Kaltio ry

Kaltio ry:n päätehtävä on julkaista Kaltio-lehteä. Pohjoinen kulttuurilehti Kaltio on Suomen vanhin pääkaupunkiseudun ulkopuolella edelleen yhtäjaksoisesti ilmestyvä suomenkielinen mielipidelehti. Kaltion ensimmäinen numero ilmestyi 20.4.1945, eli vuoden 2025 vuosikerta on järjestyksessään jo kahdeksaskymmenesensimmäinen.

Kaltion hallitus 2025

Eetu Haverinen, Emma Hirvisalo (pj), Marko Jouste (vpj), Laura Juntunen, Veera Kiurujoki, Satu KohoHeikki Raudaskoski, Sami Sankilampi.

Hallitus valitaan yhdistyksen vuosikokouksessa.

Kaltion historia

Pohjoissuomalainen kulttuurilehti Kaltio on ainoa pääkaupunkiseudun ulkopuolella yli 80 vuotta säännöllisesti ilmestynyt valtakunnallinen mielipidelehti. Eurooppalaisuus tarkoittaa sille myös pohjoissuomalaisuutta, saamelaisuutta, Barentsin alueen monikulttuurisuutta.

Alla oleva historiikki perustuu Martti Asunmaan artikkeliin ”Kaltion 50 vuosikertaa”. Atte Kalajoen lainaukset ovat hänen kirjoituksestaan ”Hengen voitto aineen yli” (Kaltio 4/1995).

Kaltion perustaminen

Pohjoissuomalainen kulttuurilehti Kaltio ei voinut olla syntymättä toisen maailmansodan jälkeen, sillä sitä oli ideoimassa kaksi nuorta sanomalehtimiestä, sanomalehti Kaiun toimittaja Atte Kalajoki (s. 1914) ja sanomalehti Kalevan toimittaja Reino Rinne (s. 1913). Pitkän ja uuvuttavan sodan aiheuttamassa ihmisyyden alennustilassa ja kulttuurityhjiössä kaivattiin uutta uskoa humanistisiin arvoihin ja elämään. Kulttuurilehden tarvetta oli perustajien mukaan myös siitä syystä, että sanomalehdissä ei juuri käsitelty kulttuuriasioita. Sodan jälkeen jo paperipulankin takia kulttuurin osuutta lehdissä oli vähennetty.

Atte Kalajoki kirjoittaa lehden perustamisesta:

Koko perustamisvaihe, alkuaika, oli ihmeellisen innostuksen aikaa. Sen muisteleminen lämmittää vielä tänäänkin. En ole sellaista kokenut missään muussa työssäni tai suunnitelmissani, vaikka hulluja päähänpistoja lienee ollut myöhemminkin, nuoruusvuosista puhumattakaan.

Suunnitelmamme, Rinteen Reinon ja minun siis, aloittaa oma pohjoissuomalainen kulttuurilehti sai innostuneen vastaanoton niin Oulussa kuin muuallakin pohjoisessa, raunioina olevaa Rovaniemeä myöten. Myös Helsingissä varsinkin entisten ”oulunkoululaisten” joukossa, säätyyn ja puolueeseen katsomatta. ”Kaikki” innostuivat, lainausmerkit siksi, että ”kaikki” ei silti ollut kaikki. Petyimme kuitenkin vain harvojen kohdalla. Tietenkin oli myös niitä viisaita, jotka laskutaitoisina tajusivat, että yritys kaatuisi kannattamattomuuteensa. Ennustus oli tavallaan oikea: minä en koskaan saanut Kaltiota kannattamaan. Onnistuin kuitenkin pitämään sen hengissä, vaikka hirttonaru ehtikin olla kaulassa jo monta kertaa.

Niin innoissamme kuin olimmekin, tajusimme, että omat nimemme eivät paljon puhutelleet. Kilveksi tarvittiin nimekäs toimitusneuvosto. Kun ryhdyin tunnustelemaan, lähinnä yksi ”joka alalta”, huomasin ilokseni, että keksintömme lämmitti kaikkien mieltä. Toinen toisensa jälkeen suostui. Poliittistakaan rajanvetoa ei ollut, jos kohta siitä, muistaakseni, ei keskusteltu. Vain kommunistit jäivät kysymättä. Heihin liittyi yllättäen yksi asialle heti lämmennyt ikä- ja työtoveri ja sittemmin ahkera avustaja, vanha ”ikolisti” Yrjö Tönkyrä, joka siirtyi Kansan Tahtoon. Silti hänen kiinnostuksensa ”Kaltio-ideaan” ei koskaan sammunut.

Lehden perustajiksi mukaan tulivat myös Esko Similä, filosofian maisteri Veikko Hauru ja kapteeni Olavi Rautio.

Lehden nimi

Kaltio-nimen keksi Reino Rinne. Nimellä oli konkreettinen alkuperä: pohjoinen tunturilähde. Kaltio tulee alunperin kylmää tarkoittavasta germaanisesta sanasta, josta ovat lähtöisin myös ruotsin kielen kall (kylmä) ja källa (lähde) -sanat. Tunturilähdettä on mieluisasti käytetty lehden symbolina – onhan siinä aina uutta ja raikasta vettä. Kaltio ei kuivu eikä jäädy. Sillä on maan alla omat jokensa, jotka tuovat siihen aina uutta vettä, ja vanha vesi menee pois.

Kaltion toimittaminen

Kaltio aloitti uransa 68-sivuisella näytenumerolla 20.4.1945. Päätoimittajana oli Atte Kalajoki ja toimitussihteerinä Reino Rinne. Käytännössä Atte Kalajoki kantoi tässä suururakassa raskaimman taakan.

Yksityistä – toivottua – mesenaattia ei lehdelle ilmaantunut, mistä syystä Kalajoki julkaisi lehteä omissa nimissään aina vuoteen 1950 saakka. Nimenomaan maksettujen ilmoitusten takia lehden omistajaksi perustettiin tuolloin Kustannusosakeyhtiö Pohjankaltio. Monet yksityiset henkilöt ja kulttuurijärjestöt koko Pohjois-Suomen alueelta tulivat Pohjankaltion osakkaiksi.

Kun osakeyhtiölaki muuttui 1980-luvun vaihteessa ja yhtiöiden kirjanpito vaikeutui, Kaltio siirtyi yhdistyspohjaiseksi Kaltio ry:ksi vuonna 1982.

Päätoimittajasta toiseen

Atte Kalajoen päätoimittajakausi kesti 19 vuotta. Nimenomaan hänen aikanaan Kaltio oli siinä suhteessa erilainen myöhempien päätoimittajien toimittamiin lehtiin verrattuna, että Kaltio seurasi ja raportoi tiiviisti pohjoissuomalaisia kulttuuritapahtumia, kuten näyttelyjä, teatteriesityksiä ja tohtorinväitöksiä.

Muuten Kaltio oli alkuaan paljolti samanlainen kuin nykyään. Siinä oli ja on kirja-arvosteluja, elämäkertoja, haastatteluja, runoja ja novelleja, historiallisia katsauksia jne. – viimeksi mainituista on jopa muodostunut lehden yleisilmekin kriitikkojen tietoisuuteen.

Kuitenkin Kaltio on aina ollut mielipidelehti. Kalajoen päätoimittajakaudella lehti ajoi voimakkaasti Oulun yliopistoa, maakuntakirjastoa, Pohjois-Suomen historian laatimista, kulttuurirahastoa ja montaa muuta hyvää asiaa, jotka ovat myöhemmin toteutuneet.

Reino Rinne, joka varsin pian (1947) jätti Kaltion sisäpiirin, on myöhemmin tilittänyt, että Kaltiosta ei muodostunut niin kirjallistaiteellista eikä kulttuuripoliittisesti niin einoleinomaisen räväkkää kuin mitä hän oli kuvitellut. Sen sijaan hänen mukaansa Kaltiosta tuli Atte Kalajoen myötä konservatiivinen ja koskenniemeläinen. Omista kuvitelmistaan Rinne kuitenkin sanoi, että hänen modernilla linjallaan lehti olisi tuskin nähnyt edes kymmenvuotistaipaleen merkkipaalua.

Atte Kalajoen jälkeen päätoimittajina ovat toimineet Erno Paasilinna, Jorma Etto, J. Juhani Kortesalmi (vs), Pentti Airas, Niilo Partanen, Turo Manninen, Martti Asunmaa, Tuomo Jämsä, Pirkko Puoskari, Tuure Holopainen, Veli-Pekka Lehtola, Jussi Vilkuna, Katariina Parhi (vt), Antti Leikas, Sanna Karkulehto ja Johanna Ylipulli sekä Paavo J. Heinonen.

Kaltio on 80 vuoden aikana toiminut hyvin erilaisissa oloissa. Karkeasti ottaen ajanjaksot voidaan jakaa kolmeen osaan:

1. Pohjois-Suomen henkisen jälleenrakennuksen ja ylösnousemuksen aika 1940–1950-luvuilla. Sen huipentumana Oulun yliopiston perustaminen 1959.
2. Yhteiskunnallisen murroksen ja kulttuuriradikalismin aika 1960–1970-luvuilla. Kaltion linjariitojen aikaa.
3. Alueellisen kulttuurin ja yleensä kulttuuritoiminnan nousun aika 1970-luvun lopusta lähtien. Mielipidelehtituen aika.

Kaltion sivuille on yli 80 vuoden ajan tallennettu huomattava määrä pohjoissuomalaista ja muuta suomalaista kulttuurihistoriaa, joka on oivallista materiaalia tutkijoille ja harrastajille.

Historiatietoisuus on ollut Kaltion voimavarana, joka on pitänyt lehden hengissä. Tästä aiheesta on päätoimittaja Tuomo Jämsä sanonut sattuvasti Kaltion numerossa 5/85:

Jotkut pitävät menneisyyteen suuntautumista rappion oireena, tietynlaisena seniiliytenä. Käsitys on kuitenkin yksipuolinen. Tradition painottaminen erottaa Kaltion useimmista muista kulttuurilehdistä ja antaa sille omaa ilmettä. Se on Kaltion voima eikä suinkaan heikkous. Jokainen historiankirjoituksen psykologiaa vähänkin tunteva sitä paitsi tietää, että historialliset kannanotot ja kuvaukset – muistelmatkin – sisältävät aina välillistä, piilevää olevien olojen arvostelua.

Kaltio ry:n säännöt 

1 §
Yhdistyksen nimi on Kaltio ja sen kotipaikka on Oulun kaupunki.

2 §
Yhdistyksen tarkoituksena on kulttuuritoiminnan tukeminen lähinnä Pohjois-Suomessa.
Tarkoitustaan yhdistys toteuttaa julkaisemalla Kaltio-nimistä kulttuuriin erikoistunutta aikakauslehteä sekä harjoittamalla tarkoitukseensa liittyvää muuta toimintaa.

3 §
Yhdistyksen jäsenet kutsuu yhdistyksen hallitus. Yhdistyksen jäseneksi pääsee yksityinen henkilö, oikeuskelpoinen yhteisö tai säätiö, joka hyväksyy yhdistyksen 2 §:ssä määritellyn tarkoituksen.
Yhdistyksen jäsen voidaan erottaa yhdistyksestä hallituksen päätöksellä, jos jäsenen toiminta vahingoittaa yhdistystä tai hän jättää suorittamatta velvoitteensa yhdistykselle. Jäsenet voivat olla joko vuosijäseniä tai ainaisjäseniä.

4 §
Yhdistys perii jäseniltään vuosittain jäsenmaksun, jonka suuruus kutakin vuotta varten päätetään yhdistyksen vuosikokouksessa. Ainaisjäsenmaksu on kertaluonteinen ja sen suuruus on vuosijäsenmaksu kymmenkertaisena.

5 §
Yhdistyksen asioita hoitaa hallitus, johon kuuluu 4-8 jäsentä, jotka valitaan vuosikokouksessa kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Ensimmäisen vuoden kuluttua puolet jäsenistä on erovuorossa arvonnan perusteella.
Hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan, sekä keskuudestaan tai ulkopuolelta taloudenhoitajan, sihteerin ja muut tarvittavat toimihenkilöt.
Hallitus nimittää ja erottaa Kaltio-lehden päätoimittajan.
Hallitus hoitaa yhdistyksen asioita yhdistyksen sääntöjen, yhdistyslain ja yhdistyksen tekemien päätösten mukaisesti. Päätökset hallituksen kokouksissa tehdään yksinkertaisella ääntenenemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, paitsi vaaleissa arpa.
Hallitus on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja yhteensä vähintään puolet sen jäsenistä on läsnä.

6 §
Kaltio-lehden päätoimittaja vastaa Kaltio-lehden ja sen verkkoversion sisällöstä päätoimittajan lainsäädännöllisen aseman mukaisesti.

7 §
Yhdistyksen nimen kirjoittavat hallituksen puheenjohtaja yksin tai taloudenhoitaja yksin tai ne toimihenkilöt, jotka hallitus siihen määrää määräyksestä kulloinkin ilmenevässä järjestyksessä.

8 §
Yhdistyksen päätösvaltaa käyttää yhdistyksen kokous. Yhdistyksen vuosikokouksessa, joka pidetään maalis-huhtikuun aikana hallituksen määräämänä päivänä, käsitellään seuraavat asiat:
– kokouksen puheenjohtajan valinta
– kokouksen sihteerin, pöytäkirjantarkastajien ja ääntenlaskijoiden valinta
– kokouksen laillisuuden toteaminen
– hallituksen toimintakertomuksen käsittely ja hyväksyminen
– taseen, tuloslaskelman ja tilintarkastajien lausunnon käsittely
– tilinpäätöksen vahvistaminen ja vastuuvapauden myöntäminen hallitukselle ja muille tilivelvollisille
– hallituksen jäsenten ja tilintarkastajien palkkioiden määrääminen
– hallituksen jäsenmäärästä päättäminen näiden sääntöjen 5 §:n asettamissa rajoissa
– hallituksen jäsenten valinta
– tilintarkastajien ja heidän varamiestensä valinta
– jäsenten esitykset kokoukselle
Yhdistyksen muu kokous pidetään, kun hallitus katsoo sen tarpeelliseksi tai mikäli 1/10 yhdistyksen jäsenistä sitä hallitukselta erityisesti ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti vaatii.

9 §
Yhdistyksen kokouksessa kullakin jäsenellä on vain yksi ääni. Henkilöjäsenen äänioikeutta ei voida käyttää asiamiehen välityksellä.
Äänten mennessä tasan vaali ratkaistaan arvalla, muissa asioissa voittaa se mielipide, johon kokouksen puheenjohtaja on yhtynyt.
Päätöstä sääntöjen muuttamiseen tai yhdistyksen purkamiseen tulee kannattaa vähintään ¾ annetuista äänistä. Päätös on tehtävä kahdessa peräkkäisessä vähintään 14 päivän päästä toisiaan seuraavassa kokouksessa ja asiasta on ilmoitettava kokouskutsussa.

10 §
Kutsu yhdistyksen kokouksiin on ilmoitettava yhdistyksen julkaisemassa Kaltio-lehdessä tai jokaiselle jäsenelle lähetettävällä kirjeellä viimeistään 10 päivää ennen kokousta.

11 §
Yhdistyksen tilikausi on kalenterivuosi. Tilinpäätöksen ja vuosikertomuksen tulee olla valmiina tilintarkastajalle annettavaksi viimeistään kolme viikkoa ennen vuosikokousta ja tilintarkastajien tulee antaa hallitukselle niistä vuosikokoukselle osoitettu lausunto hyvissä ajoin ennen vuosikokousta.

12 §
Jos yhdistys puretaan, on yhdistyksen kokouksen päätettävä mahdollisten varojen ja omaisuuden käytöstä sen jälkeen, kun velat on maksettu. Mahdolliset varat ja omaisuus on lahjoitettava samojen tarkoitusperin hyväksi toimivalle rekisteröidylle yhdistykselle..