Iltapäiväruuhkan tahdissa sykkivän Tuiran keskellä mieleen pilkahtaa kiehtova ajatus: Parin vuoden päästä tässäkin voi olla taidetta. Mutta millaista? Sitä ei tiedä vielä kukaan.

Varmaa on vain se, että kesään 2026 mennessä Oulun läpi mutkittelee keskustasta Meri-Toppilaan ulottuva taidealue. Visuaalisen taiteen moninaisuutta juhlistava ARToulu-alue on osa Euroopan kulttuuripääkaupunkivuoden ohjelmaa, ja sen toteuttaa Oulun Taiteilijaseura -63 ry yhdessä yhteistyökumppaneidensa kanssa.

Tätä tekstiä kirjoitettaessa alueen teoshaku on juuri auennut, ja Oulun Taiteilijaseuran toiminnanjohtaja Satu Alajoki ja yhdistyksen puheenjohtaja Johanna Pöykkö ovat silminnähden innoissaan. Tavoitteena on tehdä jotain uutta, uudella tavalla.

”ARToulu ei ole perinteinen ympäristötaiteen näyttely; se ei ole näyttely. Me rakennamme taidealueen, jossa useammat teokset ovat toivottavasti paikoillaan pitkään”, Alajoki sanoo.

ARTOulu-taidealue tulee muodostumaan seitsemään kaupunginosaan. Se sulkee sisäänsä Meri-Toppilan, Toppilansaaren, Toppilansalmen, Hietasaaren, Tuiran, Pikisaaren ja Oulun keskustan. Taidealueen kainaloon jäävä Hartaanselän asuntomessualue on rajattu hankkeen ulkopuolelle, sillä messuilla on jo oma taideohjelmansa.

”Mukaan valittiin kaupunginosia, joita ei välttämättä aiemmin ole mielletty taidekaupunginosiksi. Lisäksi suunnitelmissa huomioitiin se, että alue olisi mahdollista kiertää pyörällä”, Alajoki kertoo.

Alueen teoshaku on avoinna elokuun 12. päivään saakka. Pitkällä hakuajalla on haluttu tarjota kauempaakin tuleville taiteilijoille mahdollisuus tutustua alueeseen, ideoida uutta ja tehdä luonnoksia.

Teosvalinnoista vastaavat kuraattori Satu Oksanen, kuvataiteilija ja kuraattori Anna Ruth sekä mediataiteilija ja julkisen taiteen taideasiantuntija Leevi Lehtinen Taiteen edistämiskeskuksesta.

”Me tietysti toivomme yllättäviä teoksia erilaisiin paikkoihin”, Pöykkö sanoo. ”On taiteilijasta itsestään kiinni, haluaako hän ehdottaa paikkasidonnaista ideaa vai jo olemassa olevaa teosta, joka tuodaan uuteen paikkaan.”

Rajattu julkinen taide

Toisin kuin tällaisissa hankkeissa yleensä, ARToulu-teoshaku on avoinna kaikille visuaalista taidetta tekeville ammattitaiteilijoille. Vaakakupissa eivät paina taiteilijan aiemmat meriitit, vaan itse teosidea ja sen toteuttamiskelpoisuus.

”Haluamme kohdella taiteilijoita tasavertaisesti ja antaa kaikille samat lähtökohdat tuoda ideoitaan esiin”, Alajoki kertoo.

Hankkeen edetessä Alajoki ja Pöykkö ovat saaneet huomata, ettei näin avoin hakuprosessi ole Suomessa tavanomainen. Lopulta vain harvoilla on mahdollisuus tuoda taidetta julkiseen tilaan. Ensin on kysymys siitä, millainen taho ylipäätään voi toteuttaa julkisen taiteen hankkeita. Toisaalta kyse on taiteilijoiden mahdollisuuksista päästä mukaan tällaisiin hankkeisiin.

”Esimerkiksi Oulussa tehdään kyllä ihailtava määrä prosenttitaidehankkeita ja Suomen kulttuurirahaston mahdollistamia projekteja, mutta iso osa näistä tapahtuu kutsumenettelyllä. Tai sitten taiteilija valitaan pienestä, kokeneiden hakijoiden joukosta”, Pöykkö sanoo. Hän ajattelee, että vaikka portfolion ja kokemuksen kerryttäminen ovat osa taiteilijaksi kasvamista, vakiintunut menettelytapa jättää toistuvasti ulkopuolelle suuren joukon tekijöitä, joilla voisi olla paljonkin annettavaa julkisen taiteen kentällä.

”Tiedämme, että on olemassa runsaasti taiteilijoita, jotka haluaisivat päästä osallistumaan julkisen taiteen hankkeisiin, mutta se ei ole heille mahdollista. ARToulun kohdalla olemme halunneet tarjota tavallista laajemmalle taiteilijajoukolle tilaisuuden hakea mukaan.”

Alajoki ja Pöykkö painottavat, ettei tavoitteena ole luoda alalle vastakkainasettelua vaan tarjota työmahdollisuuksia entistä useammille taiteentekijöille. ”Ja kun asioita tehdään välillä eri tavalla, on myös mahdollisuus, että lopputuloksena syntyy jotain aivan uutta”, Pöykkö lisää.

Taide pulpahtelee esiin

Mitä se uusi voisi sitten olla? Mitä me voimme odottaa ARToulu-taidealueelta?

Vaihtoehtojen moninaisuus saa Alajoen ja Pöykön inspiroitumaan. Onko luvassa luonnon elementtejä hyödyntäviä ideoita? Löytyykö hakemusten joukosta alueiden asukkaita osallistavia teoksia? Tai entä jos ideana onkin laittaa jotain kasvamaan osaksi ympäristöä? Oulun Taiteilijaseura on avoin kaikenlaisille ehdotuksille.

”Haluaisimme tuoda esiin, kuinka moninaista visuaalinen taide voi olla ja laajentaa ihmisten käsityksiä julkisesta taiteesta”, Pöykkö sanoo. ”Ei julkisen taiteen ole pakko olla jokin suuri monumentti kaupungin paraatipaikalla. Taide voi olla myös pientä ja kätkettyä. Se saa pulpahdella esiin yllättävissäkin paikoissa.”

Jokaisella teoksella tulee olemaan oma elinkaarensa, ja toisilla se voi olla lyhytkin. Ajatuksena kuitenkin on, että ainakin osa olisi paikoillaan pitkän aikaa. ”Näin kulttuuripääkaupunkivuoden perintöä saataisiin säilymään vielä vuosiksi eteenpäin”, Alajoki toivoo.

Näytön paikka

ARToulu on Oulun Taiteilijaseuralle uudenlainen ponnistus. Korvaamatonta tukea ovat tarjonneet yhteistyökumppanit kuten Oulun kulttuurisäätiö ja Taiteen edistämiskeskus. ”On ollut upeaa huomata, että ideamme on otettu avoimin mielin vastaan. Meillä on ollut matkan varrella arvokkaita keskusteluja eri osapuolten kanssa, ja olemme saaneet kaikilta tärkeää sparrausta ja neuvoja”, Pöykkö kiittelee.

Alajoki ja Pöykkö näkevät, että Oulun valinta Euroopan kulttuuripääkaupungiksi on ollut edellytys ARToulu-taidealueen kaltaisen hankkeen toteutumiselle. Poikkeuksellinen vuosi tarkoittaa uusia resursseja ja mahdollisuuksia.

Taidealueen lisäksi Oulun Taiteilijaseuralla on muitakin suunnitelmia kulttuuripääkaupunkivuoden varalle. Esimerkiksi Taiteilijaseuran tiloissa tullaan näkemään kuukausittain vaihtuvia seuran jäsenten näyttelyitä, ja myös Kemin taidemuseoon on suunnitteilla oma näyttelynsä.

”Tavallisesti hakumme ovat avoinna kaikille, mutta kulttuuripääkaupunkivuoden osalta olemme varanneet tilan omille jäsenillemme. Näin varmistamme, että saamme kuukausittain esiin juuri Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun alueen taiteilijoita”, Pöykkö sanoo.

Alajoki ja Pöykkö kokevat, että vuosi 2026 tuo kulttuuritoimijoille ainutlaatuisen mahdollisuuden osoittaa, että Pohjois-Suomessakin voidaan tehdä asioita luovasti ja rohkeasti. ”Tämä on mahtava näytön paikka. Kulttuurin kentällä on tilaisuus tuoda esiin, mitä kaikkea täällä tapahtuu ja kehittää uutta. Katseet ovat nyt kiinnittyneet Ouluun”, Pöykkö sanoo.

ARToulu-taidealue