Teksti: Malla Alatalo
Halki mannerten ja työhuoneiden
Ajatuksia tavoitteellisesta yhteistyöstä
On paljon asioita, jotka haluan tehdä yksin. On myös paljon asioita, joita joudun tekemään yksin, ja toisinaan niin onkin parasta. Yhteistyö on kuitenkin ihmisille luontaista, ja minullekin toisten ihmisten kanssa yhdessä toimiminen on kaikkein mieluisin ja tehokkain tapa työskennellä.
Meidän Taiteen edistämiskeskuksen toimipisteessämme tehdään monenlaista yhteistyötä. Laajimmillaan työ on mannertenvälistä ja tiiviimmillään työhuoneidenvälistä. Ja sitten on kaikkea siltä väliltä: on Barentsin ja Itämeren alueiden välistä, maakuntien ja toimipisteiden välistä sekä tietysti vielä eri alojen välistä, kulttuurienvälistä sekä taiteiden- ja tieteidenvälistä yhteistyötä.
Yhteistyötä ei kuitenkaan tehdä vain yhteistyön vuoksi, vaan pääsääntöisesti sillä tavoitellaan kaikkia osapuolia hyödyttäviä ratkaisuja tai parhainta mahdollista tulosta tuomalla erilaisia osaajia yhteen.
Langoilla oli aikaeroista johtuen paitsi urheita maanantaiaamun selättäjiä Euroopasta myös innokas yön uhmaaja Yhdysvalloista sekä iltatyöläinen Australiasta
Yhteistyön tärkein eteenpäin vievä voima on selkeä yhteinen päämäärä. Äskettäin olin mukana mannertenvälisessä, neljän eri aikavyöhykkeen Skype-tapaamisessa, jossa suunnittelimme yhteisen konferenssimme teemoja ja sisältöjä. Vaikka langoilla oli aikaeroista johtuen paitsi urheita maanantaiaamun selättäjiä Euroopasta myös innokas yön uhmaaja Yhdysvalloista sekä iltatyöläinen Australiasta, ei tunnelma ollut unelias. Olikin ilahduttavaa huomata, kuinka toisensa ensimmäistä kertaa live-tilanteessa kohdannut tiimi eri puolilta maapalloa tarttui innokkaasti aiheeseen ja löysi vaivattomasti useita yhteiseen teemaan liittyviä kiehtovia kytköksiä.
Yhteistyöllä voidaan edistää myös toimialat ylittävää yhteistä hyötyä sekä taloudellista kasvua ja aluekehitystä. Kulttuurimatkailu onkin selkeä tapausesimerkki siitä, kuinka monialaiseen yhteistyöhön kannustetaan ministeriötasolta lähtien esimerkiksi rahallisin avustuksin. Kompastuskiviksi useissa yhteistyöaloitteissa on koettu muun muassa alojen erilaiset toimintamekanismit ja se, että eri alojen edustajat eivät tunne toistensa toimialoja kyllin hyvin.
Eräs asiantuntija uumoili ongelman piilevän myös siinä, että molemmat toimialat – kulttuuri ja matkailu – ovat jo itsessään niin laajoja ja pirstaleisia kokonaisuuksia, että etenkin yhteistyötä aloittaessa kannattaa keskittyä vain pieniin osa-alueisiin kerrallaan. Kulttuurimatkailun kehitystyö osoittaakin yhteistyöstä osuvasti sen, että tulokset saavutetaan kokeilemalla ja oppimalla. Jatkaa kannattaa, sillä kun yhteistyön osaset viimein osuvat kohdalleen, ovat tulokset varmasti hyviä.
Toimistollamme työhuoneiden välinen yhteistyö puolestaan osoittaa sen, miten luontevaa ja sujuvaa yhteistyö on silloin, kun tiimi on tuttu ja luotettava. Kokoustekniikkakonsulttien kritisoimat turhat palaverit vailla tarkoitusta, tuloksia ja työnjakoa ovat kaukana toisensa tuntevan työtiimin toiminnasta – tavoitelähtöisissä tapaamisissamme jokainen napsahtava nakki kotiutuu oikean henkilön tehtävälistalle siitä syystä, että kunkin roolit ja vahvuudet on tunnistettu ja tiedostettu.
Seuraava mainio lähiyhteistyömme hedelmä on Kuntakulttuuri kohtaa -tapahtuman osana toteutettava kansainvälisyyden teemoihin pureutuva seminaaripäivä Torniossa 21.9. Siellä keskustelua on luvassa – yllättäen – myös yhteistyöstä!
Lapsuuden äänisatukirjoista ikuiseksi korvamadoksi päähäni on jäänyt soimaan yksi lause ylitse muiden. Se on Miinan tai Manun kissamaisen kimeällä äänellä juhlavasti lausuttu ”Kyllä yhteistyö on poikaa!” Tosiasianhan kissa kiljaisi. Yksin olisin näiden sankareiden tapaan aika usein eksyksissä.