Kaltiolammet
Kaltion 70-vuotissyntymäpäivänumeron kanteen tuntui soveliaalta valita teos 90 vuotta sitten syntyneeltä Reidar Särestöniemeltä (1925–1981), joka on yksi merkittävimmistä ellei merkittävin pohjoissuomalainen kuvataiteilija lehden historian ajalta. Taiteilijan pyöreitä vuosia juhlitaan Kittilän Särestöniemi-museossa monin tavoin, ja näyttelyitä on ainakin Aineen (mennyt) ja Kajaanin taidemuseoissa (avautuu kesäkuussa).
Viisikymmentä vuotta sitten, Kaltion numerossa 2/1965, kirjailija Oiva Arvola haastatteli Särestöniemeä taiteen tekemisestä. Taiteilijaa hän luonnehti ”omaperäiseksi mystillismodernistiseksi kuvaajaksi” ja ”Lapin avantgardistiksi”. Kysymykseen Lapissa elävän taiteilijan vaikeuksista Reidar vastasi näin:
”Lähinnä taloudelliset, tarvittaisiin henkilöitä, jotka sitoisivat pääomaa teollisuuteen ja sitä tietä kohottaisivat elintasoa ja sen mukana tulisi aina murunen kulttuurielämääkin varten. Kaikkien niiden luonnonrikkauksien tuottamasta hyödystä, mitkä Lapista vedetään mahdollisesti tulevaisuudessa ja jo tällä hetkellä, meillä on otsaa vaatia, että vaikkapa 1 ‰ annettaisiin kulttuurille.
”Kehittyäkseen täytyy pohjoisessa elävän taiteilijan älytä häipyä määrätyssä ajassa pois täältä. On elettävä etsijänvuotensa muualla Euroopassa (minulla toistakymmentä vuotta), mutta on lähdettävä mukanaan ajatus, että palaa.
”Käyttääkseni sanaa ’luova ihminen’, vaikeudet ovat samat Pariisissa, Nairobissa ja Kittilässä. Jos on siinä vaiheessa, että tarvitsee samanarvoisia ihmisiä ja että on joukolla vahva kapakassa – on korvessa heikko yksin! Mutta kun tuo ns. ’poskiaktiviteetti’ on ohi, jolloin ei kukaan – ei edes samanuskoisten joukko – voi auttaa, silloin ei asioita määritellä enää maantieteellisesti!”
Koko haastattelu on luettavissa Kaltion arkistossa.
Reidar Särestöniemi Kajaanin taidemuseossa 11.6.–13.9. Reidarin 90-vuotissyntymäpäivää 14.5. juhlistetaan Särestöniemi-museossa (Särestöntie 880, Kaukonen, Kittilä) mm. Topi Mikkolan Reitari-monologin kahdella esityksellä kello 14 sekä kello 18.