Mallit ja Kaunis-Willem

Eesti kirjavahetajalt6/2019

Pienipalkkainenkin käyttää rahaa alusvaatteisiin, virolaisiin trendivaatteisiin ja designiin, moni myös kauneuskirurgiaan. Virolaiset painottavat pukeutumisessaan kuitenkin myös käytännöllisyyttä. On tärkeä pitää oikeita vaatteita oikeassa paikassa: pyöräillessä lycra-shortseja, oopperassa pukua ja keskieurooppalaisia toppapukuja lasketellessa.

”Pukeudut sellaiseksi kuin haluat tulla” on virolainen sananparsi. Korkeampaa sosiaaliluokkaa tavoitteleva ihminen siis pukeutuu astetta paremmin näyttääkseen jo valmiiksi siltä, mitä hän haluaisi olla. Minä kuljen näissä farkuissani jo neljättä vuotta enkä välitä luokastani.

En aina edes tiedä, mitä ihmiset ajattelevat minusta, pukeutumisestani tai käyttäytymisestäni. Minusta ikäiseni virolaiset miehet pukeutuvat yleisen geneerisesti. Heillä on jopa samanlaiset silmälasit kaikilla keskenään.

Virolaiset mallit ovat olleet maailmankuuluja jo 1990-luvulta saakka. Diorin, Victoria’s Secretin ja Max Factorin supermalli Carmen Kass oli niin monipuolinen lahjakkuus, että hänestä tuli Viron shakkiliiton puheenjohtaja kaiken asiaan kuuluvan mainos-, tyyli- ja juontotehtävien lisäksi.

Kass yritti myös Res Publica -puolueen listoilta europarlamenttiin vuonna 2004 mutta jäi rannalle. Samana vuonna hän näytteli Peter Franzénin kanssa elokuvassa Tänä öösel me ei maga.

Paidelaistaustaisen Kassin lisäksi Tallinnasta kotoisin oleva Tiiu Kuik ponkaisi maailmalle jo 13-vuotiaana ja on edustanut lähes kaikkia suurimpia muotitaloja Guccista Calvin Kleiniin ja Oscar de la Rentasta Armaniin. Hänestä kirjoitin aiemminkin Eesti on my mindissa. Kuik on siitä poikkeuksellinen supermalli, että hän todella viihtyy pienessä kotimetsässään eteläisessä Virossa.

Menestyneitä ovat muun muassa myös nuoremmat Karmen Pedaru tai Kadri Vahusalu. Virolaiset myös tapaavat ajatella, että he ovat naistensa osalta supermallikansaa, pitkiä ja hoikkia. Tätä korostettiin nykyistä enemmän 2000-luvun vaihteessa – kenties siksi, että kaikesta muusta oli vielä pulaa.

Tuolloin Eesti Ekspressin valveutunut toimittaja, nykyinen Baltian elokuvakoulun dosentti Barbi Pilvre kirjoitti ironiseen sävyyn naiskauneuden ylistämisestä. Hän kertoo, miten tapasi Lufthansan lentokoneessa terveen ja ehtoisan lentoemännän: ”’Onnekas!’ ajattelin, ’että et elä Virossa. Et pääsisi ikinä valtionlentoyhtiömme lentoemännäksi. Ainakaan ennen rasvaimua’”, Pilvre kirjoitti juuri ennen vuosituhannen vaihdetta. ”Sinä rikkoisit Viron imagoa. Virolaiset tietävät, miten arvokasta on naisen kauneus.”

Pilvre kritisoi voimakkaasti virolaisen naisen kuvaa. Hän teki itse asiassa myöhemmin väitöskirjansa naisen representaatiosta Viron aikakausilehdistössä ja kulttuurikontekstissa.

”Naisen kauneus on viimeisen kymmenen vuoden aikana ’avautunut’ koko Itä-Euroopassa”, Pilvre kirjoittaa kaksikymmentä vuotta vanhassa kolumnissaan. ”Samalla lailla kuin Tallinnassa kauneutta tarjotaan Budapestissä ja Varsovassa, puhumattakaan Riiasta tai Vilnasta. Yllätyksekseni näin tallinnalaisneitojen ilmettä myös Sofiassa. (Ehkä ette ymmärrä mitä tarkoitan: pitkät sääret, korkokengät, anorektinen vartalotyyppi, vahvasti meikattu ja keskipitkät hiukset.) Kuinka vahvoja ovatkaan postkommunistisen kulttuurin koodit”, hän päättää.

Pilvren kritisoimasta ajasta ollaan päästy kyllä eteenpäin, mutta naisten pukukoodi ehkä boheemimpia paikkoja kuten Karlovaa tai Kalamajaa lukuun ottamatta on äärimmäisen huoliteltu. Ei ehkä samalla tavalla kuin Pilvren toimittaja-aikana, mutta virolainen nainen panostaa pukeutumiseensa ja meikkiinsä.

Sen näkee jo siitä, että joka kolmas liike on kauneushoitola, kylpylä, hieroja tai kuntosali.

Jotta päästäisiin ainakin kahta suurinta sukupuolta tyydyttävään jakoon tekstissä, ajattelin esitellä vielä Viron kautta aikojen merkittävimmän miesmallin. Hän on Villem Tamm eli ”Kaunis-Villem” (1836–1915), kauneudestaan tunnettu tilanhoitaja Hiidenmaan Vaemlan kartanon mailta Kassarista. Kartanosta tai rakentamastaan Kassarin maasillasta häntä tuskin kovasti muisteltaisiin, mutta Villemin tunnettu kauneus sai kuuluisan taidemaalari Johannes Kõlerin kiinnostumaan hänestä.

Viron kalleimpiin maalauksiin luokiteltu ”Hiidenmaan talonpoika kirveen kanssa” oli ensimmäisiä Kaunis-Villemin roolitöitä. Koska hän menestyi siinä niin hyvin, Köler maalasi hänet myös Jeesukseksi Kaarlin kirkon jättimäiseen freskoon ”Tulkaa kaikki minun luokseni, te levottomat ja raskautetut, minä annan teille levon”.

Jaan Krossin Köler-romaanin Kolmannet vuoret mukaan Kaunis-Villem ei kuitenkaan ollut sisäisesti kaunis vaan ikävä ja paha ihminen. Liekö se häntä haitannut. Ainakin tähän saakka tämä Kassarin Kristus on ollut Viron menestynein miesmalli.

Kaunis-Villem oli kuitenkin ymmärtääkseni varsin luomu, luultavasti meikkaamaton ja peseytyikin melko harvoin. Ei käy tasan nämä kauneusvaatimukset.


Eestin kirjeenvaihtajamme raportit päättyvät tällä erää tähän. Ensi vuonna Ville Hytösen kolumneja voi lukea Tuglas-seuran Elo-lehdestä, ja kirjoituskokoelma Viro maailmanvallaksi! julkaistaan syksyllä 2020

Ville Hytönen on Viroon muuttanut turkulainen runoilija ja kustantaja.

Kommentit