#kaltiomatkustaa: Staalon Festit

#kaltiomatkustaaVerkkoartikkeli5/2022

taithen ja kaupan päivä 17.9.2022 Kittilässä

#kaltiomatkustaa-juttusarjassa tällä kertaa kulkijana on toimituskunnan jäsen Tuomo Kangasmaa. Tie vei Kittilään Staalon Festeille, missä juhlittiin myös Kalervo Palsan 75-vuotisjuhlia.

Vierailin Kittilässä 17.9.2022 pidetyillä Staalon Festeillä. Osallistuin tapahtumaan Palsa 75-juhlavuoden yhteisöteoksellani Kalervo Palsa Healing. Minulla oli aikaa kierrellä Kittilän kirkonkylällä ja vähän etäämmälläkin. Kittilässä oli märkää ja koleaa niin kuin pitääkin. Katseeni kiinnittyi lähinnä yksityiskohtiin. Niistähän kokonaisuus muodostuu.

Kittilä: Staalon Festien ulkomainos vanhan paloaseman seinässä. Taustalla käynnissä K-kaupan laajennus.
Kittilä: Päätien varrelta vanhan paloaseman pihapiiristä löytyy kaupungin varikko ja nämä tärkeät opasteet.
Kittilä: Entinen matkustajakoti Turisti, nykyinen Guest House Golden Goose on tarjonnut majoitusta vuodesta 1921 lähtien.
Talossa on majoittunut muun muassa 1970-luvulla Maa on syntinen laulu -elokuvan tuotantoryhmä.
Kittilä: Majatalon käytävän seiniä koristavat useat talon historiasta kertovat kuvataulut.
Runohuone: Kittilän keskustan kirjallinen henkireikä Runohuone sijaitsee pääkadun varrella. Runoilija ja kirjailija Tapani Tavin ylläpitämä galleria on kirjallisten kohtaamisten paikka, jossa hän muun muassa opettaa kirjoittamista.
Runohuone: Runohuoneella voi kuulla kirjailija Tapani Tavin esittämänä runoja tai keskustella kirjallisesta kulttuurista.
Yksi talon perinteisimmistä tapahtumista on kesäisin vietettävät Lyyriset räkkäolympialaiset.
Kunnantalo: Einari Junttilan maalama optimistinen näkymä kirkonkylältä (ei teoksen nimi) vuodelta 1963 löytyy talon toisesta kerroksesta. Junttilan perintöä vaaliva museo sijaitsee Palsa-museon tavoin Kittilän Narikalla.
Kunnantalo: Huone 202. Tämän oven takana toimii kunnanhallitus.
Kittilän kirjasto: Staalon Festien ja Palsa 75-juhlavuoden ohjelmajulisteita.
Kittilän kirjasto: Särestöniemen museon johtaja Anne Koskamo spiikkaa Jyrki Siukosen luennoimaan aiheesta provosoinnin ja häirinnän taide.
Kittilän työväentalo: Kittilän kaikki historialliset työväentalot yhdessä kuvassa. Kittilän kirkonkylän työväentalon ohella aktiivisessa käytössä ovat vielä Kallon, Tepsan, Kaukosen ja Kelontekemän talot.

Työväentalolla on tienvarrella oma ilmoitustaulu palvelemassa tapahtumajärjestäjiä.
Kittilän työväentalo: Kalervo Palsa 75-juhlavuoden ohjelmassa oli ”Kalervo Palsa Healing” -savityöpajani, jossa lähtökohtana olivat tarinat Kalervo Palsasta ja hänen taiteestaan. Työväentalo oli myös Palsalle tuttu paikka, vaikka Getsemanen ovessa lukikin, että ”köyhiltä pääsy kielletty”.
Kittilän työväentalo: Työpajassa muovattiin savesta ja muistijäljistä omia tulkintoja Palsan ajasta ja taiteesta.
Kittilän työväentalo: ”Kalervo Palsa Healing” -savityöpajassa syntynyt Esa Ylläsjärven ”Kuolema hiihtää kylmissä huoneissa”.
Palsa-Museo: Kalervo Palsa teki maalausten ja piirrosten lisäksi veistoksia eri materiaaleista. Kuvassa Palsan nimetön veistos.
Palsa-Museo: Kalervo Palsan veistos ”Wittgensteinin ylistys (yksinäisyys ja uhma)” Getsemanen ikkunalla.
Tunnetumpi akvarellimaalaus samasta aiheesta löytyy valtion taidemuseosta.
Palsa-Museo: Lloyds, Palsamuseon lauantai aamu ja ensimmäiset vieraat.
Palsa-Museo: Palsan kotona käytettiin suuvettä.
Palsa-Museosta löytyi myös tämä.
Galleria Raekallio, Pöntsö: Opaste Galleria Raekallioon Muoniontiellä ruska-aikaan.

Palsa lähetteli ystävilleen postikortteja matkoiltaan. Vasemmalla kortti Reijolle New Yorkista MOMAsta ja vasemmalla Alankomaista.
”Kalle” kirjoittaa New Yorkista kahvin olevan siellä laihaa ja Hollannista eläimistä, joita oli runsaasti.
Galleria Raekallio, Pöntsö: Reijo Raekallion ystävästään maalaama 75-juhlavuoden teos ”Palsa-Hymypoika”. Kuvassa on Palsa rakentamassa Reijo Raekallion tulevan Gallerian perustuksia Pöntsössä. Raekallion mukaan oikean ilmeen löytyminen Palsalle oli vaikeinta, mutta se löytyi ystävää muistelemalla.
Galleria Raekallio, Pöntsö: Raekalliolta löytyy myös Palsan taidetta. Tässä teos ”Eskon kuolema” takapuolelta.

Tuomo Kangasmaa on oululainen kuva- ja mediataiteilija, joka on vetänyt mm. Pohjoisen valokuvakeskuksen valokuvakävelyitä.

Kommentit