Lokakuisen sunnuntai-illan harmaus ropisee ikkunalautoihin. Jos voisi vain tuudittautua taiteeseen, lukea kirjoja, käydä konserteissa ja teattereissa, tuijotella näyttelyitä – nämä illat olisivat silkkaa unelmaa. Syyskuussa näin ainakin viisi näytelmää kolmessa kaupungissa, tämän lokakuun ensimmäisen viikon lähes jokaisena iltana olen kuunnellut elävää uutta nykymusiikkia. Ja kerran ehdin elokuviinkin.

Mutta syksyllä on ajateltava rahaa. On suunniteltava budjetteja ja laadittava apuraha-anomuksia. Rahaa pitää toki ajatella muulloinkin, mutta tässä vaiheessa vuotta rahan ajattelu kiihtyy. Syyskuussa Kaltio ry:n pankkitili alkaa vajua, ja päätoimittaja-taloudenhoitajan on vihdoin tartuttava tilauslaskutukseen, jota hän on siirtänyt viikko toisensa jälkeen eteenpäin suoritettavien tehtävien pinossa. Syyskuussa laskut on kirjoitettava ja lähetettävä tilaajille, jotta lokakuussa pystyy maksamaan tämän lehden avustajapalkkiot ja painolaskun. Vuokrat, tilitoimiston, nettiyhteyden, pankkikulut, postituksen. Oman palkan.

Joten tilaaja-lukijat, muistakaa tarkistaa myös sähköpostinne roskapostisuodatin. Noin puolet tilauslaskuista on lähetetty, loput loka–marraskuun aikana. Kunhan lehdenteolta ja toimintasuunnitelmien tekemiseltä ehdin. Ja jaksan.

Kaltion tuloista noin kolmasosa tulee tilauksista, vajaa neljäsosa ilmoitusmyynnistä, vähän yli neljäsosa Taiteen edistämiskeskuksen kulttuurilehtitukena ja reilu kymmenys Oulun kaupungin toiminta-avustuksena. Irtonumeromyynti on vähäistä, mutta joitakin roposia sitäkin kautta kassaan saapuu.

Vuosibudjetti on viime aikoina pyörinyt 80 000 euron hujakoilla, josta suurimman kuluerän titteli menee nykyään henkilöstön (eli päätoimittajan) palkalle, joka on joitakin vuosia sitten ohittanut painokulut. Tällä hetkellä päätoimittajan palkka (brutto) on 1 700 euroa kuukaudessa eli sivukuluineen noin 25 000 euroa vuodessa, painosta maksetaan viitisentoistatuhatta ja postituksesta melkein kahdeksantuhatta – jos ei olisi tehty yhtä tuplanumeroa, painatus ja postitus yhdessä menisivät heittämällä palkkakulujen ohi. Taittajan sekä lehden avustajien palkkioihin voidaan käyttää sen verran, mitä muiden kiinteiden kulujen jälkeen jää, yhteensä tänä vuonna 20–21 tuhatta.

Käytännössä jokainen maksamatta jäänyt lasku on siis pois lehteä avustavilta kirjoittajilta ja kuvittajilta, ja jokainen uusi tilaus sataa heidän laariinsa. Kulttuurilehtitilaus on siis oiva joululahja saajalleen mutta myös kaikille kulttuurilehden avustajille!

Posti Oyj on viime vuosina ollut kaikkein kyynisin hintojen nostaja. Keväällä 2021 yhden lehden (201–350 g) jakelu maksoi 1,31 € (+alv), keväällä 2024 1,90 € (+alv). Kolmessa vuodessa valtio-omisteinen monopoliyhtiö on siis korottanut asiakashintojaan noin 45 %. Sen rinnalla Oulun kaupungin ilmoittama, ensi vuoden alusta voimaan astuva noin 23 % vuokrien indeksikorotus tuntuu jopa kohtuulliselta, kun vuokria on pidetty muuttamattomina jo lähes vuosikymmenen. Yhtäkkisenä menolisäyksenä sekin korotus kuitenkin pakottaa myös Kaltiota korottamaan ilmoitushintoja.

Tilaajien lompakolta emme vielä ensi vuonna halua näitä korotuksia rahoittaa. Vaikka tukiin ei valtiolta tai kaupungilta edelleenkään ole odotettavissa niitä samoja indeksikorotuksia, joita ne toisilla lonkeroillaan tuensaajilta keräämiinsä maksuihin jatkuvasti lisäävät, olen optimistinen erilaisiin lisäprojektirahoituksiin lehden 80-vuotisjuhlien tiimoilta. Sisältöä on tuotettava eli lehden kirjoittajien palkkioita on maksettava yhä enemmän erilaisin yhteistyökuvioin – juhlanumero toivottavasti saadaan tehtyä yhteistyössä Koneen säätiön apurahoittaman Metsäliikkeen kanssa, ja juhlaseminaari Hyrynsalmen Mustarindassa on osittain osa Muu ry:n ja Kaltion E75-kulttuuripääkaupunkihanketta, jolloin kaikki kustannukset eivät jää Kaltion kustannettavaksi.

Näin se päätoimittajan aika ja pääkirjoitustila kuluu numeroita pyörittelemällä. Kaltio on kuitenkin Suomen kulttuurilehtien kentällä hyvässä asemassa, kun lehdellä on yksikin kuukausipalkkainen – vaikkakin osa-aikainen – työntekijä. Monilla ei ole sitäkään.

Kaiken harmauden keskellä kulttuurilehden tekemiseen saa iloa ja energiaa yllättävistäkin asioista. Tänä talvena omaa sydäntäni lämmittää Oulun Osuuspankin toimistorakennuksen purun myötä Kaltion alkukodin eli lehden ensimmäisen päätoimittajan Atte Kalajoen kotitalon Puistolan päätyseinästä paljastunut suuri seinäkirjoitus AIKAKAUSLEHTI KALTIO. Koukatkaahan tekin Snellmaninpuiston kautta tätä ilmestystä ihmettelemässä, kun kuljette Oulun keskustassa!