Stereotiippaid biepmakeahttá

2020-logu sámi rap-artisttat Yungmiqu ja Jezebro

Álbmotlaš populáramusihkkakultuvrrat dávistit dávjá riikkaidgaskasaš stiilarávnnjádagaid. Dát albmoneapmi gullo maid sámiid modeardna musihkas. Ovdamearkka dihte 1970-logus dahkkon sámegiel musihkas ja árbevirolaš luđiid komponeremis gullo dan áigodahkii dábálaš countrymusihka váikkuhusat. Maŋit jahkelogiid sámi musihka stiillat viido earret eará 1980-logu pop-musihkkii, máilmmimusihkkii, elektrovnnalaš dánsunmusihkkii ja ambient-stiila musihkkii.

Daningo sámiid musihkkaárbevierut vuođđuduvve olbmo jitnii, eaige dain geavahuvvon instrumeanttat, šattaige buot modeardna komponerejuvvon musihkas ođđa ášši. Lea mihtilmas ahte sámi musihkarat ledje dávjá ovddasmannit ođđa musihkkašáŋŋeriid ovddideamis sihke sámiid modeardna musihkkakultuvrra ja dasa laktáseaddji organisašuvnnaid vuođđudeamis.

Dilli rievddai 2000-logu álggus ođđa buolvva mielde. Ođđa vásáhusat sámi musihkas ja musihkalaš birrasis ledje earáláganat go ovddasmanniin: sin rávásmuvadettiin modeardna sámi servodat lei juo vuođđuduvvon ja modeardna sámi musihka gávdnui. Oarjemáilmmi ja riikkaidgaskasaš pop- ja rock-musihkka ledje maid badjánan rádio ja televišuvnna guovddáš musihkkašáŋŋerin. Lea buorre muitit, ahte vel 1980-logus rock ja pop eai lean Suoma rádiokanálaid bivnnuhis musihkat. Dán stiilla kontekstii álge 2000-logu álggus dahkat maid ođđa sámegiel musihka: rock, pop – ja maid rap.

Vuosttamus sámegiel rap-skearru almmustahtii anáraš artista Amoc, Mikkâl Morottaja 2007. Sullii seamma áigge rappii davvisámegillii maid Aslak Uula Länsman, dáiddárnamain Aziz the Combat Fighter, muhto son ii almmustahttán iežas musihkkabáttiid. Maŋit jahkelogi golbma almmustuvvan rap-skearru ledje Áilu Valle buvttadeamit: Dušši dušše duššat (2012), 7 (2015) ja Viidon sieiddit (2019). Dán jahkelogi leat almmustuvvan dán rádjai guokte Yungmiqu skearru: Mo Don Oainnát Máilmmi (2023) ja Chapter (2025).

Sámi rap 2010-logu loahpas

Ságastalaimet ovttas Yungmiquin (Mihkku Laiti) ja Jezebroin (Jesse Ruokolainen) sámi rap-musihka birra 2020-logus ja sudno oainnuin musihka dahkamis. Laiti ja Ruokolainen leaba goabbáge bajásšaddan Ohcejogas ja dahkagoahtán musihka 2010-logu gaskkamuttus. Dilli lei máŋgga láhkai erenoamáš. Rap-šáŋŋer orui leamen dalle modeardna sámi musihka guovddážis. Dan beasai gullat measta juohke musihkkafestiválas Sámis ja dan birra čállojuvvui valjit medias. Musihkkabáttit ledje goittotge almmustuvvan hui unnán.

”Moai álggiime dahkat musihka Jessein 2019, ovdalaš 2020-logu”, Laiti muitala. ”Dat lei dakkár áigi ahte sámerap ii buvttaduvvon measta olláge. Amoc skearru bođii 2007 ja dan maŋŋá moadde single, ja Áilu Valle nuppi skearru almmustahttimis ledje gollan jagit. Duolva duottar ii lean guhkes áigái leamaš aktiiva ja SlinCraze duollet dálle almmustahtii muhtun bihtá. Ii lean guhkes áigái almmustahtton mihkkige ođđa. Munno bovdejedje doaluide diibmui vaikko bihtáit ledje dušše 30 minuhta ovdanbuktima várás.” Dát bággii gándda guoktá doapmat dahkat eambbo ođđa musihka.

Gándda guktos ii lean rap dahje obanassiige sámi musihka dahkamis deaddun ovddit buolvvaid rolla ovddasmannin. ”Moai letne riegádan ja bajásšaddan áigodagas, goas leamaš sámirap”, Laiti konkretisere. ”Munnje gal ii leat goassige šaddan dovdu das, sáhtángo dahkat dán, dego vaikkoba Amoc dahje Áilu Valle leaba gártan jurddašit. Eandalii Amocis lea leamaš hástaleaddji bargu go anárašgiella lei dan áigge vel heajos dilis iige sámegilli dahkkon rap oba leange. Ovttas Jessein letne soaitán dahkat ođđalágan bihtáid, muhto moai ean leat gártan ráhkadit ollásit ođđa musihkkašáŋŋera máilbmái.”

Laiti almmustahtii vuosttamuš musihkkabihtáidis 2019 ja lei ilus das, mo olbmot liikojedje su musihkkii. ”Vuosttamuš single man bidjen SoundCloudii, lei ožžon duháhiid guldalemiid almmá promo haga. In ádden gos dat guldaleamit bohte dahje geat dan guldaledje. Maŋálgihtii jurddašettiin dat lei dušše beare dat, ahte máŋgga jahkái oktage ii lean almmustahttán sámirappa. Diehtu das ahte dál lei gii nu, gii lei álgán dan dahkat, leavai duođaid johtilit.”

Sábmái – sámegielat ja sámemielat

Nuorat buolvvas ii lean maid deaddu sámegiela geavaheamis nugo boarrásut buolvvas lei. ”Guđanuppelohjahkásažžan in jurddašan giela dan eambbo, álgen dušše dahkat iežan eatnigillii”, Laiti muitala. ”In mange muttus jurddašan ahte dás livččii stuorra kultuvrralaš mearkkašupmi. Dat lei beare lunddolaš nu dahkat. Bisttii máŋga jagi ovdal ipmirdin ahte sámegillii rappen lei juo iešalddes bealiváldi ášši.”

Dál leage sámegiela ja kultuvrra erenoamáš mearkkašupmi goappáge artisttii musihka dahkama guovddážis. Jesse Ruokolainen govvida dán doahpagiin sábmái, sámemielat olmmoš. ”Dat lea fámolaš ja fámuidahtti sátni, inge ieš govvidivčče gean beare olbmo dáinna sániin. Go sápmelaš lohká nubbái ahte son lea sábmái, de dat nanne oktiigullevašvuođa.”

Gándda guovttos leaba ovttas loaiddastan juo máŋga jagi, muhto Ruokolainen lea easka dál gárvemin iežas vuosttas soloskearru. ”Dat lea leamaš badjel guovtte jagi prošeakta. Das lea boarrásut vurkejuvvon musihkka, man almmustahttimii in leat gávdnan heivvolaš áiggi. Skearru galggašii almmustahttojuvvot geassit 2026. Lea gelddolaš vuordit man láhkai olbmot vuostáiváldet skearru, go lean nu olu áŋgiruššan eandalii sániiguin ja ráhkadan skearrus fuolalaš ollislašvuođa.”

Jezebro skearru guovddášfáddán lea sápmelašvuohta, vásáhus sámi musihka ja dáidaga dahkamis ja eallimis guhkkin eret ruovttubáikkis.

Skoattu sisa jávket
Juohke jagi eanet olbmot
Mieđaid mieđaid álgá
Juohke jahki hávdái du doalvut
Itgo don ádde juos don oađát
Nubbi čalbmi rabas,
Du seinniid siste jienat huiket
Časket gállu rabas!

Go dan dagat don leat friiddja
Dušše iežat mielas
Geahčat oađđinlanja gáhtu
Juoga nu váilu iežat mielas
Muittut golget nieras guoddái,
Vaikko veahkki gávdno
Du birrasis leat dievva berosteaddji olbmot!

Amas mis ii oktage oahpašii
Amas oahpaheaddjige ii dieđe
Guođđit giela dehálašvuođa ruoktot
Rájiid rasttildeapmi šaddá boastut?
Ráhkis ii eana muhto ráhkis lea ruhta
Ja goappá bealde don čuoččut?

(Jezebro: ”Sábmái”)

Sámit almmolašvuođas leat buot sámiid ovddasteaddjit

Seammalágan fáttát oidnojit maid Laiti nuppi skearrus Chapter. ”Munno ovttastahttá dat, ahte letne goabbáge fárren davvin deikke Oului, fárren eret sámi servodagas. Oulus lea maid duođaid nana sámi servodat, muhto ovdamearkka dihte sámegiella ii gullo beaivválaččat. Fuobmán ahte gieđahalan dáid jurdagiid dan skearrus. Lean dál dáppe, in leat šat doppe.” Persovnnalaš fáttáid gieđahallan lea miellagiddevaš, dasgo rap-musihka sániin leat guhká leamaš guovddážis sihke servodatlaš ja kultuvrralaš vigit ja daid fámolaš kritihkka.

Sápmelašvuođa ja dan hárrái váldokultuvrra guorahallan čatnasa sihke persovnnalašvuhtii ja servodatlaš kritihkkii. Laiti bihtáid sánit bohtet muhtun muddui su iežas vásáhusain. 2021 son oassálasttii Talent-Suomi gilvui ja beasai doppe semifinála rádjai ”Ruoktu”-bihtáin. Seammás Petteri Saario govvii Laiti birra dokumeantaealligova Revontulten räppäri. Laiti muitala, man jođánit bivnnutvuohta šattai unohassan, danin go buotlágan beroštupmi sámenuoraide orui čuohcimin justa sutnje. ”Dovden ahte ledjen ‘the sápmelaš’, buot sámenuoraid ovddasteaddji. Ledjen dávjá gákti badjelis vehá gosge: Jussi-gálas, televišuvnna Puoli seitsemän -prográmmas.”

Jorggáldahkan šaddege govvemat Oulus. Vuordámuššan lei fas coggat gávtti badjelii, muhto dán háve Laiti dovddai dili unohassan ja čearddalažžan. ”Šattai ártegis dovdu váccašit gákti badjelis gávpogis go in dábálaččat nu dáppe gávpogis daga.” Laiti gárttai áiggokeahttá buot sámiid ovddasteaddjin. ”Danin dat orui justa nu, ahte jearakeahttá mus maidege jurddašedje mu vástidit buot sámiid beales juos gii nu jearrá. Muhto in hálit dan. Gákti badjelis johtimis almmolaččat bázii dakkár dovdu, ahte dát ii leat maid mun hálidan. Orui dego gaccahivččii guldaleaddji basttiin: geahča, lean coggan gávtti, lean sápmelaš.”

Dakkár ovddastandovu soaitá šaddat maid das go sámi dáiddár gártá goasii veagal leat oktavuođas váldokultuvrrain go loaiddasta olbmuid ovdii. Sámi dáidda lea aseheapme. Dás šaddá iežaslágan kultuvrraidgaskasaš dilli, mas vurdojuvvo ahte dáiddár govvida eará olbmuide, man earenoamáš sápmelašvuohta lea. Váldokultuvrra dáidda lea nu viiddis, ahte ovdamearkka dihte suopmelaš dáiddár sáhttá olles eallima doaibmat suopmelaš kultuvrra siste. Easkka riikkaidgaskasaš bivnnutvuohta buktá ovdan gažaldaga das, mii lea suopmelaš dáidaga gaskavuohta eará máilbmái, ja šaddá bággu meroštallat iežas suopmelažžan.

Lunddolaš dilli leat sámi artista

Beakkálmasvuođas boahtán vásáhusat badjánedje oktan Chapter-skearru fáddán: Mo galgá leat sápmelaš nu ahte ii biepma stereotypiijaid, vaikkoba das makkár sápmelaš lea? Laiti lea guođđán gávtti ollásit eret eanaš loaiddastemiin, go son eardašuvai dan jurdagis ahte gákti dahká olbmos sápmelačča. ”Jurddašin ahte juos ovdanbuvttán nu ahte rappen davvisámegillii, de dat lea doarvái meroštallat mu sápmelažžan.” Váldokultuvrra geahččanguovllus lea váttis ipmirdit, ahte sápmelašvuohta sáhttá leat lossat, danin go dasa laktása maid suopmelaš kolonialismma árbi.

Laiti kommentere dán ášši Ofelaš-bihtás:
Lean moddii maid gullan mii gekset buot daid ságaid.
Sáhtát googlaa mii dáhpáhuvai ovdal ásodagain.

Dilli mas sámi artisttas vurdojuvvui buot sámiid ovddasteapmi, buvttii maid ovdan jurdagiid geasa musihkka ja eandalii bihtáid sániid čállá. Professor Veli-Pekka Lehtola lea suokkardallan sámi dáiddáriid dáiddalaš kommunikašuvnna duppalrollan. Ovdamearkka dihte sámi teáhteris sáhttá áicat iežaslágan dadjamuša sámiide ja nuppelágana sidjiide geat eai dovdda sápmelásvuođa.

Lehtola govvida goittotge 1980-logu dillin, goas dáidda geavahuvvui dávjá dihtomielalaččat sámi politihka gaskaoapmin. Álbmoga ovddasteaddji rolla fállojuvvui dáiddáriidda maid sámi servodaga siskkobealde, vaikko dat leige earálágan go olggobeale olbmuid meroštallan stereotiippat. Soaitá leat nu, ahte sápmelašvuođa čájeheami jurddašedje radikála vuohkin dan áigásaš kultuvrralaš dilis. Vuordámuš lei ahte sámi dáiddár dahká dáidaga earáide. Sámi govvadáiddár ja diktačálli Synnøve Persen fuomášuhtii jo 1970-logus, ahte ollu sámi dáiddárat eai nákcen dahkat ”dáidaga dáidaga dihte”.

Laiti ja Ruokolačča jurdagat goittotge ođasmahttet duppalrolla, dasgo soai hálideaba dahkat dáidaga mii lea dehálaš alcceseaskka seammás go soai buktiba ovdan daid fáttáid sámiide geat máhttet sámegiela. Sii geat eai máhte giela, ožžot áinnas liikot, muhto sii eai leat guovddážis. ”Dan maid háliidan buktit ovdan, dagan sámegillii”, muitala Ruokolainen. ”Stuorámus oassi guldaleaddjiin eai ádde, jos eai máhte giela dahje dovdda gean nu gii sáhttá čilget bihtáid sisdoalu. In mange muttus leat jurddašan ahte áibbas buohkat galggašedje áddet mu bihtáid, maiddái sii geat eai máhte sámegiela. Dieđusge sávan ahte olbmot guldalit. Mu teavsttat leat sidjiide geat áddejit, muhto seammás maid earáide.”

Soaitá leat nu, ahte lunddolaš dilli sámi dáidagii sámi servodaga siste lea justa dat seammá, man oassin Laiti ja Ruokolainen álgoálggus álggiiga dahkat rap-musihka. Nuorra bulvii lea lunddolaš dahkat musihka sámegillii; leahan duogážis luohttámuš dasa ahte gávdno modeardna sámi servodat, kultuvra ja biras. Ruokolainen muitala mo son lea eallán birrasis, gos kultuvra ja giella leat oidnon ja gullon nannosit.

Ođđa áššit, dego sámiid historjá dahje sámegiela studeren, addet ođđa geahččanguovllu sápmelašvuhtii, muitala Ruokolainen. ”Danin jurddašan, ahte midjiide lei olu geahppasut ja lotkadut dahkat bealiváldi bihtáid fáttáin, mat livčče lean ovddit bulvii menddo lossadat. Dat ahte alddán eai leat leamaš lahkage nu lossa vásáhusat muhto seammás go dieđán historjjá, dat fámuiduhttá loktet daid áššiid eanet olbmuid ovdii.”

Dássedeaddu iežas dahkamuša ja birgema gaskkas

Mihkku Laiti ja Jesse Ruokolačča mielas máŋga ášši orrot leamen bures sámi musihka dahkamis 2020-logus. Olu sáhttá dahkat ieš, báddet, mikset, mastereret ja almmustahttit interneahta bokte ja gávdnat alcces guldaleaddjiid.

Álggus Laiti dagai buot ieš ja dovddai iežas oppalaš dáiddárin. ”Dahken govaid ja čállen sániid ja buvttadin buot ieš, lei dievaslaš dáiddalaš luomusvuohta dahkat justa nugo ieš hálidin, dat lei fiinna dovdu.” Ruokolainen lasiha: ”Friijavuohta dahkat ieš addá luomusvuođa, beassá mearridit ieš, ii dárbbaš eambbo smiehttat vaikko bihtá guhkkodaga, leago dát gean nu mielas ok vai galgágo dahkat eambbo. Sáhttá maid buvttadit smávit prošeavttaid.”

Dálááigge teknologiija ja interneahtta fállet maid friijavuođa válljet máŋga earálágan vuogi gaskkas. Ovdal vejolašvuođat ledje rájálaččat ja hástalusat doarvái. Dušše bádden mávssii olu, ja skearrofitnodagain lei stuorra uksafávtta rolla musihka almmustahttimis.

Sámi musihkas lea Suoma musihkkamáilmmis goittotge dušše unna sajádat. Lea hástalus vuolgit ráhkadišgoahtit guhkitáigásaš karriera sámi musihkarin. Suomas ovdamearkka dihte ii leat stuorát sámi skearrofitnodat, man bokte sáhtášii almmustahttit musihka sámegillii. Okta Laiti áigumušain lea geahččalit ráhkadit guhkitáigásaš doaimmaid iežas Lokta Records -skearromearkka olis. ”Hálidivččen beassat geahččalit leago dakkárii dárbu ja gávdnošiigo dasa beroštupmi: man guhkás beasašii, vuovddášiigo dat, beasašiigo olbmuid ovdii. Vuolggášedjego olbmot guldalit vaikkoba Mátta-Suomas, jos eai ádde sániin maidige? Sáhttágo sámi artista birget maiddái nu ahte ii leat oppa áigge gákti badjelis?”

Norgga bealde sámi artisttat ovdamearkka dihte ISÁK ja KEiiNO leat 2020-logus birgen riikkaviidosaččat. Stuorra arenain loaiddasteamis leat maid Suomas moadde ovdamearkka, dego Ulla Pirttijärvi & Ulda Provinssa-lávddi alde 2024 dahje Ella-Marie 2025. Jussi Isokoski jođihan Tuupa Records lei figgámuš dán guvlui, muhto fitnodat heittii skearrofitnodatdoaimmain 2010-logu loahpas.

”Musihkka lea goittotge balanseren, gos lea iežas ráfi bargat”, Mihkku Laiti smiehtada. ”Muhtun muttus dárbbaša goittotge stuorát daguid, vai sáhttá doarvái bures vuovdit amas bursa guorranit. Livččii maid miellagiddevaš diehtit, sáhtášiigo sámegiel musihkain duođaidge badjánit stuorrát Suomas.” Jesse Ruokolainen jáhkká ahte sáhttá: ”Go musihkka lea dahkkon rehálaččat ja jáhkká dasa ieš, de dat olbmot, geat dasa liikojit, bohtet ieža du lusa. Sii geat liikojit dasa, sihkkarit gávdnet dan artistta ja musihkkabihtá.”