Valo pilvettöminä syyspäivinä, kun aamulla on taas pakkasen puolella. Niin kirkasta, että on siristettävä silmiä nähdäkseen vastaantulijat kävelykadulla. Johonkin nopeasti askeliaan kirittävän tiukka katse, hajamielisesti sinne tänne laahustavan satunnainen hymy. Kiireetön istahdus viileälle penkille.

Noin. Piti listata iloisia asioita vastapainoksi kaikelle sille mudalle, jota varsinkin nyt viime viikkoina on tuntunut valuvan sielua tukahduttamaan aina, kun avaa minkä tahansa median. Kiitän Antti Leikasta, joka kehtaa sanoa ääneen sen, mikä tuntuu välillä itsestäänselvyydessään jopa banaalilta: ihmiset, lopettakaa kiusaaminen ja vittuilu.

Eihän sitä pitäisi tarvita alleviivata.

Vuosi sitten Kaltion 70-vuotisjuhlavuoden teemaksi muistin ohella ottamani sananvapaus on tämän vuoden aikana puhututtanut niin paljon, että yritämme jo vähentää. Keskiviikkona 11.11. Oulun kaupunginkirjaston Pakkalan salissa pidettävän juhlaseminaarin teemaakin tästä syystä vaihdettiin. Keskustelemme sen sijaan paikallisuudesta.

Ja muita uutisia. Tässä numerossa, poikkeuksellisesti kesken vuotta, aloittaa uusi ainakin noin vuoden mittainen vakiopalsta, Sofia Perhomaan sarjakuvapäiväkirja Perusta. Läänintaiteilijalta-palstalle kirjoittanut Hannu Raudaskoski jättää määräaikaisen pestinsä loppumisen myötä tältä erää viimeisen puumerkkinsä, Lapin puolelta palstalla jatkaa ensi vuonna Merja Briñón. Näkemiin ja tervetuloa!

Sopivasti Kaltion juhlavuoteen sattui myös Kulttuuri-, mielipide- ja tiedelehtien liitto Kultti ry:n Kulttuurilehtigalleria Oulun avaaminen. Kulttuuritalo Valveelle pystytettyyn galleriaan tulee jo kymmenittäin liiton jäsenlehtiä kaikkien luettavaksi. Kulttuurilehtien markkinointia avittaa myös verkkoon luotu uusi tilauspalvelu www.kulttikiska.fi. Käykää katsomassa!

Koska koskaan ei ole ihminen niin viisas, ettei toisenlainen näkökulma maailmaan voisi antaa hänelle ennen ajattelemattomia ajatuksia. Tieto saattaa joskus lisätä tuskaa, mutta ainakin se lisää ymmärrystä erilaisiin asioihin ja erilaisuuteen, mikä puolestaan auttaa tuskan lievittämisessä.

”Tee mitä tahdot”, kirjoitti Aleister Crowley Thelema-uskontonsa koko laiksi lisäten, että ”rakkaus on laki, tahdon alainen rakkaus.” Tätä on helppo tulkita itsekkäästi, ja moni on niin tehnytkin – ei vähiten Crowley itse, mikäli elämäkerturi Gary Lachmaniin (s. 31) on uskominen. Ehkä tälläkin hetkellä etenkin internetissä vihaansa kaikkien nähtäville latelevat kirjoittajat uskovat seuraavansa juuri tätä lakia – uskovat, että kaikkien pitää saada ainakin sanoa, mitä haluavat.

Usein näyttää kuitenkin siltä, että nämä vihansylkijät eivät puhu tahtonsa alla vaan omien pelkojensa motivoimina. Crowley sentään teki sitä, mitä halusi, eikä sitä, mitä pelko pakotti tekemään.

Ja Crowley kuitenkin kilvoitteli tehdäkseen äärimmäistä syntiä. En usko, että se olisi itselleni oikea reitti ihmisyyteen, mutta sitä kai Aleister tavoitteli: ihmisyyden ja jumaluuden olemusta itsessään.

Valon voi kohdata arvaamattomissa paikoissa ja arvaamattomilla tavoilla. Pohjoisen täyttää pian pimeä syksy, joten kannattaa pysyä valppaana. Tai vaipua talviunille kuten Muumiperhe, jos se tuntuu turvallisemmalta.