On kekri, vanhan suomalaisen satovuoden päättymisen juhla ja uuden vuoden alkamisen ajankohta. Sotkamosta peräisin olevan tiedon mukaan kekrirauha alkaa Simonpäivästä (28.10.) ja kestää Martin päivään (10.11.). Mikael Agrocolan runoileman Psalttarin suomennoksen alkupuheessa (1551) kekri mainitaan muiden karjalaisten palvomien jumalien joukossa:
 

   Kekri se lisäis karjan kasvun
   Hiisi metsäläisist soi voiton
   Wedenemä vei kalat verkkoon
   Nyrkkes oravat annoit metsäst...

Suomalaiset ovat unohtaneet kekrinsä ja kekri lienee hylännyt suomalaisensa, sillä kuluneesta satovuodesta tuli katovuosi. Viljasato on vain kaksi kolmannesta tavallisesta, ja laadultaan se on osittain rehuviljaksikin kelpaamatonta. Perunan hinta on lähimarketin laarissa kaksinkertainen normaali vuoteen verrattuna. Sata vuotta sitten näin huonon kesän jälkeen olisi viimeistään kevättalvella jouduttu jatkamaan leipäjauhoja petulla.

Nykyisin maataloudella ja katovuosilla on vähäinen vaikutus elintasoomme. Viime vuonna maatalouden osuus bruttokansantuotteestamme oli yhden prosentin luokkaa. Vaikka seuraavien kahdenkymmenen vuoden kesät toistaisivat sateineen viime kesää, meillä ei  tulisi puutetta ruoasta - niin kauan kuin vientiteollisuutemme rattaat pyörivät.

Reilua kauppaa

Monen kehitysmaan talous ja hyvinvointi on edelleen pääasiassa riippuvainen maatalouden tuotteista, niiden vientimahdollisuuksista ja maailmanmarkkinahinnasta. Raaka-aineiden myynnissä vallitsevat ostajan markkinat. Tuottajat eivät myöskään saa jalostusarvoa itselleen, koska raaka-aineita jalostava teollisuus sijaitsee lähes yksinomaan ostajamaissa. Sanomattakin on selvää, että vallitsevan järjestelmän mukaan tuottajatulot kehitysmaille ovat minimaaliset. Kehitysmaakaupat, nykyisin ns. maailman kaupat, pyrkivät purkamaan raaka-ainemonopoleja ostamalla suoraan tuottajilta ja kehittämällä jalostusta tuottajamaihin.

Kahvi on monen kehitysmaan keskeisimpiä vientituotteita. Suomalaiset juovat kahvia vuosittain noin 1400 miljoonan markan edestä. Juomastamme kahvista vain alle promillen kolmasosa on kehitysmaakauppojen reilun kaupan kahvia, sellaista, josta paikalliset  pientilalliset saavat  moninkertaisen tulon verrattuna länsimaisten kahviyhtiöiden sopimusviljelijöihin.

Moni suomalainen olisi valmis maksamaan reilun kaupan kahvista, jollei kaksin- tai kolminkertaista hintaa, niin ainakin hieman tavallista tarjouskahvia enemmän. Harva kuitenkaan viitsii markettireissun jälkeen hakea erikseen kehitysmaakaupasta kahvipakettia. Tuotteet olisi hyvä saada enenevässä määrin esille reilun kaupan merkillä varustettuna tavallisten markettien hyllyille.

Keskolla on jo sopimus kehitysmaakauppojen kanssa Africafe-pikakahvista, joka valmistetaan kokonaan alkuperämaassa, toisin kuin tavalliset kahvimerkit. Africafea menisi kaupaksi enemmän kuin sitä  saa tuottajalta. Oudon tilanteen, jossa kysyntää olisi selvästi enemmän kuin tarjontaa, selittää tuottajan rahan puute. Tampereen kehitysmaakauppa, joka on toimittanut paahtimon koneistot Tansaniaan, kerää parhaillaan kansainvälistä rahoituspakettia tansanialaisyhtiön pääoma-  ja rahoitusrakenteen vahvistamiseksi, jotta kysyntään olisi mahdollista vastata.
Suomen kaupankäynti kehitysmaiden kanssa on perin epäsuhtaista. Viime vuonna vienti kehitysmaihin oli arvoltaan vain noin kymmynesosa Suomen kokonaisviennistä. Silti Suomen kauppataseen ylijäämästä lähes kolmannes tuli viennistä kehitysmaihin 1.

Kun perinteinen politiikka menettää merkitystään niin kansallisesti kuin laajemminkin, vain kulutuskäyttäytymisellämme voimme vaikuttaa tasa-arvoisemman maailman puolesta - maailman, jota uudet jumalat hallitsevat.
 

   Valmet se lisäis kaupan kasvun
   Nokia Ericssoneist soi voiton
   Microsoft vei meidät verkkoon
   Enso ecut annoit metsäst...
 

Jussi Vilkuna
 
 
 

Suomussalmelainen pariskunta, joka on syönyt pettuleipää koko ikänsä.	Oululainen pariskunta, joka on syönyt pizzaa koko ikänsä.