”En ole esittänyt Crime Sceneä itsenäisenä teoksena”, Aikio kertoo. ”Se on ollut esillä osana monikanavaista videoinstallaatiota.

”Teos liittyy laajempaan, minulle taiteessani ajankohtaiseen teemaan; ihmisten ja yhteiskunnan mutta toisaalta tässä tapauksessa myös kansallisvaltioiden usein ristiriitaiseen luontosuhteeseen. Luonnonvarojen käyttöä ja elävien organismien hyödyntämistä tai suojelua koskeva lainsäädäntö ja sen taustalla oleva politiikka näyttäytyy luonnonkansan edustajan – saamelaisen – näkökulmasta usein hieman skitsofreenisena.

”Luonto ikään kuin nähdään vain joko luonnonvarojen hyödyntämisen kannalta resursseina tai niin sanottuna koskemattomana luontona. Saamelaiset poronhoitajat eivät mahdu kumpaankaan kuvaan. Yhtäältä valtio hakkaa saamelaisalueen ikimetsiä säälimättömästi riippumatta siitä, kuinka tärkeillä porolaitumilla ne sattuvat sijaitsemaan, ja antaa kaivoslupia vapaasti monikansallisille kaivosyhtiöille. Siis viis luonnon monimuotoisuudesta! Toisaalta sitten muutamia yksittäisiä lajeja, kuten sutta, suojellaan niin ankarasti, että jos poronhoitaja poroeloaan suojellakseen tarttuu pyssyyn, seuraa siitä linnareissu ja elinkeinon menetys taloudellisten sanktioiden muodossa.

”Crime Scene -videoteos on editoitu dokumentaarisesta materiaalista, jota olen kuvannut petojen tappamien porojen etsintäretkillä. Me poronhoitajat teemme tätä työtä omalla kustannuksellamme ja omaksi tappioksemme, jos raatoja ei löydy. Vain löydetyistä raadoista omistaja saa sitten korvauksen, joita ei aina edes makseta ajallaan.

”Teoksen tarkoituksena on tuoda julkiseen visuaaliseen kuvastoon osa poronhoitajien todellisuutta, joka median ja luontokuvaajien muokkaamasta koskemattoman luonnon kuvastosta puuttuu, ja osallistua sitä kautta keskusteluun.”

Luonnon romantisoinnin purkua

Viidennen Art Ii Biennaalin taiteilijat ovat kaikki saamelaisia. Ympäristötaidetapahtuman ovat kuratoineet valokuvataiteilija Marja Helander (1965) sekä Finnmarkin ja Pohjois-Tromssan jälleenrakennusmuseon näyttelykuraattori Maria Therese Stephansen (1981). Otsikolla Poetics of the Material rakentuva biennaali ”haluaa esittää uusia näkökulmia perinteisten saamelaisten elinkeinojen ja saamelaisen identiteetin ymmärtämiseen modernissa ja globaalissa taloudellis-poliittisessa ympäristössä”, kuraattorit kirjoittavat.

Kuraattorit kertovat valinneensa taiteilijat heidän luontosuhteensa perusteella, ja samalla on arvioitu myös taiteilijoiden suhdetta perinteiseen saamelaiseen elämänmuotoon ja elinkeinoihin. Saamelaisten nykytaiteilijoiden tuntemaan duodji-perinteeseen liittyvä ymmärrys eri materiaalien mahdollisuuksista sekä usein läheinen suhde edeltävien sukupolvien elinympäristöön vaikuttaa siihen, että saamelaistaiteilijoilla on esitetty olevan ”luonnostaan läheinen suhde ympäristötaiteeseen”.

Biennaaliin valitut taiteilijat tulevat Suomen, Ruotsin ja Norjan alueilta. Mukana ovat Matti Aikion lisäksi Tomas Colbengtson, Aage Gaup, Carola Grahn, Jenni Laiti, Joar Nango, Outi Pieski sekä Ingunn Utsi. KulttuuriKauppilan kesänäyttely jatkaa saamelaisteemaa esittämällä Anders Sunnan kokonaisuuden Colonialism Inc. Biennaalin avajaiset alkavat Iin ympäristötaidepuistosta lauantaina 11.6. kello 16, kesänäyttely avataan Kauppilassa samana päivänä kello 19.

5. Art Ii Biennaali ”Poetics of the Material” sekä KulttuuriKauppilan kesänäyttely 12.6.–21.8., kesänäyttely avoinna ti–la klo 12–18. Lisätietoja verkkosivuilla osoitteessa artii.fi/16.