|
"Jossakin
vaiheessa ajattelin, että saa olla viimeinen
dokkari, jonka teen", Mika Ronkainen sanoo
helmikuussa ensi-iltaan tulevasta Huutajat-dokumenttielokuvastaan.
Mieskuoro
Huutajista kertovassa elokuvassa kuoron johtajan Petri
Sirviön luomisprosessi johtaa konflikteihin kuoron
ja ulkomaailman välillä, toisinaan myös
kuoron sisällä. Mutta ei elokuvan tekeminenkään
aivan ongelmatonta ollut.
|
Huutajat-elokuva
syntyi oululaisen Klaffi Tuotantojen ja tanskalaisen Lars von
Trierin omistaman Zentropa Realin yhteistuotantona. Huutajat oli
Ronkaisen ohjaamista elokuvista ensimmäinen kansainvälinen
yhteistuotanto ja kustannuksiltaan selvästi aikaisempia kalliimpi,
minkä Ronkainen kertoo stressanneen. Turhautumista aiheutti
myös se, että elokuvan valmistuminen venyi. Kesti viisi
vuotta ennen kuin se oli valmis.
- Kävimme välillä aivan liian isoilla kierroksilla,
Ronkainen tunnustaa. Hän kertoo, miten paineita toi esimerkiksi
kalliin jäänmurtajan tilaaminen kuvauksiin yhdeksi päiväksi,
jolloin piti vain luottaa siihen, että sää on kuvaukseen
kelvollinen.

Mika
Ronkainen on itse ollut Mieskuoro Huutajien jäsen vuosina
1994-1998.
- Sinä aikana kuoro breikkasi itsensä läpi ulkomailla,
lopetti bussilla matkustamisen ja alkoi majoittua kunnon hotelleissa
ja organisaatio ammatillistui.
Huutajien jäsenyys antoi Ronkaiselle sisäpiiriläisen
näkökulman kuoroon.
- Voidaan sanoa, että tein neljä vuotta risöötsiä
kuorosta ja tunsin sen maailman, missä ne pyörii. Kuorolaisuus
antoi myös paremman pääsyn tilanteisiin, jossa
joku muu kuvausryhmä ei olisi onnistunut.
Paineita
syntyi myös kohteen ja tekijän välille. Petri Sirviö
on tunnetusti tarkka kuoron julkisuuskuvasta. Sirviö olisi
halunnut tietää tarkemmin kuin Ronkainen pystyi etukäteen
kertomaan tulevan dokumentin sisällöstä ja tulkinnasta.
Ronkainen sanoo työskentelytapansa olevan varsin intuitiivinen,
mistä johtuen hän ei pystynyt riittävän tarkasti
kertomaan kuvaussuunnitelmistaan.
- Dokumenttielokuvassa yllättävät tapahtumat tuovat
monesti parasta matskua.
Olipa Sirviö jossakin vaiheessa tuiskahtanut, että tulee
dokumentista minkälainen tahansa, hän vihaa sitä.
Oululaisen
Klaffin, jossa Mika Ronkainen myös on osakkaana, yhteys tanskalaiseen
Zentropaan syntyi vuonna 2000 Klaffin toimitusjohtaja Kimmo Paanasen
osallistuttua kansainväliseen tuottajakoulutukseen Twelve
for the Future.
Ronkainen vietti pari kuukautta viime kesänä Zentropan
studiolla Kööpenhaminassa, jossa veti filmin kasaan
leikkaaja Pernille Bech Christensen kanssa. Tanskalainen leikkaaja
toi tarvittavan ulkopuolisen näkökulman elokuvaan, pystyi
näkemään sen, mikä materiaalissa on ei-suomalaisesta
kiinnostavaa.
- Koska Huutajat on kansainvälinen ilmiö, ajattelimme,
että tiimiin on hyvä saada yksi ulkomainen henkilö.
Dogma-elokuvistaan tunnetuksi tulleen Lars von Trierin Ronkainen
kertoi tavanneensa muutaman kerran. Eräänä aamuna
Ronkaisen saapuessa studiolle Trier oli katsomassa leffan alkua.
Hän vaikutti tyytyväiseltä, mutta oli kuitenkin
esittänyt yhtä leikkausta, joka sitten toteutettiinkin.
- Ihan tavalliselta juutilta Trier vaikutti, ja kuten Sirviö
tapaa sanoa, 300 grammaa paskaa silläkin on suolistossaan.
Ei se sen kummempi ole.
Filmin
keskeinen teema on nationalismi Huutajien taiteen kautta. Elokuva
kertoo visuaalisesti sen, mitä Huutajat tekee taiteessaan.
Elokuvan onnistumisesta Ronkainen kertoo:
- Jos yksikin katsoja, joka vielä on pitänyt Huutajia
meluavana sonnilaumana, näkee heidän toiminnassaan muitakin
merkityksiä, elokuva on onnistunut.
Huutajat-elokuva saa ensi-iltansa ja aloittaa teatterikiertueensa
Suomessa 21. päivä helmikuuta. Televisiossa filmi nähdään
vasta vuoden päästä.
Zentropalla on optio filmin levitykseen ulkomailla.
- Kun näkevät valmiin version, päättävät,
ottavatko levitykseen, Ronkainen toteaa.
Jussi Vilkuna
Asiasta
lisää: http://www.klaffi.com/huutajat/
|