Sápmelaš DJ:ide čuhcet ovdagáttut, mat buktet ovdan klubbakultuvrra čuolmmaid

Sevdnjes latnja, seinniin, gáhtus ja muođuin šealgájit arvedávggi ivnnit. Lossa basso sparaidahttá seallaid ja dovdo gorudis. Sevdnjes saji deavdá suovva ja šealgu čuovggat ožžot olbmo dovdat dego livčče vieris planehtas. Bisánan govat olbmuin geat lihkadit dánsunláhttis: soames čearsá, nubbi fas čuožžu sajistis ja nivkkuha oaivvis bássalinnjá ritmma mielde. Klubbas oktage ii dárbbaš leat eará go son ieš, buohkat besset návddašit musihkas justa nu mo ieža liikojit.

Dovdu lea juhkaluhtti ja geasuheaddji. Musihkka hukse iežas servoša ja lihkaha mis juohkehačča. Go násttit ja planehtat gávdnet rivttes sajiid iežaset girddáhagain dat riegádahttá dánsunláhttái artisttaid ja guldaleddjiid gaskii gomuvuođalaš synergiija rieggá. Lea hui fiinna dovdu čuojahit musihka, mii humahallá dánsuid. Musihka, mii veahkeha sin gávdnat ritmma iežaset gorudiid siste, bohciidahttá dovdduid, veahkeha luovvanit árgabeaivvis. Musihkka jeđđe, addá ođđa searaid ja dálkkoda siskkáldas bákčasiid seammás go olmmoš lihkada ovttas earáiguin, dat luoitá gorudii buorremiela kemikálaid. Ii leat imaš, ahte dovdu lea nu juhkaluhtti. Go leat oktii vásihan dievaslaš energiijarieggá, bázát vuordit čuovvovaččage.

Jagi 2023 vuot oktii čoahkkanin ustibiiddánguin ávvudit jagi molsuma. Midjiide lei šaddan hearvás vierru. Gaskaija bidjen ustibiiddán dánsut go ieš bargen ”DJ:n” orrunlanjas ovttas iežan dihtoriin. Dat lei min siskkáldas vitsa, leahan mu buddestatnamman leamaš juo goasii logenar jagi DJ Hulluella. Jagis nubbái álot go soames lea jearran ”leatgo don albma DJ?”, lean vástidan ”dieđusge”. Nuba soames sáhtášii lohkat, ahte lean manifesteren iežan galgamuša juo jahkeviissaid.

Dán háve visot rievddai. Mu ustit, guhte lea bargan juo guhká DJ:n, searvvai doaluide. Son anii min vieru suohtasin, man dihte soabaime ahte čuojahivččiimege fárrolaga mu árbevirolaš Spotify-DJ-gigga. Dánssat ledje suohttaseappot go goassege ovdal ja dovden, mo mu ratti vuolde bulii go gehččen ustibiiddán jorešteame. 

Doaluid maŋŋá mu ustit logai, ahte dál lea mu áigi šaddat albma DJ:n. Ii ádjánan guhká ovdal go čohkkájin vuosttaš oahppodiimmus suinna. Dušše moadde vahku munno vuosttaš hárjehusaid maŋŋá studerenskihpáran evttohii ahte boađášin čuojahit mu ovddeš studeantasearvvi jahkedoaluide. Jurdda vuosttaš albma giggas sihke balddii ja movttiidii mu. Mun mihten čuojahit, ja nu hárjehallagohten issorasat. Mu oahpaheaddji lei dievaslaš ”Master Splinter”: son gáibidii mus olu, bijai mu rahčat, ja rábmui dušše dalle, go dasa lei albma sivva. Háliidan sáddet váimmolaš giitosiid ustibasan, gii logai ”ná buori musihkkabihtá it gal nie funet čuojat” go čuojahin su jiellatbihtá. 

Jahkedoaluid maŋŋá planehtat deive vuogas sadjái almmis. In lean máhttán vuordit ahte munnje álggášedje boahtit bivdagat boahtit čuojahit. Vuosttaš jagi čuojahin dáiddafestiválain, čájáhusaid rahpandoaluin, mánáid discos, Taiteiden yö -dáhpáhusas, studeantadoaluin ja čierastallandáhpáhusas. DJ-karriáran oaččui johtilis álggu, inge velge aivve ipmir, man ortnegis áššit ovdánedjege. Molssaeavttut ledje dattege olu: ledjengo rivttes sajis rivttes áigge, humahalaigo musihkkan olbmuid vai gávdnengo viimmat iežan saji dan nástekárttás, man galgamuša risteadnán lei mu várás sárgon? 

Okta molssaeaktu váivvidii mu álggu rájes. Leatgo olbmot beroštuvvan mus dušše beare dan dihte, ahte mun lean ođđa Dj, vai danin, go mun lean sápmelaš?

Álggu rájes munnje leamaš muhtumin hástaleaddji heivehit sápmelašvuođa oktii iežan DJ-identitehtain. Lean lávken lávddi nala gákti badjelis ja čuojahan sihke sápmelaš šuoŋaid ja eamiálbmotmusihka. Go artistakarriáran lea johtán ovddos guvlui, jietnamáilbmán lea ovdánan danne go lean čuvvon ja dutkan hui intuitiivvalaččat elektrovnnalaš musihka sierra dimenšuvnnaid. Go mu čuojahanlisttut rivde eatnat planetáralažžan ja dat sisttisdoallagohte ritmmaid ja instrumeanttaid miehtá máilmmi, munnje šattai ártegis dovdu go čállen artistaovdanbuktimiidda ahte čuojahan dušše sámi šuoŋaid ja eamiálbmotmusihka. Dovden maiddái ahte ledjen luovus Sámi fiinna DJ:id joavkkus, geat vudjot čuojahit beare sápmelaš musihka ja eamiálbmotmusihka. 

Áigi golai ja fuomášin, ahte dihtolágan vuordámušat ja ovdagáttut ihte ja čoavdásedje sierra muttuin go mu bivde čuojahit. Dat leat dagahan váivves dilálašvuođaid. Go lean mannan giggai, munnje leat beahttašuvvan jienain dadjan, ahte sii vurde oaidnit mu ”dat fiinna gákti badjelis”. Go lean sádden iežan artistaovdanbuktima, lean fidnen vástádusa, ahte ieš ovdanbuktin lei buorre, muhto ”sáhtátgo sáddet midjiide gova, mas dus lea gákti”.Ovdal gigga munnje leat movttegit lohkan, ahte ”livččii hui somá, juos don cokkašit gávtti.” Muhtumin mus lea leamaš miella biškut, ahte juos háliidehpet lávddi nala fiinna sámi dohká, mannet Napapiirii, Roavvenjárgii, man beare turistagálvogávpái. Autenttalaš sámi dohkká dál dušše 9,99€, olu ii dárbbaš máksit. 

Ovdagáttut ja vuordámušat vuođđuduvvet jurdagii sámi artisttas, guhte boahtá čuojahanbáikái eteralaš, vilda ja magihkalaš meahci vuoigŋan, geas leat šealgu riskkut ja fiinna silki. Guldaleaddjit soitet vuordit gullat sápmelaš šuoŋaid mat leat nu eksohtalaččat ja erenoamážat, ahte daid ii beasa gullat mange eará sajis. Moanain giggain mun lean leamas morašlaš ja lean dovdan ahte lean báikki nalde dušše danin go deaivvan lean sápmelaš. Ovdagáttut ja eksotiseren bidjet mu dovdat unohis ja eahpesihkkaris dovdduid. Livččengo mun geasuheaddji artista, juos in livčče sápmelaš? Beahttašuvvetgo dáhpáhusbuvttadeaddji ja guldaleaddjit, juos in leat coggan gávtti go boađán čuojahit? Gažaldagat bidjet guorahallat: leago sápmelaš DJ:ide sadji leat juoga earáge go sápmelaš?

Vai sáhttit dutkat dán suokkardallama áššálašvuođa ja áigeguovdilisvuođa, ferte oaidnit ollislaš gova. Dakkár klubbakultuvrras, man guovddážis lea elektrovnnalaš musihkka, lea guhkes historjá unnitloguid ja marginaliserejuvvon olmmošjoavkkuid deaivvadansadjin. Tekno ja house riegádanbáikin adnojuvvojit Detroit ja Chicago USA:s. Máŋga elektrovnnalaš musihka vuollegenres – jungles, garages, drum & bass, jna. – leat čiekŋalis historjjálaš ruohttasat reggaes ja dub-musihkas, mat leat vuolgán Jamaicas. 

Musihkka ja klubbat eai leat dohkken heađušteami ja olggušteami. Dieinna ládje sii leat fállan dorvvolaš saji queer- ja poc-olbmuide, sisafárrejeddjiide, bargiidluohkkái ja daidda, geat leat biddjojuvvon servodaga ráhkadusaid marginálii. Ná klubbat eai leat leamaš dušše sadji musihkkii muhto maiddái resistánssa ja resilienssa politihkalaš symbolat. 

Dan dihte sáhttit dulkot ahte elektrovnnalaš musihka guhkes politihkalaš historjjá ja dálá klubbakultuvrra gaskkas lea čiekŋalis ruossalasvuohta. Dát vuhtto ovdamearkka dihte festiválaid artistafálaldagain ja diskurssain, mat gusket daid. Muhtin ovdamearkkat: dušše moadde mánu dassái ordnejuvvui suopmelaš festivála mii kritiserejuvvui sakka dan sivas go festivála artisttat ledje eanaš vilges dievddut. Festivála ii váldán kritihka vuostá baicce sihkui eret deakstadieđuid mat ihte sin sosiála media konttuid kommeantakássaide. Festivála čájehii, mo dat ii nagot reflekteret iežas vaikko moanat suopmelaš DJ:t válde oktavuođa buvttadeaddjiide. Leahan dat nu ahte jagi 2025 dušše vilges dievdduid bivdin čuojahit festiválaš lea juo hui boarásnuvvan vierru.

Geassit buollái maiddái ságastallan kapitálainvesterenfitnodat KRR oamastan Flow Festivala boikoteremis. Lea fuomášuvvon ahte KRR:s leat ekonomiijalaš čanastagat vearjoindustriijai, Israela apartheid-vuogádaga lágahis koloniijaide ja Coastal GasLink -gássabohcceprošektii. Prošeakta lea kritiserejuvvon sakka, go dan ovddideames eai leat beroštan olmmošvuoigatvuođain ja dat lea huksejuvvon Wet’suwet’en-eamiálbmoga eatnamiid nala Kanádas. Buolli ságastallan loktii ovdan stuorra gažaldagaid festiválaid, artisttaid ja áššehasaid ovddasvástádusas. Ságastallan laktásii maiddái agálaš morálalaš ja ehtalaš suokkardallamiidda solidaritehtas ja das, mii lea boikoterema symbolalaš ja servodatlaš mearkkašupmi. 

Lea čielggas, ahte inklusiivvalašvuođa hilgun ja festiválaid ja klubbaid čanastagat álbmotgoddinmekanismmaide časket stuorra ruossalasvuođa daid ja elektrovnnalaš musihka álgoálgosaš árvvuid gaskii. Dát árvvut leat vudjon dáistalit soardima, čalmmehis válddigeavaheami ja varraruhtaekonomiija vuostá. Varraseamos ovdamearka boahtá Torontos, gos KRR-oamastan Boiler Rooma leat vuostildan boikoterenkampánjain. Boiler Room lea beaggán elektrovnnalaš musihka ovdagovvan, muhto vássán čakčamánus moanat artisttat báhce eret dáhpáhusas man dat lágidii. Kampánja lihkostuvai hui bures das, ahte dat loktii ovdan almmolaš ságastallama dáhpáhusa čuolmmain, dannego artisttat dahje áššehasat eai háliit assosieret dáhpáhusain, mii ávkkástallá ruđalaččat kolonialisttalaš veahkeválddis.

Sápmelažžan lea mu mielas diehttelas čájehit solidaritehta Wet’suwet’en-eamiálbmogii dahje palestiinnálaččaid gillámušaide. Stuorra oassi solidaritehtas lea maid elektrovnnalaš musihka ja klubbakultuvrra historjjá čiekŋalis gudnejahttin. Dat ain šaddá duohtan lanjain mat leat devdon suovain, main juohkehaš oažžu dánsut justa diekkárin go ieš eaige sii dárbbaš ballat dubmemis dahje heađušteamis.

Vai sáhttá šaddat friijan ja leat baluheapme, buvttadeaddjit galget váldit ovddasvástádusa dorvvolut saji prinsihpaide čatnaseamis, sohkabeal- ja unnitloguidrepresentašuvnna mearkkašumis ja inklusiivvalašvuođas. Go elektrovnnalaš musihka dáhpáhusat deattuhit dorvvolut saji prinsihpaid, lea hui mávssolaš váldit vuhtii maiddái marginaliserejuvvon olbmuid, dego sohkabealvehádagaid dahje poc-olbmuid, dorvvolašvuođa dáhpáhusas. Guovddáš oasis dorvvolašvuođa dovddu duddjomis lea sin historjjá ja sajádaga dovddasteapmi váldoservodagas.

Musihka politihkalaš beali vuhtiiváldin addá mávssolaš lassefámu dalle go deattuhit árvvuid dego friijan šaddama, musihka fámu ja servodatlašvuođa. Mii sáhttit olahit buohkaide dorvvolut saji go sihkkarastit eakti hálu rievdadit áššiid, kultursensitiivvalašvuođa ja dáiddu iešreflekšuvdnii.

Sápmelaš artisttat eai leat dán diskurssa olggobealde. Sáhttitge jearrat ja suokkardallat, maid dat albma ládje oaivvilda, go dáhpáhussii bivdet mielde sápmelaš DJ:a, musihkkára, dáiddára dahje girječálli? Leago sáhka dušše olgguldas imago geallamis vai albma hálus bargat inklusiivvalaččat ja váldit vuhtii unnitloguid sajádaga ja rolla kultursuorggis? Oažžugo sápmelaš artista dahje dáiddár boahtit báikki nala, leat son ieš ja buktit ovdan iežas višuvnna ovdagáttuid ja vuordámušaid haga? Fertego sápmelaš artista váldit beali politihkas, ja sáhttágo son buvttadit dáidaga iežas vuolggasajis nu ahte son ii dárbbaš vástidit olles álbmoga oaivilis? Leago dáhpáhus, festivála, klubba, dáiddačájáhus dahje panelaságastallan váldán vuhtii dorvvolut saji prinsihpaid ja leago dat gearggus vuostáiváldit sápmelačča dakkáražžan go son háliida boahtit? Vuordámušaid, ovdagáttuid, stereotiippaid ja eksotiserema haga.

Máhcan vel ovddit stuorra gažaldahkii: leago sápmelaš DJ:i sadji leat juoidá earánai go sápmelaš? Orru ahte gažaldat lea deaddán maiddái eará olbmuid jurdagiid ja leange ságastallan moanaid háviid eará sápmelaš DJ:iguin. Moanain ságastallamiin leat boahtán seamma oaivilii: sápmelaš DJ bissu ain sápmelažžan, vaikko son ii livččege coggan gávtti dahje son ii čuojahivčče sámi musihka. Musihkka- ja kultursuorggis mii leat (lihkus) iešguđetláganat ja dovddange máŋga fiinna ja fitmadis sápmelaš DJ, geaid čuojahanlisttuin leat beare sápmelaš šuoŋat dahje eamiálbmotmusihkka. Mu mielas leage máilmme fiinnis, ahte mii leat nu iešguđetláganat ja juohkehaš oažžu ollašuhttit justa iežas višuvnna.

Sáhtán lihkus lohkat ahte moanat festiválat, klubbat, dáiddačájáhusaid rahpandoalut ja giggat leat leamaš vaikko man fiinna vásáhusat. Máŋggat buvttadeaddjit leat dahkan áššiid bures. Sii leat bargan inklusiivvalaččat ja sihke váldán vuhtii ja dovddastan musihka ja kultursajiid politihkalašvuođa. Lean vásihan ahte mu leat oaidnán ja gullan, ja lean ožžon boahtit báikki nala justa dakkárin go lean ja buktit iežan artistavuođa ja etnisitehtan ovdan iežan vuolggasajis.

Duohtavuođas lean maiddái smiehtadan ahte sápmelašvuohta lea sihkkarit rahpan munnje uvssaid, muhto seammás dat lea gokčan guokte uvssa. Nuba loktejehket čorpma, dá boahtá konkretiija: sápmelaš coggá gávtti, go ieš nu háliida. Gákti ii leat rollabivttas, iige oktage buvttadeaddji dahje dáhpáhusa lágideaddji sáhte evttohit mo olbmot háliidit buktit ovdan iežaset kultuvrra dahje etnisitehta – juos daid oba háliida buktit ovdan.

Go sáhka lea Suoma klubbain ja elektrovnnalaš musihkas, sávašin roahkkatvuođa ja dan ahte mii hilgut ovdagáttuid hilguma ja muitit klubbakultuvrra máŋggabealat historjjá, danne go lea nuvttá bargat kultursensitiivvalaččat ja inklusiivvalaččat. Go buoridit doaimmaid dat ieš alddes čatná buvttadeddjiid otná beaivái ja ovddida maid dan, ahte buohkat loktejit dáhpáhusas. Praktihkalaččat dát sáhttá dárkkuhit ovdamearkka dihte dan, ahte sátneválljejumiin ja sajiid plánemis váldit vuhtii sohkabealneutrálavuođa ja easttaheami. Dat sáhttá dárkkuhit maid ahte váldit vuhtii artisttaid máŋggabealatvuođa, dorvvolut saji prinsihpaid ja kultursensitiivvalašvuođa. Dáhpáhusas sáhttet leat olahahtti hattit ja ”solidaritehtabileahtat” daidda geain lea unnán ruhta. Dehálaš rollas lea maiddái muitit klubbakultuvrra historjjá ja váldit vuhtii musihka politihkalašvuođa. Dat muittuhit min das mas lea álggu rájes leamaš sáhka: dorvvolut sajis, resilienssas, searvvušlašvuođas ja kultuvrras, mii lea vuosttildan daid váldestruktuvrraid, mat sordet olbmuid.

Ollislaš dajahus ”dievaslašvuohta lea buori vuostegeahči” deahtista maiddái dáhpáhusaid buvttadeami guovddáš áššiid. Lea vejolaš láhppot dievaslašvuođa illušuvdnii, mii cakkada ovdáneami. Deháleamos lea álggahit juoba juo gos nu, danin go musihkas ja servošis lea fápmu rievdadit máilmmi. Artisttat, buvttadeaddjit ja dáhpáhusat sáhttet buot leat mielde rievdadeame máilmmi eanet dásseárvosaš guvlui. Dat sáhttet maid leat mielde sihkkarastime, ahte juohkehaš sáhttá návddašit musihkas ja erenoamážit ahte beassá dovdat iežas bures boahtin.