3/02

Professori Kyösti Julku, yksi tämän lehden kirjoittajista, etsii suomalaisten kaukaisia juuria. Etsinnöissään Julku on kulkenut 20.000 vuoden taakse, viimeisen jääkauden ajalle. Osin jopa 40.000 vuoden taakse, jolloin Cro-magnoninihminen saapui Eurooppaan.

Cro-magnoninihminen on kaikkien nykyihmisten esi-isä. Tai toisinpäin: kaikki nykyiset ihmiset ovat Cro-magnoninihmisiä, mutta muuttuneen ympäristön ja elinolosuhteiden eli evoluution kautta edelleen kehittyneitä. Cro-magnoninihminen loi kalliomaalaukset, kehitti heittovarrellisen keihään, kirveen, harppuunan, atraimen, nuolen ja jousen. Tärkein keksintö ei kuitenkaan ollut aseet, vaan neula. Jääkauden ihminen ompeli luisella neulalla vaatteet ja selvisi silloisen Pohjois-Euroopan kylmässä ilmastossa.

Cro-magnoninihmisestä on jäänyt jäljelle luita, työkaluja, maalauksia, pääkalloja. Tutkijat pystyvät kertomaan luista iän, sukupuolen, elinolosuhteita, mutta kovin vähän löytämiensä yksilöiden luonteesta ja ajatuksista.

Mitä Cro-magnoninihmiset ajattelivat, mitä he tunsivat? Luut ja pääkallot viestivät vähän tunteista, ennen kaikkea elämän päättymisestä. Siksi halusimme antaa kasvot Cro-magnoninihmiselle, kasvot ihmisen piirteiden pitkälle historialle.

Kasvojen piirteet ja ilmeet kertovat yksilöstä tuntevana ihmisenä. Nimi antaa yksilöllisyyden. Yhdenkään jääkauden aikaisen ihmisen kasvonpiirteitä ei ole säilynyt. Hän ei maalannut kasvonpiirteitään kallioon, mutta painoi kyllä kämmenensä kalliota vasten ja maalasi kuvan kädestään eläinaiheisten maalaustensa yhteyteen. Kämmenen kuva muistuttaa nimikirjoitusta - minä se olin, joka tämän maalasin.

Kasvojen antaminen Cro-magnoninihmiselle on helppoa. Varsinkin, kun Kyösti Julku artikkelissaan kertoo, että "itämerensuomalaiset edustavat puhtaammin kuin mikään muu nykyeurooppalainen ryhmä sitä kallon muotoa, joka oli ominainen Cro-magnoninihmiselle, kun hän saapui Eurooppaan noin 40.000 vuotta sitten." Niinpä soitin Oulun lyseoon ja sovimme kuvaamisesta opettaja Markku Siekkisen kanssa.

Kättelin opettajan ja tervehdin lukiolaiset. Siekkisen valmistellessa kuvauspaikkaa kerroin opiskelijoille, että tarvitsemme edustavia kuvia sukukypsyyden saavuttaneista Cro-magnoninuroksista ja hyvässä hedelmällisyysiässä olevista -naaraista. Lukiolaispojat ja -tytöt katsoivat totisilla silmillään ja kuuntelivat hiljaa. Ne, joilla oli silmälasit, ottivat ne pois. Jokainen vuorollaan - nimiä en tullut tuntemaan - istuutui alas kuvattavaksi.

Jussi Vilkuna