Joululahjataloutta kohti

Ilmastokokouksessa, tällä kertaa Egyptissä, ei taaskaan saatu tehtyä sellaisia päätöksiä, joiden avulla nurkan takana odottava tuho voitaisiin lopullisesti estää. Punaisenmeren toisella puolen Qatarissa poltetaan kaivoksittain öljyä, jotta viekkauella ja vääryyellä maahan puljattujen miesten jalkapallon MM-kisojen stadionit saadaan ilmastoitua pelikelpoisiin lämpötiloihin. Ja eduskuntavaaleihin valmistautuvat suomalaispuolueet ovat viemässä maatamme taas varmaan perikatoon, joko törsäämällä liikaa velkarahaa turhaan paapomiseen ja byrokratiaan tai kiristämällä sosiaaliturvaruuvilla köyhät vähintäänkin kyykkyyn, luultavammin mullan alle. Eikä Tiernapoikiakaan saa enää esittää oikealla tavalla.

Onneksi on sentään joulu, vaikka ihan koko maassa ei ehkä olekaan rauha tai ihan kaikilla ihmisillä hyvä tahto. Joulu, hanukka, saturnalia – miksi tahansa kukin haluaakaan tätä keskitalven juhlaa kutsua. Vaikka suurin juhlittava tuntuukin usein meillä ja muualla ”länsimaissa” olevan kerskakulutus, voi itseään lohduttaa kuitenkin sillä, että tämän juhlakauden kulutus kohdistuu tavallista enemmän lahjoihin, eli kunkin meistä toisille pyyteettömästi ja ilman vastineen odotusta antamiin asioihin. Lahjan hankinta voi olla kaupallinen transaktio, mutta sen antaminen on epäkaupallinen, antikapitalistinen teko.

”Hän lahjat antaa ja lahjat saa”. Lahjoja ei osteta ja myydä, ne saadaan ja annetaan. Vallitseva markkinatalouden malli, jossa kaikessa vaihdannassa pitää jollekulle syntyä voittoa, pyrkii toki kitkemään lahjatalouden idean yhteiskunnasta. Niinpä jopa avoimesti lahjana käyttäjille jaettavan Wikipedian ”Lahjatalous”-artikkelissakin väitetään lahjataloudessa lahjan saajalta ”yleensä” edellytettävän ”vastaavan arvoisia tavaroita tai palveluita taikka poliittista tukea, uskollisuutta tai jotain muuta hyödyllistä vastinetta”. Lahjatalous halutaan siis sekoittaa ”lahjontaan”, jotta ihmiset kokisivat sen epämiellyttävänä ja likaisena.

Esimerkiksi mielekäs taidekokemus on kuitenkin aina lahja: se saapuu kokijalleen lahjatalouden logiikan mukaisesti. Raha, jonka maksamme kirjasta, maalauksesta tai lipusta teatteriesitykseen tai konserttiin, ei ole vastine kokemuksesta vaan siitä työstä, jonka kirjailijat, kuvataiteilijat, näyttelijät ja muusikot ovat tehneet, jotta edellytykset kokemukselle tai elämykselle ovat olemassa. Maksettu raha ei voi koskaan olla mielekkään kokemuksen tae, koska saman hinnan näytelmän katsomisesta pulittaneet ihmiset saattavat saada täysin erilaisia kokemuksia, ja voivatpa jotkut jäädä täysin ilman. Kokemusta vaille jääneelle ei rahoja palauteta, koska esityksen tekijöillekään ei pysty heidän aikaansa palauttamaan.

Moni maailmamme eli ihmisten yhteiskunnan ongelmista johtuu siitä, että käytetyn ajan sijasta rahalla, joka nykyisin on aina kuvitteellista, ostetaan kuvitteellista aikaa ja kuvitteellista työtä: ostetaan menneisyyden ja nykyhetken sijaan tulevaisuutta, kuten pörssitermi ”futuuri” paljastaa. Reaalitaloudesta on siirrytty potentiaaliseen talouteen, jossa liikutellaan valtavia binäärijonoja digitaaliavaruudessa. Nämä mielikuvitusdollarit on kuitenkin ankkuroitu todellisuuteen niin, että yhden pörssimeklarin rahanhimo voi aiheuttaa miljoonien ihmisten nälänhädän.

Voi ei, tämä kaunis joulusatu on ajautunut ihan väärille raiteille. Ehkä se jo alkoi ihan väärältä asemalta. Kauneus ja lahjojen antamisen ilo pääsevät hautautumaan niin helposti ruman surkeuden sekaan. Mutta lukijat, jokainen teistä on minulle lahja, ja yritän muistaa lämpönne ja valonne tänä arktisen yön vuodenaikana. Ja kun pallo on taas kallistunut niin, että aurinkoakin on enemmän kuin nyt – eli helmi–maaliskuun taitteessa – pääsen nauttimaan Pohjoismaisen kulttuuripisteen lahjoittamasta matka-apurahasta Göteborgiin ja Osloon.

Ai niin, tosiaan, ensi vuonna teidän lahjanne meille kallistuu hieman, koska kaikki muukin kallistuu koko ajan. Uudet tilaushinnat näette sivulta 72. Mutta ennen sinne saakka päätymistä ottakaa vastaan kaikki lehden avustajien meille antamat artikkelilahjat, ja kun olette lehden lukeneet, antakaa omanlaisenne lahjat kenelle vain haluatte. Vaikkapa jouluna.

Enempää ei tähän vakkaan taida mahtua. Ja onnellista uutta vuotta!

Kaltio – Pohjoinen kulttuurilehti

Vladolf Putler

Ajankohtaista Verkkoartikkeli 5/2022

Pian Venäjän helmikuisen Ukrainan-hyökkäyksen jälkeen sisällöntuottajat aktivoituivat ja alustat täyttyivät Putinin kuvista, joihin oli lisätty Adolf-viikset. Kuvien hahmo oli nimetty Putleriksi. Eira Huusko-Kukkonen pohtii sanojen merkitystä todellisuuden luomisessa.