Joulukuun Kaltion kansiteos on ”Kokkotuli” Tuija Karénin viiden teoksen sarjasta, joka muodosti puolikkaan Uuden Musiikin Lokakuussa 3.10.2024 esitetystä Heijastuksia-konsertista. Tammi-helmikuussa 2025 teossarja sekä Niilo Korsulaisen pianosarja Visions des fleurs d’une nuit d’été op. 34 (”Näkyjä kesäyön kukista”, 2024) ovat koettavissa Oulun kuvataiteen talon ARTtilassa.
Heijastuksia tutkii kuvataiteen ja musiikin vuoropuheluna näiden taidelajien herkistymistä samalle taajuudelle. Teoksessa nuori säveltäjä Korsulainen ja hänen kuvataitelijaäitinsä Karén matkaavat Kiiminkijoen luontomaisemassa kesäpäivän valosta yöttömän yön unenomaisen maagiseen syvyyteen.
”Musiikin ja maalaustaiteen suhde on kiehtova”, taiteilijat kertovat konsertin käsiohjelmassa. ”Niiden kokemistapa on lähtökohtaisesti erilainen – musiikki tapahtuu ajassa, kun taas maalauksen kaikki piirteet voi vastaanottaa ’kerralla’ – mutta silti niiden ilmaisutavoissa voi nähdä yhteisiä piirteitä. Musiikissa ja maalaustaiteessa voi molemmissa havainnoida valoja ja varjoja, kirkkaita ja tummia sävyjä, lämpimiä ja kylmiä värejä. On erilaisia tekstuureja, tiheämmin tai levollisemmin rytmitettyjä tapahtumia, harmonista seesteisyyttä tai voimakkaan dynaamisia linjoja ja räikeitä kontrasteja.”
”Yhteisteoksessamme kummankaan kädenjälki ei varsinaisesti seuraa toista, vaan lähestymme teoksen aihetta kumpikin omasta näkökulmastamme. Vaikka ilmaisun muoto on eri, kieli on kuitenkin yhteinen. Reaalimaailman esittämisen sijaan maalaukset ovat kuin pysäytyskuvia musiikin ja inspiraationa toimineen luonnon unenomaisesta tunnelmasta. Toisaalta musiikkikaan ei tyydy imitatiivisesti kuvittamaan luonnonmaisemaa,vaan tarjoaa impressionistisen hengen mukaisesti symbolisen kuvauksen kesäyössä kulkevan kokijan sielunmaisemasta.”
Lokakuun kantaesityksen Oulun musiikkikeskuksen Tulindbergin salissa soitti pianisti Maija Väisänen. ARTtilan näyttelyssä musiikki kuullaan nauhoitteena.
Tuija Karén (s. 1967) on Pikisaaressa työskentelevä oululainen kuvataiteilija ja Oulun Taiteilijaseuran jäsen. Hän on suorittanut kuvataiteen perusopinnot ja opiskelee parhaillaan kuvataiteen aineopintoja Lapin yliopiston avoimessa yliopistossa. Oman taiteen tekemisen lisäksi hän on työskennellyt graafisena suunnittelijana ja taidepajaohjaajana.
Niilo Korsulainen (s. 1999) opiskelee musiikinteoriaa Sibelius-Akatemiassa. Hän on yksi kuudesta nuoresta taiteilijasta, joita seurataan Oulun juhlaviikkojen Delta Life -kulttuuripääkaupunkihankkeeseen kytkeytyvässä dokumenttisarjassa Taiteilija syntyy suistoon. Sarjaan voi tutustua Pohjoinen kulttuurivirta -kanavalla (www.pohjoinenkulttuurivirta.fi).
Tuija Karén ja Niilo Korsulainen: Heijastuksia, ARTtila (Hallituskatu 5, Oulu) 22.1.–16.2.2025
Sävellykset:
I Heijastuksia veden pinnalla: luhtalemmikki
II Kaihoisa tanssi: niittyleinikki
III Keskiyön valssi: hiirenvirna
IV Sadepisarat: kissankello
V Kokkotuli: metsäkurjenpolvi
Maalaukset:
1. Heijastuksia
2. Niittyleinikin kaihoisa tanssi (1 ja 2)
3. Keskiyön tanssija
4. Kesäsade
5. Kokkotuli
Instagram @tuijakaren_art
”Havumetsän lapsien voima on elokuvan kyvyssä käsitellä valtavaa aihevyyhtiä laajalle yleisölle lähestyttävällä tavalla.” Virpi Suutarin viimeisimmän dokumentin arvioi Kaltiolle Mia Hannula.
”Ritva Kovalainen ja Sanni Seppo eivät jätä katsojaa sen harhakuvan valtaan, että maamme olisi täynnä luonnontilaista ja luonnonkaunista metsää.” Kajaanin taidemuseossa 10.12.2023 saakka esillä olevan Pohjoistuulen metsä -näyttelyn arvioi Niina Kestilä.
Horizont-hanke herättelee henkiin purkutaloja sekä pandemiavuosien rajasulkujen hiljentämää Tornion ja Haaparannan kaksoiskaupunkisuhdetta. Saima Visti tutustui yhteisötaiteelliseen näyttelyyn.
”Työväenluokkaista kulttuuria tehdään omista lähtökohdista tietoisena ja ylpeänä eikä surkutella, että voivoi kun en ole syntynyt rikkaaseen perheeseen.” Anu Kolmonen haluaa kaapata keskustelun työläiskulttuurista takaisin työläisille.
Mikko Myllylahden Cannesissakin palkittu lokakuun ensi-iltaelokuva on Kaltion kriitikko Matti A. Kemin mukaan ”ilahduttava kaato”. Ensi-iltansa leffa saa teattereissa 7.10.2022.
Ajankohtaista Kompassina Victor Klempererin päiväkirjat Verkkoartikkeli
Esseesarjan kolmanessa osassa Jenny Kangasvuo pohtii demokratiaa, joka saattaa nostaa vallankahvaan myös Saksan kansallissosialistien kaltaisen puolueen.
Jenny Kangasvuon essee aloittaa sarjan, jonka teemat nousevat Victor Klempererin päiväkirjamerkinnöistä vuosilta 1933–1945.
75-vuotisjuhlaseminaari ”Taiteen ja kulttuurin rooli koulutuksessa ja tutkimuksessa” on katsottavissa Oulun ammattikorkeakoulun youtube-kanavalla osoitteessa https://www.youtube.com/watch?v=jbpnxvfWOqM. Seminaari striimattiin torstaina 29.10.2020 klo 13–16.
Oulujokivarressa sijaitsevalla Saarelan maatilalla oli isäntä, jonka voimista liikkui villejä huhuja. Kyseessä oli painin olympiavoitolla nimensä historiaan kirjoittanut Yrjö Saarela, […]
Väestön eliniänodotteen kasvaessa yksi ”vanhuuden” kategoria, 65+, ei enää riitä. Kuusikymppiset, kahdeksankymppiset ja satavuotiaat ovat ryhminä saatikka yksilöinä liian erilaisia, Jenny Kangasvuo kirjoittaa.
”Voihan olla, että fiksumpi lukija saa noista keskusteluista enemmän irti kuin tällainen maalaisjuntti”, Eero Ylitalo äimistelee Eero Materon romaanin Laturin paperit kerronnan tasoja.
”Mäkelällä on pitkä Proust-perinne. Jo kesällä 1962 kahdenksantoistavuotiaana hän kävi Pariisissa Pére Lachaisen hautausmaalla tämän haudalla.”
Risto Kormilainen luki myös Hannu Niklanderin viimeisimmän romaanin ja koki, että ”mukaan on lastattu tarpeettoman paljon korttiotteita ja tiedon runsautta”.
”Holmström onnistuu kuvauksessaan uskottavasti ja on hienoa, että tapahtumapaikkana on pieni maalaiskaupunki Helsingin, Tampereen tai Turun sijaan.” Risto Kormilainen luki Suden lapset.
Markku Envall ”antaa lukijalle tilaa omaan ajatteluun ja kantojen muodostukseen tekstien mietteliäisyydellä sekä arvoituksellisuudella”, kirjoittaa Risto Kormilainen esseekokoelmasta Rajan kahta puolta.
Sodan pauloissa tarkastelee Suomen militarisoitumista parinkymmenen artikkelin verran. Juhani Rantala luki Susanna Hastin ja Noora Kotilaisen toimittaman teoksen.
”Kokeelliseksi elokuvaksi 66 minuuttia lumoaa.” Matti A. Kemillä riittää ylisanoja Mika Taanilan viimeisimmälle Epäonnistunut tyhjyys-teokselle.
Joulukuun numeron kannessa on Tuija Karénin teos ”Kokkotuli” sarjasta Heijastuksia.
Päätoimittaja vaelsi marraskuun lopulla Pikisaareen ja päätti kertoa siitä myös pääkirjoituksessa. Juonipaljastuksena kerrottakoon, että 12.12. reissutoive jäi vain toiveeksi.
Sula tuoksui keväällä lähdön aikana. Lehdet ja havunneulat varisevat kenkieni alla. Paljastunut, kostea maa hengitti jännittyneesti, ja sadevesi valui kanssani […]
Met lähemä pikkuselle reisulle taas. Meän matka kulkee ajassa, paikasta paikhaan, ihmisistä ihmissiin. Ja mulla oon ollu kauvon aikaa hunteeringissa, […]
