Tivoli-nimi tulee Valistustalolle varmaan siitä, että aikoinaan sen paikalla sijainneen Palokunnantalon edustalle asettui kiertävä tivoli, ensi kertaa ilmeisesti 1929. Komea kaksikerroksinen puutalo oli valmistunut 1908, paikalla on siis kohdakkoin tanssittu sata vuotta, paitsi että sota tietenkin katkaisi tanssit välillä.

Rovaniemen meno hämmästytti monia, Aaro Tolsan muistelmien ("Ihmisen nälkää", 1945) mukaan esim. erästä pastoria 20-luvun puolivälissä: "Mutta olipa sentään aatteellisiakin rientoja. Niitä edusti palokunta-aate - hyvä aate, ja eräs Suomen kansan muinaisia lempiharrastuksia. Mutta Rovaniemellä se oli saanut peräti omalaatuisen ilmenemismuodon: tanssittiin viikkomäärin yhteen kyytiin, aamusta iltaan ja illasta aamuun! Määräajan kuluttua tyhjennettiin sali hetkiseksi, ja sitten avattiin ovet uudelleen ja yleisöltä kannettiin uusi pääsymaksu. Näin kuului palokunnantalosta vetopelin yhtämittainen rämähtely ja tanssin jytinä viikkokaudet läpeensä yli koko kylän. Se oli nousevan Rovaniemen sydämenlyöntiä."

Kuuluisan kirjailijan Thomas Mannin pojan Klausin kuvaus tansseista Rovaniemellä (Pako Pohjoiseen, 1934, suom.1983) on sinänsä mukaansatempaava, mutta kertonee ehkä enemmän sittenkin 30-luvun Saksan henkisestä ilmapiiristä ja ennakkoluuloista kuin Rovaniemestä: "Täällä sivistyksen ehkäisevä vaikutus näytti olevan vielä vähäisempi; ilman hymynhäivää kirgiisimäisen leveäposkisilla kasvoillaan, kapeat jäänsiniset silmät kuolemanvakavina nämä pienet mongolilais-pohjoismaalaiset tytöt pusertuivat miesten reisien väliin."

Nykyään kun matkailussa pyrintään hyödyntämään paikallista kulttuuriperintöä, tulisi nämä Palokunnantalon tanssit elvyttää Tivolissa, alkuun vaikka yhtä mittaa kolme vuorokautta kestävinä. Ja koska perinnetanssien - polkka, jenkka, sottiisi ym. - osaajat ovat uhkaavasti vähentyneet, tulisi myös uudemmat afro-amerikkalaiset tanssimuodot hyväksyä.

Kiertävien tivoleiden ohjelmistoon kuului aikoinaan silmänkääntötemppuja, voimailunäytöksiä, ennustajia, eläinnäyttelyitä, ampumaratoja, parrakkaita naisia ym. Ilmaan kohoava nainen ja muita itämaan ihmeitä! Käärmekuningatar Miss Angelia! Lappalaisia loihtutemppuja!

Karuselli, "Riettahan mylly", yritettiin kieltää, turhaan. Jo1894 oli Kaiku-lehdessä kirjoitettu: "...uutukainen rustinki "hoijakka" oli muun muassa haalannut itsensä sinne viekottelemaan lanttia Perä-Pohjolan turhamielisiltä ihmisiltä, jotka huolimatta siitä, että ovat ansainneet rahansa ankaralla työllä, panevat sen noin pilan hinnasta menemään, kunhan vaan saavat puueläinten seljässä pyörähtää muutaman kerran ympäri: siten muka näyttäen, että näin se meillä passaa."

Temppuiluun ja ilveilyyn Tivolin edustan parkkipaikka soveltuu edelleenkin ja onhan sitä ollutkin, esim. vanhoilla mopedeilla ajoa "Down by the Kemijoki" -rockfestivaaleilla.

Alunperin Suomen Pankiksi rakennettu Hovioikeus (Valtakatu 10-12) lienee postmodernia arkkitehtuuria, jonkinlainen kivilinnoituksen ja lennonjohtotornin ristisiitos. Vaatii huumorin ja historiattomuuden tajua. Ovi on hienosti koristeltu, taidetta (Juhani Tuominen) löytyy sisältäkin valoisasta aulasta, kannattaa kurkistaa. Patsas edustalla oleva Harry Kivijärven "Fenix-lintu" (1990), kuvaa Rovaniemen jälleenrakentamista. Hovioikeus lukee seinässä myös saameksi: Hoavvariekti. Saamen soisi näkyvän katukuvassa enemmänkin, onhan Rovaniemi Suomen suurimpia saamelaiskyliä.

Äänetkin kuuluvat kaupunkikuvaan, Hovioikeuden nurkilla rullalautojen kolahtelu kesäiltaisin. Kaupunki jatkuu myös maan alle. Näillä main sijaitsee tunneli, jossa hurjilla punkkareilla oli aikoinaan tapana lymytä.

Valtakadun välillä Pekankadulta Ruokasenkadulle on kaksi ongelmaa: leveys ja toimistoituminen. Puita ja pensaita istuttamalla, pysäköinti ja pyöräily uudelleen suunnittelemalla pitäisi ajoväylää kaventaa. Oppia voisi ottaa vaikka Sodankylästä ja Ivalosta. Istutukset on tosin tahtovat kärsiä talven lumenkärräys-rumbassa.

Elävöittäminen on suurempi ongelma. Rovaniemellä on luonnostaan provinssin keskuksena paljon byrokratiaa ja siis myös toimistoja, jotka työajan jälkeen hiljenevät. Toimistot sinänsä eivät ole ongelma, vaan se, että ne ovat vallanneet katutasonkin. Tarvitseeko Oikeustalo (Valtakatu 17) niin isot aulatilat? Onko siellä ruuhkaa? Eikö osan tiloista voisi vuokrata liikekäyttöön? Tai edes ikkunoissa pitää taidenäyttelyitä?