Haiseeko hamppu rahalta?

”Lähdetkö katsomaan meidän uutta kannabiskonetta”, kysyy uimakaverini Tommi, kun syömme tallinnalaisen kylpylän kahviossa aamupalaa uimareissun jälkeen.

Miksipä en lähtisi? Olen aina valmis seikkailuun.

Tommi on tarkemmin yksilöitynä Tommi Lodman, suomalaisomisteisen hamppujohdannaisiin keskittyvän virolaisyrityksen CBDinc Europen edusmies. Olen kuullut kylpylän saunassa hänen lähes myyttisiin mittoihin paisuvia tarinoita virolaisista hamppupelloista, hamppusaunoista ja luonnon ihmelääkkeestä CBD:stä.

Starttaamme Lodmanin citymaasturin uimalan pihalta, käymme hakemassa italialaisen hamppukonsultti Lorenzo Timon hänen vuokra-asunnoltaan sataman kulmilta. Lorenzo paljastuu varsin nopeasti alan todelliseksi tuntijaksi. Enkä tarkoita sillä vanhaa friscontietä kulkenutta hippiä, vaan kannabiksessa olevaan psykoaktiiviseen CBD-yhdisteeseen erikoistunutta liike- ja tiedekonsulttia.

Ajamme vajaan tunnin maaseudulle salaiseen paikkaan, jossa ”tulevaisuuden kulta tai bitcoin”, kuten Tommi mainitsee, valmistetaan. Matkalla Lorenzo selostaa CBD-yhdisteen terveyshyödyistä ja hampun käytettävyydestä vaikkapa betoniteollisuudessa.

”Jo Neuvostoliitossa käytettiin hamppua betoniin sekoitettuna, mutta se unohtui jossain vaiheessa. Hamppu toi hyvää lämpöeristettä kylmään betoniin”, Tommi jatkaa.

Hampun positiiviset käyttökohteet toistuvat miesten puheissa.

”… nanokuidussa hamppu tulee korvaamaan muut raaka-aineet…”

”… sata vuotta sitten ihmiset ymmärsivät, että hamppu oli hyödyllistä miltei kaikessa. Sitten tulivat lääkeyhtiöt…”

”… nykyään hampun voi pehmentää loistavaksi vaatekuiduksi. Kiinan armeija tekee kolmasosan vaatteistaan hampusta…”

Käy varsin pian selväksi, että istun autossa kera kahden miehen, jotka uskovat hampun parantavan maailman mutta eivät tarkoita sillä sen päihdyttävää THC-yhdistettä.

CDB kiinnittyy suurimmaksi osaksi kannabinoidireseptoreiden sijaan ihmisen vanilloidi- ja serotoniinireseptoreihin. Näiden mekanismien takia sillä sanotaan olevan rauhoittava, neuroprotektiivinen ja antipsykoottinen vaikutus. CDB:llä on todettu olevan MS-tautia ja epilepsiaa helpottavia vaikutuksia.

Tommi Lodman ja Lorenzo Timo vakuuttavat, että CDB-tutkimuksen löytämät edut ovat vasta alkulöydöksissä. ”Niitä löytyy koko ajan lisää”, Lodman innostuu silmin nähden jo ties monennenko kerran automatkalla.

”Jo Neuvostoliitossa käytettiin hamppua betoniin sekoitettuna, mutta se unohtui jossain vaiheessa. Hamppu toi hyvää lämpöeristettä kylmään betoniin.”

Lupaan Lodmanille olevani paljastamatta tehtaan sijaintia. ”Emme liiemmin kaipaa tänne hamppuintoilijoita. Täällä ei edes ole mitään, millä pään saisi sekaisin. Vain hamppua, jossa THC:tä ei ole kuin nimeksi”, hän selittää, kun pysähdymme tehdasrakennuksen pihalle.

Täällä sijaitsee se pyhin.

”Kannabiskone” lienee lempinimi, sillä kyse on Cannabis Sativasta eli hampusta CBD:tä erottavasta tuotantolaitoksesta. Se pitää sisällään valtavan kylmäkontin, johon yhdistetyssä viilennetyssä kopissa hamppupaalit jäädytetään nestetypellä ja siirretään konttiin, jossa raakahampun aineet liukenevat etanoliin.

Kuvaan kuutionmuotoista hamppupaalia erikoisluvalla. Täällä ei saisi kuvata normaalisti lainkaan.

CBDinc on kehittänyt ja patentoinut myös menetelmän, jolla tetrahydrokannabioli eli päihdekäytössä oleellinen THC muutetaan terveysvaikutteiseksi CBD:ksi.

”CBD ja THC ovat vähän kuin jin ja jang”, Lodman lähes jo tunteilee. ”Kun niitä käyttää yhdessä, ne kumoavat toistensa haitallisia vaikutuksia. Tai siis THC:n haitallisia eli päihdyttäviä vaikutuksia.”

Keitämme hampusta hieman teetä ja tutkimme monimutkaiselta näyttävää, mutta kohtuullisen yksinkertaista järjestelmää. Tuntuu jotenkin rauhoittavalta nähdä hamppupaalien menevän sisään toisesta päästä ja toisessa päässä puolen litran mittapulloon valuvan tipoittain ruskeaa nestettä.

”Tämä menee seuraavaksi vielä yliopiston laboratorioon, jossa loput turhat aineet, kuten vaha ja muu, otetaan pois. Jäljelle jää ihan puhdasta tavaraa”, Lodman selittää.

Kaikella puheellakin jo tuntuu olevan puhdistava vaikutus. Tuntuu kuin tee ja koko CBD:stä puhuminen olisi tervehdyttänyt minut flunssasta.

Alan ymmärtää, miksi virolainen kunta nimeltä Kanepi, eli Hamppu, päätti vaihtaa logoonsa kannabiksen lehden. Hamppu pitää brändätä uudelleen.

Kannessa: ”Myytävänä”

2/2023

Huhtikuun Kaltion kansitaiteilija on iiläinen kuvanveistäjä Sanna Koivisto, jonka retrospektiivinen näyttely Kohtaamisia on esillä Kemin taidemuseossa. Teos ”Myytävänä” (2009) on […]

  • Paavo J. Heinonen
Kaltio – Kolumni

Paperimiehen tytär

2/2023

Kaltion uutena kolumnistina aloittaa Pohjoisen oopperakomppanian taiteellinen johtaja Jenni Kinnunen, joka musikaalisten projektien ohessa yrittää hoitaa perintömetsää. Haluaisin käyttää mooottorisahaa, […]

  • Jenni Kinnunen
Kaltio – Pohjoinen kulttuurilehti

Tuhoammeko ensin kaiken?

2/2023

Ukrainan sota on yksi esimerkki ihmisen tuhovoimasta ja vimmasta tuhota kaikki. Sodan synnyttämässä katastrofaalisessa tilanteessa yhä useammat ihmiset, organisaatiot ja […]

  • Pertti Koistinen
Kaltio – Kirja-arvio

Järkäle Suomen sivistyshistoriaa

2/2023

”Jälkiviisastelua on ihmeen vähän, omia ja etenkin ministeriön virheitäkin myönnetään jälkikäteen auliisti”, Matti A. Kemi huomioi opetusminsteriön kansliapäällikkö Jaakko Nummisen kaksiosaisesta muistelmateoksesta Sivistys-Suomen synty.

  • Matti A. Kemi
Kaltio – Kirja-arvio

Lapsuuden laitamilla

2/2023

”[Johanna] Hulkko piirtää pienten yksityiskohtien avulla tarkkaa ajankuvaa”, sanoo Marjo Jääskä 1970-luvulle Oulun Raksilaan sijoittuvasta romaanista Onnenpäiviä.

  • Marjo Jääskä
Kaltio – Pohjoinen kulttuurilehti

Janne Kuustie läsnä 50 vuotta

2/2019

Toisella luokalla Janne Kuustie kertoi koulukavereilleen olevansa presidentti Kekkosen henkivartija. Mielikuvitus on edelleen Akseli Klonkin teatterinjohtajan tärkein työväline. Ouluun 1997 […]

  • Paavo J. Heinonen
Kaltio – Kirja-arvio

Höyhenenkevyttä ahdistavuutta

1/2023

”Mitättömän tuntuisista, lyhyistä päälauseista alkaa loppua kohden huokua uhmakkuus. Teoksen pohjavire muuttuu entistä ahdistavammaksi häviävän pienissä havainnoissa.” Matti A. Kemi luki Riikka Simpuran Painottomuuden.

  • Matti A. Kemi