Oulu Sinfonian kausikonsertti V: Puolalainen ilta. Madetojan sali 21.10.2021.
Mihhail Gerts kapellimestari, Clara-Jumi Kang viulu.
Ohjelma:
Grażyna Bacewicz: Alkusoitto
Karol Szymanowski: Viulukonsertto nro 1 op. 35
Pjotr Tšaikovski: Sinfonia nro 3 D-duuri op. 29 "Puolalainen"
On helppo ymmärtää, miksi kapellimestari Mihhail Gerts on niin suosittu Oulussa. Oulu Sinfonian syksyn viidennessä kausikonsertissa mies viuhtoi menemään kuin Stokowski ikään. Sen sijaan tähtiviulistin maineessa oleva Clara-Jumi Kang ei minua vakuuttanut.
Konsertin avasi Grażyna Bacewiczin (1909–1969) Alkusoitto. Bacewicz, jonka lapsuudenkodissa kansallinen identiteetti vaihteli perheenjäsenestä riippuen, opiskeli sävellystä muiden muassa Nadia Boulangerin johdolla. Vuodelta 1943 oleva Alkusoitto on säveltäjänsä ensimmäinen orkesteriteos, ja se ripustautuu Sergei Rahmaninovin edustamaan jälkiromantiikkaan siinä täysin onnistumatta.
Konsertin ensimmäisen puoliajan päättänyt Karol Szymanowskin (1882–1937) Viulukonsertto nro 1 op. 35 on looginen valinta Alkusoiton perään. Szymanowskin teoksissa halutaan usein nähdä yhtäläisyyksiä Béla Bartókin ja Igor Stravinskin musiikkiin, mutta minä olen toista mieltä. Yksiosainen Viulukonsertto on olemukseltaan epävarma, jopa kaoottinen. Sen innoittajana oli puolalaisrunoilija Tadeusz Micińskin runo, joka kuvaa räjähtävää riemua onnellisesta rakastumisesta. Minä en huomannut teoksessa merkkiäkään sellaisesta.
Teoksen solisti, viulisti Clara-Jumi Kang (s. 1987) jätti minuun epävarman ja haparoivan vaikutelman. En kuullut hänessä lainkaan sitä synnynnäistä viulistia, jona häntä mainostetaan. Lieneekö johtunut teoksestakin, mutta olisin kaivannut tulkintaan enemmän herkkyyttä – niin, enemmän tulkintaa. Minun oli mahdotonta yhtyä suosionosoituksiin millään tasolla.
Väliajan jälkeen kuultu, konsertin päättänyt Pjotr Tšaikovskin (1840–1893) Sinfonia nro 3 D-duuri op, 29, ”Puolalainen” päästi virolaiskapellimestari Mihhail Gertsin (s. 1984) kunnolla valloilleen. Sinfonian lisänimelle ei ole musiikillisia perusteita. Ensimmäinen osa ”Johdanto ja allegro” alkaa surumarssin tyylisesti mollissa. Toinen osa ”Alla tedesca” on saksalaistyylinen valssi. Myös huilusoololla alkava kolmas osa ”Allegro elegiaco” on kolmijakoinen. Neljäs osa ”Scherzo” sen sijaan on tasajakoinen, mutta luiskahtaa välillä marssiksi. Viides osa ”Finaali (allegro con fuoco)” on merkitty esitettäväksi tempo di polacca. Esitysohje viittaa poloneesiin, Romanovien hovissa suosittuun tanssiin.
Virolaiskapellimestari Gerts saa tästä varsin epäyhtenäisestä, harvoin kuullusta teoksesta paljon irti. Hänen elekielensä lupaa paljon jo ensimmäisen osan alkutahdeista lähtien, ja sen lopulla orkesteri syttyy harvinaisen eloisaksi. Sama toistuu osasta toiseen, kunnes viimeisessä osassa Gerts tuntuu selaavan partituuria kuin pikakelauksella. Orkesteri tuntuu suorastaan pitelemättömältä, kun hän elehtii kuin Leopold Stokowski. Toivotan muun muassa BBC:n sinfoniaorkesteria johtaneen Gertsin tervetulleeksi Ouluun milloin vain.
Emeritusprofessori ja entinen Kaltion päätoimittaja Veli-Pekka Lehtola pohtii saamelaisteemojen käsittelyäKaltiossa lehden sotienjälkeisen historian, vuoden 1966 saamelaisjulkaisun ja itse toimittamiensa teemanumerojen (1982 ja 1996) pohjalta.
Yhä suurempi osa EU-maiden kansalaisista kannattaa kauppapakotteita Israelille. Sadat eurooppalaiset poliitikot ovat viime ja tänä vuonna allekirjoittaneet vaatimuksia, joissa vaaditaan unionin yhteisiä pakotteita Israelia vastaan. Kasvavasta paineesta huolimatta EU ei ole lakkauttanut kauppaa edes Israelin siirtokuntien kanssa, jotka ovat kansainvälisen oikeuden vastaisia.
Pari vuosisataa sitten Oulu joi kaksin käsin tervaa. Tai eihän Oulu sitä oikeastaan juonut. Se purskutteli sitä suussaan ja sylki […]
2020-logu sámi rap-artisttat Yungmiqu ja Jezebro Álbmotlaš populáramusihkkakultuvrrat dávistit dávjá riikkaidgaskasaš stiilarávnnjádagaid. Dát albmoneapmi gullo maid sámiid modeardna musihkas. Ovdamearkka […]
Vistig sáttá leđe tárbu muštâliđ, kii mun lam. Pargoeellimstân mun lam anarâškielâ ollâopâttâhlehtor. Muu spesialsyergi lii kielâiäláskittem, adai keevâtlávt mun […]
Suomella ei ole ollut varsinaisia siirtomaita, mutta paikoin Suomikin on tehnyt siirtomaapolitiikkaa. Antti Vikström käy läpi tilanteita, joissa mekin olemme olleet alistajan osassa.
During her Mustarinda residency, Riah Knight created strategies of survival. She writes about how we could learn from traditional Romani practices.
Artikkeli on julkaistu suomeksi printti-Kaltiossa.
”Taitavien ammattilaisten rakentama improvisaatioteatteri on vilpitöntä ja aitoa.” Pete Huttunen arvioi Oulun kaupunginteatterin suuren näyttämön improvisaatioesityksen Päin näköä.
”Sadunomaisuus välittyy, tunnelma on rauhaisa ja peloton läpi näytelmän.” Kaltion kriitikko Matti A. Kemi katseli Oulun kaupunginteatterin Taikatalven.
Ali Jonassonin ja Mats KejosenFinnkampen on ”monitieteinen, yhteiskuntapoliittinen ja siitä huolimatta suhteellisen helppolukuinen”, kirjoittaa meän-kolumnistimme Linnea Huhta.
Lauri Rikalan runouden pariin pääseminen tuntuu Matti A. Kemistä ”kotoiselta huomalta: pyhyyden kartoittaminen ja arkiset asiat ovat edelleen läsnä.”
Maria Matinmikon SIIS NIIN on ”ytimekäs, tutkaileva ja itsetietoinen”, Matti A. Kemi kirjoittaa. ”Sen sivut huokuvat estetiikkaa, huolellisuutta ja tarkoin punnittuja ajatuksia ajastamme, asenteistamme ja arjestamme.”
Marjut Aikion kolmiosaisen Nils-Aslak Valkeapää -elämäkerran ensimmäinen nide julkaistiin lokakuussa. Siihen tuoreeltaan tutustui Kari Sallamaa.
Emeritusprofessori Kari Sallamaa luki Saamelaisten totuus- ja sovintokomission työn osana tilatun Veli-Pekka Lehtolan teoksen Kenen maa, kenen ääni?, joka selvittää saamelaisten asemaa Suomen historian eri vaiheissa.
Taiteilijapari Pekka ja Teija Isorättyän (ks. Kaltio 1/2022, kaltio.fi/ihmisen-rajaton-myotatunto) kädenjälki on tuttua julkisista taideteoksista kuten Tornion möljän ”Kojamo” ja ”Särkynyt […]
Oulun kaupungintalon huipun laskuri lähestyy nollaa: Euroopan kulttuuripääkaupunkivuosi 2026 on pian alkamassa. Oma laskurini on tätä kirjoittaessa numerossa 397. Toivoisin, […]
Mietin tätä muistoa, kun valvon yöllä ja kuuntelen koneen ääntä koivikossa. Se on ollut siellä kaksi päivää. Olemme seuranneet moton […]
Ensiksi sie alat harrastamhaan jääkiekkoa, ja sitte sinusta tullee NHL-legenda. Tietenki tie siihen saattaa olla rohki pitkä, samhaan laihin pitkä […]
Sápmelaš DJ:ide čuhcet ovdagáttut, mat buktet ovdan klubbakultuvrra čuolmmaid Sevdnjes latnja, seinniin, gáhtus ja muođuin šealgájit arvedávggi ivnnit. Lossa basso […]
Marja Helander lea okta beakkáneamos Sámi dáiddáriin sihke Suomas ja riikkaidgaskasaččat. Dán čavčča su filmmat leat mielde Muu ry galleriija joavkočájáhusas Čázevuložat […]
Sämikirjálâšvuođâst lii lamaš mielâkiddiivâš ihe, ko illá lii kiergânâm luuhâđ oovdeb kirje, ko čuávuvâš lii jo almostum. Tot lii uáli […]
