Kulttuurilehti Kaltion 75-vuotisjuhlaseminaari järjestettiin torstaina 29.10.2020 Oulun pääkirjaston Pakkalan salissa koronarajoituksin. Yleisöä oli paikalla parisenkymmentä henkeä. Seminaari toteutettiin yhteistyössä Oulun ammattikorkeakoulun kanssa, se striimattiin livenä ja nyt se on katsottavissa tallenteena OAMKin Youtube-kanavalla. Voit katsoa lähetystä tässä alla tai siirtyä Youtuben sivulle tästä >>>
Seminaarin ohjelma:
0:00:00 Alkusanat ja Ville Rannan startti: Livepiirustusta Kaltion päätoimittajista
0:04:25 Riitta Tötterström: Aluevaikuttavuutta ja yhteistyötä – 21 vuotta kulttuurialan ammattikorkeakoulutusta Oulussa
0:14:00 Kai Lehikoinen: Kulttuuristen oikeuksien ja kulttuurihyvinvoinnin toteutumisen edellytykset taide-, kulttuuri- ja taidekasvatuspalveluissa
0:44:05 Mauri Ylä-Kotola: Pohjois-Suomen kulttuuriset kuvat: pohjoista osaamista vai arktista hysteriaa?
1:11:00 Sanna Karkulehto: Postmodernin tekotaiteen ja tutkimuksen vastaisku
1:33:30 Ulla Kaislaranta: Mitä meistä tuli – monialaisen taideopetusympäristön merkitys
1:47:25 Paneelikeskustelu taiteen ja kulttuurin arvostuksesta: Ylä-Kotola, Karkulehto, Tötterström, Kaislaranta ja Ranta
2:17:54 Ville Rannan piirtämien kuvien esittely ja päätössanat
Seminaarin puhujat ja esiintyjä:
Ulla Kaislaranta on vaikuttanut taidepedagogina ja teatteritaiteen opettajana vuodesta 1980. Hän on työskennellyt muun muassa Oulun taidekoulussa, jossa hän toimi pitkän ajan myös rehtorina. Kaislaranta on Kaltion hallituksen jäsen.
Sanna Karkulehto työskentelee kirjallisuuden professorina Jyväskylän yliopistossa. Hän on kirjallisuuden ja kulttuurintutkimuksen dosentti Oulun yliopistossa ja sukupuolentutkimuksen dosentti Lapin yliopistossa. Karkulehto toimi Kaltion päätoimittajana Johanna Ylipullin kanssa 2009–2010.
Kai Lehikoinen on Taideyliopiston taidekasvatuksen tutkimuskeskus CERADAn johtaja. Hän on myös laajan ArtsEqual-tutkimushankkeen varajohtaja ja tutkimusryhmän Arts in Health, Welfare and Care tiimijohtaja. Lehikoinen on kiinnostunut taidekasvatuksesta, taiteesta sosiaalisena osallistumisena, taiteen mahdollisuuksista vaikuttaa yhteiskunnassa, kulttuurihyvinvoinnista ja kulttuuristen oikeuksien toteutumisesta.
Ville Ranta on oululainen sarjakuvataiteilija, joka asuu nykyisin Helsingin Töölössä. Ranta piirsi sarjakuvaa Kaltioon 2002–2006 ja 2010–2017. Häneltä on ilmestynyt lukuisia sarjakuvateoksia. Ranta on nykyisin Iltalehden pilapiirtäjä.
Musiikin maisteri Riitta Tötterström on kulttuurin puolestapuhuja työajallaan ja kulttuurin suurkuluttaja vapaa-ajallaan. Lähimpänä hänen sydäntään soi klassinen musiikki. Oulun ammattikorkeakoulun palveluksessa hän on työskennellyt 20 vuotta, josta puolet Kulttuurialan yksikön johtotehtävissä.
Mauri Ylä-Kotola on mediatieteen professori ja Suomen Taideakatemian (säätiö) hallituksen puheenjohtaja. Hän toimii Oulussa Seppo Säynäjäkankaan säätiön varapuheenjohtajana ja Lapissa Jussi Eiramon säätiön varapuheenjohtajana. Taideyliopiston Kuvataideakatemian rehtorina Ylä-Kotola oli 2005–2006 ja Lapin yliopiston rehtorina 2006–2019.
Emeritusprofessori ja entinen Kaltion päätoimittaja Veli-Pekka Lehtola pohtii saamelaisteemojen käsittelyäKaltiossa lehden sotienjälkeisen historian, vuoden 1966 saamelaisjulkaisun ja itse toimittamiensa teemanumerojen (1982 ja 1996) pohjalta.
Yhä suurempi osa EU-maiden kansalaisista kannattaa kauppapakotteita Israelille. Sadat eurooppalaiset poliitikot ovat viime ja tänä vuonna allekirjoittaneet vaatimuksia, joissa vaaditaan unionin yhteisiä pakotteita Israelia vastaan. Kasvavasta paineesta huolimatta EU ei ole lakkauttanut kauppaa edes Israelin siirtokuntien kanssa, jotka ovat kansainvälisen oikeuden vastaisia.
Pari vuosisataa sitten Oulu joi kaksin käsin tervaa. Tai eihän Oulu sitä oikeastaan juonut. Se purskutteli sitä suussaan ja sylki […]
2020-logu sámi rap-artisttat Yungmiqu ja Jezebro Álbmotlaš populáramusihkkakultuvrrat dávistit dávjá riikkaidgaskasaš stiilarávnnjádagaid. Dát albmoneapmi gullo maid sámiid modeardna musihkas. Ovdamearkka […]
Vistig sáttá leđe tárbu muštâliđ, kii mun lam. Pargoeellimstân mun lam anarâškielâ ollâopâttâhlehtor. Muu spesialsyergi lii kielâiäláskittem, adai keevâtlávt mun […]
Suomella ei ole ollut varsinaisia siirtomaita, mutta paikoin Suomikin on tehnyt siirtomaapolitiikkaa. Antti Vikström käy läpi tilanteita, joissa mekin olemme olleet alistajan osassa.
During her Mustarinda residency, Riah Knight created strategies of survival. She writes about how we could learn from traditional Romani practices.
Artikkeli on julkaistu suomeksi printti-Kaltiossa.
”Taitavien ammattilaisten rakentama improvisaatioteatteri on vilpitöntä ja aitoa.” Pete Huttunen arvioi Oulun kaupunginteatterin suuren näyttämön improvisaatioesityksen Päin näköä.
”Sadunomaisuus välittyy, tunnelma on rauhaisa ja peloton läpi näytelmän.” Kaltion kriitikko Matti A. Kemi katseli Oulun kaupunginteatterin Taikatalven.
Ali Jonassonin ja Mats KejosenFinnkampen on ”monitieteinen, yhteiskuntapoliittinen ja siitä huolimatta suhteellisen helppolukuinen”, kirjoittaa meän-kolumnistimme Linnea Huhta.
Lauri Rikalan runouden pariin pääseminen tuntuu Matti A. Kemistä ”kotoiselta huomalta: pyhyyden kartoittaminen ja arkiset asiat ovat edelleen läsnä.”
Maria Matinmikon SIIS NIIN on ”ytimekäs, tutkaileva ja itsetietoinen”, Matti A. Kemi kirjoittaa. ”Sen sivut huokuvat estetiikkaa, huolellisuutta ja tarkoin punnittuja ajatuksia ajastamme, asenteistamme ja arjestamme.”
Marjut Aikion kolmiosaisen Nils-Aslak Valkeapää -elämäkerran ensimmäinen nide julkaistiin lokakuussa. Siihen tuoreeltaan tutustui Kari Sallamaa.
Emeritusprofessori Kari Sallamaa luki Saamelaisten totuus- ja sovintokomission työn osana tilatun Veli-Pekka Lehtolan teoksen Kenen maa, kenen ääni?, joka selvittää saamelaisten asemaa Suomen historian eri vaiheissa.
Taiteilijapari Pekka ja Teija Isorättyän (ks. Kaltio 1/2022, kaltio.fi/ihmisen-rajaton-myotatunto) kädenjälki on tuttua julkisista taideteoksista kuten Tornion möljän ”Kojamo” ja ”Särkynyt […]
Oulun kaupungintalon huipun laskuri lähestyy nollaa: Euroopan kulttuuripääkaupunkivuosi 2026 on pian alkamassa. Oma laskurini on tätä kirjoittaessa numerossa 397. Toivoisin, […]
Mietin tätä muistoa, kun valvon yöllä ja kuuntelen koneen ääntä koivikossa. Se on ollut siellä kaksi päivää. Olemme seuranneet moton […]
Ensiksi sie alat harrastamhaan jääkiekkoa, ja sitte sinusta tullee NHL-legenda. Tietenki tie siihen saattaa olla rohki pitkä, samhaan laihin pitkä […]
Sápmelaš DJ:ide čuhcet ovdagáttut, mat buktet ovdan klubbakultuvrra čuolmmaid Sevdnjes latnja, seinniin, gáhtus ja muođuin šealgájit arvedávggi ivnnit. Lossa basso […]
Marja Helander lea okta beakkáneamos Sámi dáiddáriin sihke Suomas ja riikkaidgaskasaččat. Dán čavčča su filmmat leat mielde Muu ry galleriija joavkočájáhusas Čázevuložat […]
Sämikirjálâšvuođâst lii lamaš mielâkiddiivâš ihe, ko illá lii kiergânâm luuhâđ oovdeb kirje, ko čuávuvâš lii jo almostum. Tot lii uáli […]
