Ida Isak Westerberg asuu ja työskentelee Älvsbynissä viitisenkymmentä kilometriä Luulajasta länteen, mutta hänen juurensa ovat meänkielisessä Övertorneåssa, Ruotsin puolen Ylitorniossa, Väylän varressa. Westerberg haluaa haastaa odotuksia siitä, mitä kudonnan oletetaan olevan ja miltä sen odotetaan näyttävän. YAA-näyttelyn ”Sompasenvaara”-teospari liittyy myös omien juurien sekä kieli- ja kulttuuriperinnön takaisin haltuunottamiseen.

2019–2021 Westerberg työsti näyttelyä När myren talar (”kun suo puhuu”) taiteilija Anna Classonin kanssa. Kaksikko tutkiskeli suomaaston biologisia prosesseja tekstiilien ja valokuvan avulla. Fyysisesti Övertorneån suolla työskentely vahvisti molempien yhteyttä meänmaalaisiin juuriinsa.

”Turve kuiskii minulle meänkielellä, ja tiedän, että kuulun niin monin eri tavoin. Tästä minä aloitan, mutta minne se minut johtaakaan?”

Kutomisen jälkeen Westerbergin ryijymuotoiset teokset on viety värjättäväksi Sompasenvuomalle Övertörneålle. Tekstiilit haudattiin kuukaudeksi turpeeseen, minkä jälkeen ne peitettiin vielä kahdeksi viikoksi suon marjoilla ja muilla kasveilla. Lopputulos saattaa vaikuttaa yhtä kestävältä kuin suomaan hetteikkö, mutta jos värit haalistuvat, ryijyt voi aina värjätä uudelleen.

Ida Isak Westerbergin kotisivu: idaisak.se

Young Arctic Artists -hankkeen verkkosivu:
youngarcticartists.wordpress.com

• 

• 

• 

•