja Pohjolan Herrana". Hallitsijanimenään hänellä olisi ehkä Fredrik Kaarle III tai Henrik I. Tuo väitetty hallitsijanimi Väinö on ihmeellinen epähistoriallinen harhatieto ja hokema, joka on muutaman kokkapuheen vuoksi jäänyt elämään moderniin kansanperinteeseen, sellaista ei koskaan vakavasti esitetty. Asiasta kirjoitti nasevasti Kaltiossakin (2/1997) nimimerkki Hännänhuippu.

Prinssi Heinrich on hänkin poikamies, joten myös nykyinen kruununprinssi olisi täytynyt ottaa jälleen veljenpoikien joukosta. (Tiedähäntä olisiko Heinrich pysynyt poikamiehenä jos olisi joutunut valtaistuimelle, mutta jossittelustahan tässäkin on kyse sanan täydessä merkityksessä. Ehkäpä hän olisi avioitunut aikoinaan Ruotsin Kaarle Kustaan jonkun sisaren kanssa!) Heinrichin vanhempi veli on maakreivi Moritz (s. 1926). Hänellä on kaksi poikaa ja kaksi tytärtä. Pojista nuorempi, Philipp on syntynyt vuonna 1970. Philipp siis saattaisi olla se veljenpoika, joka armon vuonna 1998 olisi kotimaamme vakavakatseinen kruununprinssi, jota kiusattaisiin murtomaahiihdolla ja huhuilla oletetusta romanssista Lola Odusogan kanssa... Tietysti saattaisi olla mahdollista, että Ruotsin mallia seuraten olisi meilläkin pojat pistetty paitsioon ja julistettu perilliseksi jompikumpi prinsessoista -Mafalda tai Elena. Mafaldalla on puolisona kreivillisen vermutintuottajasuvun vesa - Enrico Marone Cinzano. Moisen prinssipuolison myötä olisivat vaihtuneet ehkä entiset kansalliset alkoholijuomatkin...

Suomesta ei tullut kuningaskuntaa. Ehkäpä niin on parempi. Harmi - kun se Ehrströmin aikoinaan suunnittelema, ja kultaseppämestari Ypyän 1980-luvulla takoma kruunu on niin tyylikäs...

Markus H. Korhonen
Kirjoittaja on oululainen hum.kand., joka on tutkinut ja perehtynyt Euroopan hallitsijasukujen historiaan.