Marja Helander lea okta beakkáneamos Sámi dáiddáriin sihke Suomas ja riikkaidgaskasaččat. Dán čavčča su filmmat leat mielde Muu ry galleriija joavkočájáhusas Čázevuložat – Veden alaiset, Helssega Kaapelitehdasis. Čájáhusas leat mielde maiddái eará sápmelaš dáiddárat: govvejeaddji ja videodáiddár Hans Pieski ja multimediaartista Liselotte Wajstedt. Sin lassin mielde leat roavvenjárgalaš Antti Nieminen ja Mauri Lähdesmäki, geat leaba bargan sámi ja davviguovllu dáidagiin. Helandera dujiin čájáhusas leat mielde oanehisfilmmat In My Hand ja Áfruvvá.

Helander čuovgagovvadáiddára kárriára álggii 1990-logus ja son lea beaggán iežas riikkaidgaskasaš čájáhusaid dihte dego Modern Nomads (2001–2003), Silence – Jaskos eatnamat (2014) ja North – Davvi (2018 –2021). 2010-logus su dáiddalaš olggosaddin lea viidon performánsavideoide ja oanehisfilmmaide. Helanderii leat juolludan valjis bálkkašumiid: Kanáda Kent Monkman -bálkkašumi buoremus eksperimentála filmma kategoriijas jagiin 2016 ja 2018, Pro Finlandia -medálja 2021, Suomi-bálkkašumi 2019 ja Tampere filbmafestivála Risto Jarva -bálkkašumi 2018.

Dán čállosa vuođđun lea munno ovttasbargu sápmelaš dáidaga oahpaheamis, man letne vásihan 2020-logu áigge. Čakčamánus jearahallen Helandera das makkár vejolašvuođaid govvadáidda ja lihkadeaddji govva buktet sámiid kultuvrra ovdanbuktimii.

Sápmelaš gova máŋga gearddi

Helander illuda go sápmelaš govvadáidagis manná dál bures ja máilmmis leat olu buresbirgen sápmelaš govvadáiddárat. 2020-logus dialoga govvadáidaga ja duoji gaskkas lea lassánan. Moanat dáiddárat ovttastahttet govvadáidagii duoji, dan fáttáid ja ivnniid. Bálgát leat dolvon goabbat guvlui: soames duojárat degomat Jouni S. Laiti leat johtán eanet ah’ eanet govvadáidaga guvlui. Okta dán áiggi beakkáneamos sápmelaš govvadáiddáriin Outi Pieski fas lea gazzan oahpu govvadáidagis, muhto son laktá duoji iežas dáidagii. 

Helandera mielas leat olu dáiddárat, geat gieđahallet iežaset dáidagiin sámi luonddu, máinnasárbbi ja máilmmigova, mii fas vuođđuduvvá ipmárdussii birrasis, árbedieđus ja vuoiŋŋalaš máilmmis. Dát oktavuohta konkrehta diŋggaid dahje govvejuvvon áššiid ja sámi máilmmigova gaskkas lea miellagiddevaš ja dáiddalaččat rikkis. Iešguđetlágan, badjálagaid bardojuvvon elemeanttat ráhkadit erenoamáš ”áimmu ja saji”. Dákkár vuohki dahká vejolažžan máinnastit ja kommenteret iešguđetlágan mearkkašumiid dáiddadujiid bokte. 

Helandera iežas vuohki láhčit saji ságastallamii lea leamaš iešguđetlágan temáid ja elemeanttaid ovttastallan. ”Dan dihte editerenmuttus barden govaid badjálagaid dego vaikkoba Kadja-Nilla-govvaráiddus: in háliidan, ahte dat govvidivčče dušše ieš govvensaji. Dasto finaimet govveme ruvkkiid Guoládatnjárggas Hiljaisuus-ráiddu várás. Muhtin ládje viggen álot fidnet govaide juoidá earánai go dušše konkrehtalaš báikki, vaikko ipmirdin, ahte daid fápmu lea ieš dokumentáralašvuođas, danne go dat báikkit leat nu issorasat oaidnit.”

Son háliidii lasihit govaide juoidá maiddái editerenbarggu oktavuođas. ”Vai govain ii livčče dušše dat fabrihkkamáilbmi. Eanaš áššiide váikkuhin ieš juo govvenmuttus: mus ledje akrylafiellut, maid nala leimmet golggihan liimma ja de govviimet daid fielluid čađa. Dál go jurddašan ášši, nu dáinna ládje mun gáiddadin iežan, vai in oaidnán kámera čađa aiddo dan, man ledjen govveme. Mun dahken gaskii vel nuppi dási vai govaide šattaše eanet mystihka dahje čábbodat dahje moraš, vaikko ovtta ládje ledjehan dat fabrihkatnai báikkit luonddus – nu mo olmmošge, gii lea dahkan ruvkkiid ja fabrihkaid, lea oassi luonddus.”

Helander ii háliidan ahte su boahttevaš čájáhusa govat livčče dokumentáralaččat. ”Dan dihte go mun in leat dokumeanttaid dahkki. Muhtin ládje vásihin, ahte juos mun dušše beare coahkkalan dan gova, nu dat lea de dokumeantagovva. Muhto dan issorasvuođa, mii vearrámus báikkiin lei, in darvvihan filbmii; dan issorasvuođa ii sáhte ipmirdit, juos ii ieš leat báikki nalde.”

Lihkadeaddji gova vejolašvuođat

Oktanaga Guoládatnjárgga govvenmátkkiiguin Helander fidnii vejolašvuođa iskat govaid váldima lassin filmmaid govvema. Vuosttaš videoid son ráhkadii jagi 2014 helssetlaš Forum Box -galleriijai. Čájáhuslatnja lei hui stuoris, ja vaikko váldorollas ledje Silence-ráiddu stuorra fabrihkkagovat Guoládatnjárggas, čájáhus gáibidii lasi materiála. 

Plánat vulge johtui, go Helander vujii Suoma čađa Helssegis Ohcejohkii ja oinnii trampoliinnaid olbmuid šiljuin. ”Mu mielas lei hearvái, go juohke mánnábearrašis lei dakkár. Jurddahallen, mo arkeologat gávnnašedje goas nu boahttevuođas juohke šiljus jorba ruovderieggá.”

Assosiašuvdna laktásii Ceavccageađgái, mii lea Norgga Várjjagis. Doppe Helander lei govven Modern Nomads –ráiddu arkeologalaš sajiid birrasis. Trampoliidna laktásii ráidui maiddái temá bokte: Modern Nomads gieđahallá dan, mo sápmelaš, gii lea bajásšaddan sámeguovllu olggobealde, sáhttá leat láhppon Sámi luonddus. ”Mun jurddašin, ahte go olmmoš boahtá, son lea doppe duoddaris ja geassá maŋistis trampoliinna ja de njuiku dan nalde veháš áigge – ovdal go joatká fas mátkki. Dego eallimis maiddái, veháš áigge lea suohtas. Trambo-video dulkojuvvui máŋgga ládje, muhto maiddái dan absurdavuohta beroštahtii olbmuid.”

Helander siđai Onneli Halonena Sámiguovllu oahpahusguovddážis govvet iežas vuosttaš video Anára Kaunispää nalde. Helander ieš lei gealdagas, mo video váldojuvvo vuostá, muhto sámegiela jorgaleaddji Kaija Anttonen ilosnuvai sakka go oinnii video Skábmagovat-festiválas. ”Álot go lea mii nu duoddariid ja sámefilbma, olmmoš vuordá ahte doppe boahtá juogo boazu, gielká dahje njealjejuvllat, muhto oktage ii máhte vuordit, ahte doppe boahtá soames guhte geassá trampoliinna”, Anttonen boagustii. 

Helander movttáskii joatkit videodujiiguin. Čuovvovažžan gárvánii Kuolan kukat-video, masa son lei govven materiála juo Silence-ráiddu dagadettiin. Son lavttii videoi goikaduvvon rásiid, maid lei gávdnan áhčis dološ, skuvllas dahkkojuvvon herbarios. Rásiid son lei atnán juo 1990-logu Kadja-Nilla-govvaráiddusge. Rovaniemi 50 cent –videoi son fidnii jurdaga Roavvenjárgga gávpeguovddážis, mas sápmelašvuohta vuhttui dušše turistagálvun ja WC-galban. Helander editerii video ieš ja jienas vástidii Pekka Aikio. 

Forum Box čájáhusas ledje mielde Silence-govvaráiddu lassin golbma videoduoji: Trambo, Kuolan kukat ja Rovaniemi 50 cent. Sirdáseapmái govaid váldimis filmmaid dahkamii laktásii stuorra čájáhussaji dagahan vejolašvuođaid lassin maiddái dakkár fuomášupmi, ahte eandalii dalle, go guovddážis lea olmmoš, lihkadeaddji govva sáhtii muitalit eanet go beare ovttaskas govva. Helander lei beroštuvvan govvidit lihkadeami, dan go olmmoš boahtá gos nu dahje manná gosa nu. ”Álggos atnen videoid dakkár performánsavideon, maidda sáhtii lasihit máidnasa ja muhtinlágan absurdavuođa.”

Helandera videodáidagii lea mihtilmas su vuohki gieđahallat sápmelaš kultuvrra vugiiguin, mat eai ovddas árbevirolaš sápmelašvuođa. Son lea beroštuvvan maiddái absurda elemeanttain – ovdamearkka dihte devdojuvvon elliin, main leat váldon govat luonddubirrasis –, mat buktet govaide gelddolašvuođa ja máidnasa. Erenoamáš lea maiddái ruossalasvuohta, mii boahtá go olmmoš lea gárvodan dihtolágan biktasiidda ártegis sajiin – olbmos lea dreassajáhkka ja čuvla duoddaris dahje lea álás galbma birrasis.

Dákkár ”boastto gárvodanvuohki”, perspektiivva gáiddadeapmi ja dáiddára bidjan oassin máidnasis leat vuogit, mainna Helander gieđahallá maiddái iežas oktavuođa sápmelaš kultuvrii. Sonhan ieš ii leat bajásšaddan Sámis. ”Lean bajásšaddan Lulli-Suomas, in sámi kulturbirrasis Sámis, ja lean oahpahallan sámegielage easkka rávesolmmožin.”

Performánsavideot dolvot oanehisfilmmaide


2010-logu loahpabealde videot šadde ain deháleabbon Helandera dáidagis. Guolátnjárgga fabrihkaide máhccojuvvui vel oanehisfilmmas Dolastallat – Tulistella (2016), mas ruossalasvuohta šaddá go árbevirolaš luondduelemeanttat leat buhttejuvvon modeardna gálvvuiguin. Helander neaktá gii ii vuoššage gáfe dolas baicce gáffemašiinnain ja de fállá dan devdojuvvon guvžii, mii dolin elii guovllu álgoálgosaš luonddus. Seammás son suokkardallá, gosa áššit gullet, leatgo dat rivttes vai boastto sajis. ”Devdojuvvon eallit symboliserejit dálá áiggi olbmuid ártegis gaskavuođa lundui.”

Helander geavaha absurda elemeanttaid maid dalle go son gieđahallá servodatlaš, bávččas áššiid, dego sápmelaččaid koloniserema ja obanassiige vássán ja dálá áiggi gaskavuođa. Eatnanvuloš Lottit – Maan sisällä linnut (2018)-videoduojis Katja ja Biret Pieski nalde leat vuoruid mielde gávttit ja baleahttačuvllat. Soai dánsuba riikkabeaidálu ráhpaid nalde, davvin stáhta oamastan vuovddis ja turistakafea ovddas. Eatnama oamasteamis ja sámeguovllu eatnamiid geavaheamis ságastallojuvvui dalle olu, ja video válddii beali dán temái. Jagi 2020 Suodji – Suoja fas bálddalasttii koronaepidemiija jagi 1920 Anáris leavvan spánskkadávdii ja sápmelaš máinnastanárbevirrui: jápmima sáhtášii viggat fillet nu ahte goaivu ieš iežas hávddi ja veallá doppe degomat livčče juo jápmán. 

Govvemii eai álggos geavahan olu resurssaid, dábálaččat golbma olbmo reahkkájedje. Helander muitala ahte son bargagođii namalassii performánsavideoid, ii oanehisfilmmaid. Go diŋgojumit šadde viidábun ja dat gáibidedje eanet, bargovuohki sirdásii eanet ámmátlaš guvlui. Doajáhatmuddun Helandera barganvuogis šattai panorámafilbma Áfruvva – Mermaid, mii dahkkojuvvui ovttasbarggus Mauri Lähdesmäkiin. Video ráhkaduvvui Sámi filbmainstituhta ISFI ÁRRAN 2026°-prográmmii, ja dat čájehuvvui Venezia biennála Sámi paviljoŋŋa virggálaš siidoprográmmas jagi 2022. Dat gáibidii juo čielgasit viidásut buvttadanjoavkku, stuorát bušeahta, buvttadeaddji, buvttadanfitnu ja bargojoavkku mas ledje iežas lávde- ja čuovgahábmejeaddjit.

Áfruvvá kommentere sámi kultuvrra seailluheami museain ja gažaldagaid das, mii lea álgoálgosaš ja mii ii. Nuppes dat lea maiddái sápmelaš áfruvvámáinnas. Váldopersovdnan ii leat šat Helander ieš, baicce áfruvván lea neavttár.

Video ráhkadeapmi váldá guhkit áigge ja lea divrasut proseassa juos veardida dasa, mo lea válmmaštallat govaid gárvvisin čájáhusaid várás. ”Stuorat produkšuvnnain visot máksá. Ovdal mis eai lean guokte čuovgahábmejeaddji ja lávdehábmejeaddji, de lea dat olmmoš mii bargá lávdehábmemiin ja de dat buohkat dies joreštit – ja visot máksá. Mađi stuorrát produkšuvdna lea, dađi unnibut báhcá áigi iskat áššiid. Ovdal lean ieš háhkan diŋggaid ja diehtán, ahte háliidan dákkár ja dákkár govaid, muhto loahpa sáhttá álot improviseret – áššiid sáhttá dahkat álkibut dalle go lea unnit produkšuvdna, go ii leat sáhka nu stuorra ruđain.”

Govvema ja unna videoid ovttasta dat, ahte maŋimus mearrádusat govvenbáikkiin ja govvenperspektiivvain lea vejolaš dahkat dalle go geahččá kámera linssa čađa. ”In my Hand ja Áfruvvá –filmmainge ledje olu olbmot báikki nalde. Galhan mii sárgguimet storyboardiid ja finaimet govvejeaddjiin ovddal gihtii dutkame govvenbáikkiid ja merkeme gokko kámeraid ferte bidjat. Muhto háliidan dattege doallat gitta das, ahte maŋimus mearrádusat dahkkojuvvojit easkka dalle, go neavttár lea báikki nalde ja čuovggat leat nalde. Dasto easka oaidná, makkár dat lea. Háliidan doallat gitta das, ahte vel lea vejolaš rievdadit juoidá. Muhto dat lea das gitta, olugo lea ruhta ja áigi.”

Go produkšuvnnat leat sturron, geabbilvuohta lea muhtin veardde unnon. Helander háliida dattege seailluhit vejolašvuođa improviseret. Oanehisfilmmat leat goittotge dahkan vejolažžan máinnastit máŋggabealagit. Helandera videodáidda rievddai ođđa hápmái 2020-logu álggus, go son ovttastahtii dokumentáralaš gova máinnasteapmái, aivve dego son lei dahkan govaiguinge 1990-logu rájes. Dát vuhtto eandalii Helandera maŋimus duojis In My Hand, man son lea bagadan ovttas Ruoŧabeal sápmelaččain, Liselotte Wajstedtiin. Filbma muitala miellačájáhusaid birra, mat vuostálastte Norgga Álaheaju čáhcefápmohuksema, eahpelihkostuvvan iskkadeamis bávkkehit huksenguvlui ráhkaduvvon šalddi ja Niillas A. Sombys, guhte manahii čalmmis. Dan leat gohčodan eksperimentála dokumeantafilbman, mas muitalit olu govaid bokte ja máinnas ovdána juoba surrealisttalaš dáhpáhusaid mielde ja erenomáš čuohppamiid bokte. 

Oanehisfilbma – 2020-logu superformáhtta?

Dáiddalaš oanehisfilmmaid ja dálá sosiála medias beaggán oanehis filmmaid gaskkas lea miellagiddevaš oktavuohta. Nuorat buolvvat máhttet lunddolaččat lohkat lihkadeaddji gova formáhtaid, ja dálá áigi kommenterejuvvo olu oanehisfilmmaid bokte. Helander lea šaddan oanehisfilmmaid dahkkin su iežas válljejumiid dihte, eaige dasa leat váikkuhan ovdamearkka dihte TikTok-videot.

”Dát áigi fállá dattege buoret vejolašvuođaid go ovdal ledje dahkat maiddái sápmelaš dáidaga”, Helander smiehtada. ”Dálhan buorre kámera ii mávsse nu olu, ja dainna sáhttá govvet vaikkoba 4K-gova. Editerenprográmmat leat dihtoris ja daid ii leat váttis oahpahallat geavahit. Dál lea olu álkit govvegoahtit videoid go vaikkoba 1990-logus.”

Ođđa teknihkka lea dattege ráhkadan ođđa bargomuttu: ieš govvema maŋŋá áigi gollá govaid editeremii. Ovdal deháleamos mearrádusat dahkkojuvvojedje govvedettiin. ”Dalle go vel dahken gávppálaš govaid, dat manai nu ahte go mannen govvet vaikkoba olbmuid dahje designstuoluid, govaid háliidedje diafilbmii, mas de prentejedje govaid. Juos dohko ledje báhcán binnášge stuorát feaillat, daid oinnii maiddái loahpalaš veršuvnnas.” Visot rievddai jagi 2010 lahkosis. ”Go digikámerat bohte atnui, boares filmma sajis barggaimet digitála fiillain, man lei vejolaš rievdadit nu olu go ieš nagodii.”

Helander lea maiddái fuomášan bargovugiin rievdadusa, mii johtá nuppe guvlui: ”Oassi nuorra govvejeaddjiin háliida máhccat atnit boares teknihkaid. Sii geavahit vaikkoba 1800-logu syanotopiija, govvejit filbmii ja geavahit gráfalaš metodaid. Barget sevdnjeslanjas, aivve dego lávejedje dalle go iešnai álggahin 1980-logus.”