Riitta Tenni: Ja kaukana siintää meri. BoD 2017. Kirjailija ja akateemikko Toivo Pekkanen (1902–57) aloitti kirjailijanuransa novellistina 1927. Hän oli […]

Susanna Uusitalo: Hyvä sauna. Suomalaisen saunaelämyksen jäljillä. Moreeni 2017. Mistä löytyy Suomen toiseksi parhain sauna? Jokaisen oma sauna on nimittäin […]

Tommi Kovanen & Jenny Rostain: Kuolemanlaakso. Bazar 2017. Tammikuussa 2013 pelattiin Rauman Lukon ja Espoon Bluesin välinen jääkiekko-ottelu. Sen alussa […]

Hannu Niklander: Rikottua lasia. Robustos 2017. Pitkän linjan kirjailija Hannu Niklander (s. 1951) on kirjallisuuden moniottelija, jonka tuotantoon kuuluu niin […]

Missä on kotini? Eniten tunnen kodikseni Ivalojoen kivikkoiset rannat, synnyinkyläni Kutturan, sukuni karut kankaat, kivet ja kannot tuttuja, polut täynnä […]

Ensimmäinen Saamelaiskaltio ilmestyi huhtikuussa 1966. Vierailevana päätoimittajana oli tuolloin 23-vuotias juuri opettajaksi valmistunut tuleva saamelaistaiteilija ja -poliitikko Nils-Aslak Valkeapää, Ailu. […]

Tenojoen virtauskin on tätä nykyä pitkälti kansallisvaltioitten viherpesuvettä. ”Green grabbing” tai ”green colonialism” on termi, jota käytetään, kun ulkopuolinen taho […]

Suomessa on kaksi kansaa. Tässä ”tasa-arvon maassa” pidetään itsestäänselvyytenä sekä oikeutettuna, että valtio päättää saamelaisten asioista. Saamelaiskäräjillä on oikeus lausua […]

Jopa kahdeksantuhatta eroteltavaa poroa Bussi noukkii lähtijät Saariselältä. Autossa istuvat valmiina Vuotsosta nousseet. Seuraavat ehtivät Törmäsestä ja Ivalosta, viimeiset Inarista […]

Mitä tapahtuu, kun oma tausta kielletään? Tämän kysymyksen esittää Uumajasta kotoisin olevan Amanda Kernellin kiitoksia ja palkintoja voittanut esikoisohjaus Sameblod (Saamelaisveri), joka kuvaa saamelaisten syrjintää ja ristiriitaista todellisuutta 1930-luvun Ruotsissa.

Lokakuun Kaltion kansikuvassa on Anita Heinonen valokuvaaja Vesa Rannan ja toimittaja Jenni Räinän Reunalla-projektista, josta Kaltio kirjoitti numerossa 3/2016. Kirja […]