Aikioiden toinen komentti Kaltiossa ei oikeastaan ole missään muotoa vastaukseni väärti. Vaikuttaa siltä, etteivät he ole lukeneet kirjoituksiani, joissa käsittelen esimerkiksi *m-akkusatiivin evidenssiä tai *n-genetiivin käyttöä objektin sijana eri uralilaisissa kielissä. Eikä vankan oikeaoppineisuudensa takia heidän ilmeisesti kannatakaan vielä lukea niitä, sillä minä perustan kielelliseen evidenssiin enkä oikeaoppisiin teorioihin. Joskus myöhemmin, viisastuneina sitten lukevat. Mutta ei se mitään, nuorehkoilla kirjoittajilla on muutenkin vielä pitkä oppimatka edessään. Oppinevat ymmärtämään tieteen kehitysperiaatteitakin yms.

Silti en voi olla mainitsematta vielä saamen substantiivien k-monikon korostettua vertailua Aikioiden taholta saamen verbien 2. persoonan k-päätteeseen, mikä muka todistaa, että kumpikin palautuu t:hen ja tekee tyhjäksi edellisen ajateltavissa olevat kytkennät baskin k-monikkoon. On näet muistettava, että baskin yksikön 2. persoonan persoonapronomini on hi, joka rekonstruoidaan joko muodossa *ki tai *si. Pidän ensimmäistä vaihtoehtoa uskottavampana (hi < *gwi < *ki, vrt. esim. baskin 'kolme'-sanan tavanomainen rekonstruktio hiru < *gwiru).

Sen sijaan jään pohtimaan (mm. aina jalosti hillityn) Christian Carpelanin kommentin loppuosaa, jossa hän kirjoittaa; "Arvelen, että tilanne herättää Kaltion lukijoissa hämmennystä ja pettymystä. On selvä, että kiistelyn pitkittyminen ei johda mihinkään myönteiseen, rakantavaan tulokseen. Siksi toivon, että päätoimittaja sopivalla tavalla viheltäisi pelin poikki ja lopettaisi teeman käsittelyn, itse en aio osallistua siihen tämän enempää." En aio minäkään osallistua tähän mutapainiotteluun sen enempää.

Ago Künnap
                                                                                                    Seuraava kirje >

                                                                          Suomalaisten juuret -pääsivulle >>