Paloma
Vuoden viimeisen Kaltion kansiteos on oululaisen kuvataiteilija Maria Maanvalon näyttelystä ”Death Reversed”, joka on esillä Raahen Galleria Myötätuulessa (Kirkkokatu 28, 3. krs) 1.12.2020–28.1.2021. Näyttelyn teokset ovat tyyliltään kuvitteellista realismia ja niiden teemat liittyvät henkisyyteen ja joogafilosofiaan.
Lybeckerin käsi- ja taideteollisuusopistosta 2012 kuva-artesaaniksi valmistunut Maanvalo aloitti uransa grafiikan teolla. Hän sanookin identifioituvansa mielellään taidegraafikoksi, koska kokee tekniikan olevan hänelle helpoin tapa ilmaista itseään.
”Death Reversed” -näyttelyssä on kuitenkin esillä pääasiassa sekatekniikalla toteutettuja temperamaalauksia. ”Sekatekniikka mahdollistaa suuremman kokoluokan teokset ja leikkimisen eri materiaaleilla ja struktuureilla”, Maanvalo vertaa maalauksiaan grafiikkaan. ”Teos kehittyy aivan eri tavalla pidemmän tekoprosessin aikana.”
Maalauksen tekeminen on Maanvalolle hidas prosessi: ”Vain muutama isompi teos valmistuu vuoden aikana. Yksi tänä vuonna valmistuneista sai alkunsa 2016.” Nopeammin syntyvä grafiikka on hyvää vastapainoa. Onpa näyttelyyn päätynyt myös uudenlaisia pienikokoisia maalauksia, jotka ovat muutostarpeen tulos ja yritys saada tekemiseen keveyttä.
Näyttelyn nimi ”Death Reversed” tulee tarot- eli tarokkikorttien kolmannestatoista kortista eli Kuolemasta. Sen merkitykseen liittyvät muutoksen tarve, transformaatio, uudet alut, uudelleen syntyminen ja vanhasta luopuminen. Käänteisenä kortti kertoo muutoksen pelosta ja vastustuksesta, jumissa olemisesta ja siitä, ettei osaa päästää irti.
”Kortin teemat ovat olleet vahvasti läsnä teosten syntymisen aikaan”, Maanvalo kertoo. ”Ne ovat myös taiteen tekemisen prosessissa alati läsnä olevia haasteita. On osattava päästää totutusta irti ja uskallettava leikitellä sillä mitä voisi olla, jotta uutta voi ylipäänsä luoda.”
Tekotavat liittävät taiteilijan kuvataiteen pitkään historiaan. Grafiikka periytyy kirjapainotaidon kehityksen alkuhämärästä, ja temperaa käyttivät jo muinaiset egyptiläiset sarkofagien koristeluun. ”On lohdullista olla osa kuvantekijöiden jatkumoa ja arvo sinänsä oppia hallitsemaan vanhoja menetelmiä, jotka ovat pysyneet muuttumattomina satoja vuosia.”
Maria Maanvalon ensimmäinen näyttely oli Lybeckerin kuvallisen linjan opinnäytetyönäyttely Galleria Myötätuulessa vuonna 2012, ja tämä on hänen ensimmäinen paluunsa samaan tilaan. Välillä on ehtinyt tapahtua monenlaista, ja maanvalo toteaakin lopuksi: ”Muutos on väistämätöntä ja mikään ei ole varmaa.”