Julkaistu 4.3.2024
Ruotsin kansallinen kiertueteatteri Riksteatern kiertää ahkerasti myös pohjoisessa. Norrbottenin ja Västerbottenin alueella nähdään tämän kevään aikana kaksitoista eri tuotantoa.
Tähän koosteeseen on kirjattu Ruotsin kahden pohjoisimman läänin näytökset, kiertueet ovat toki laajempia. Tarkempia tietoja esityksistä saa Riksteaternin verkkosivujen kautta.
Pohjois-Ruotsin omista teattereista merkittävimmät ovat lääninteatterit Norrbottensteatern Luulajassa ja Västerbottensteatern Skellefteåssa sekä Norrlandsoperan Uumajassa, jonka omistavat Västerbottenin alue (60%) ja Uumajan kunta (40%). Kiirunassa on Saamelaisen Teatterin kotipaikka. Pienempiä itsenäisiä toimijoita riittää muuallakin, niitä emme nyt tässä listaa.
Esitykset on listattu kronologisesti ensimmäisen näytöksen ajankohdan perusteella.
Nomad
musiikillinen kertomus erilaisista asumisen ja elämisen tavoista. Lavalla kaksi taiteilijaa, saamelainen Sofia Jannok ja romani Salamanca Taikon Gonzales sekä muusikko Robert Svärd. Esityksen on dramatisoinut Lucia Cajchanova ja ohjannut Anna Ulén.
5.3. Folkets hus, Strömsund
8.3. Väven, Uumaja
9.3. Nordanåteater, Skellefteå
10.3. Christina kultur, Piitime
12.3. Medborgarhuset, Arvidsjaur
13.3. Folkets hus, Jokimukka
14.3. Aurora, Kiiruna
15.3. Blå Forell, Jällivaara
17.3. Folkets Hus, Överkalix (Ylikainu)
21.3. Folkets Hus, Storuman
www.riksteatern.se/nomad
Hockeymorsa, hockeyfarsa
romanttinen komedia kotikentällä. Teksti Michael Melski, ohjaus Dennis Sandin.
9.3. Folkets Hus, Kalix
10.3. Folkets Hus, Boliden
11.3. Malåborg, Malå
www.riksteatern.se/hockey
Pearl
tanssiteos, lavalla Frauke (Caroline Lundblad).
9.3. Bildmuseet, Uumaja
12.3. Burträskarnas Hus, Burträsk
16.3. Svefi, Haaparanta
www.riksteatern.se/pearl
Lo Ragnar och Nino
runoesitys maaseudusta, uskosta ja identiteetistä. Lavalla runoilijat Lo Ragnar Lindström ja Nino Mick, dramaturgia Jani Lohikari, ohjausapu Anna Novovic.
22.3. Nordanåteatern, Skellefteå
24.3. Christina Kultur, Piitime
26.3. Ruotsin tunturi- ja saamelaismuseo Ájtte, Jokimukka
www.riksteatern.se/forestallningar/loragnarochnino
P3 Dokumentär på scen – gängkrigets start
Ruotsin yleisradion lavapodcast-dokumentti jengirikollisuudesta.
26.3. Väven, Uumaja
www.riksteatern.se/forestallningar/p3-dokumentar-pa-scen–gangkrigets-start/
Frans
kuurosokean Frans Leijonin uskomaton elämä. Lavalla Aki Pirkola ja Mette Marqvardsen, käsikirjoitus Sarah Remgren, ohjaus Marita S. Barber.
5.4. Svenska Teatern, Helsinki (ensi-ilta)
8.4. Åbo Svenska Teater, Turku
10.4. Kulttuurikeskus, Muurame
12.4. Malmintalo, Helsinki
15.4. Teatteri Vanha Juko, Lahti
teatteritotti.com/frans/
30.5. Folkets Hus, Haaparanta
www.riksteatern.se/frans
Kärlekens historia
oopperalaulaja Rickard Söderberginmusiikkiteatteriteos. Ohjaus Melker Sörensen.
7.4. Oasen, Nordmaling
10.4. Aurora, Kiiruna
12.4. Folkets Hus, Boden
13.4. Folkets Hus, Piitime
14.4. Nordanåteatern, Skellefteå
16.4. Väven, Uumaja
www.riksteatern.se/karlekenshistoria
Ellen Babić
psykologinen valtapelidraamakomedia. Käsikirjoitus ja ohjaus Marius von Mayenburg.
9.4. Väven, Uumaja
11.4. Folkets hus, Kalix
Suomessa:
17.4. Svenska Teatern, Helsinki
18.4. Kotkan kaupunginteatteri
22.4. Kuopion kaupunginteatteri
24.4. Åbo Svenska Teater, Turku
27.4. Wasa Teater, Vaasa
www.riksteatern.se/ellenbabic
Joutsenlauluni / Min svanesång
tragikoominen rakkaudentunnustus näyttelijäntaidolle, esitetään suomeksi. Yhteistuotanto Tampereen Teatterin kanssa, teksti Lauri Sipari ja Liisa Urpelainen, ohjaus Jotaarkka Pennanen, lavalla Aliisa Pulkkinen.
28.4. Folkets Hus, Haaparanta
www.riksteatern.se/minsvanesang
Vajlett och Rut
kielletty rakkaustarina 1950-luvun Västerbottenista. Karin Alfredssonin romaanien pohjalta käsikirjoittanut Ninna Tersman, ohjaus Karin Enberg.
15.5. Medborgarhuset, Arvidsjaur
18.5. Blå Forell, Jällivaara
20.5. Folkets Hus, Kalix
22.5. Centrumhuset, Robertsfors
23.5. Väven, Uumaja
25.5. Medborgarhuset, Vännäs
26.5. Medborgarhuset, Lycksele
www.riksteatern.se/vajlettochrut
Baba Karam – genom Jamileh och Khordadian; The Summer Sneak Peek
Iranilaisessa Baba Karamissa kohtaavat Bollywood, Länsi-Aasian klubimusiikki ja persialainen tarinaperinne. Lavalla Parwin Hoseinia, Rani Nair, Jafar the Superstar ja Rasuul (George Chamoun).
25.5. Klossen, Uumaja
1.6. Centrum, Boden
www.riksteatern.se/babakaram
Lisäksi nuorten teatteriesitys Instructions for a Teenage Armageddon kiertää huhtikuussa kouluilla Nordmalingissa, Norsjössä, Piitimessä, Haaparannalla, Jokimukassa ja Jällivaarassa.
Yhä suurempi osa EU-maiden kansalaisista kannattaa kauppapakotteita Israelille. Sadat eurooppalaiset poliitikot ovat viime ja tänä vuonna allekirjoittaneet vaatimuksia, joissa vaaditaan unionin yhteisiä pakotteita Israelia vastaan. Kasvavasta paineesta huolimatta EU ei ole lakkauttanut kauppaa edes Israelin siirtokuntien kanssa, jotka ovat kansainvälisen oikeuden vastaisia.
Alama tästä: Hyvin tunnettu, kansainvälisestikki tunnettu, taiteilija Anders Sunna (1985) hoksasi tehhä taitenäyttelyn nimelthään Meän Meän Sápmelaš. S’oli näytilä Luulajan […]
Ajattelen: Ukrainaan sotaan lähteneet suomalaiset vapaaehtoiset, Mona Mannevuon Ihmiskone töissä (Gaudeamus 2020), sotien jälkeinen aika, jälleenrakennus ja (taas, edelleen) betonivalumuotit […]
Aika, muistot ja erilaiset nostalgian lajit ovat valtailleet mieleni sopukoita viime aikoina, vaikka yhä enemmän pitäisi yrittää keskittyä kaikenlaiseen tulevaan […]
Suomalais-ranskalainen Sofia Karinen asuu Oulussa. Hänen teoksissaan voin nähdä kuitenkin myös ranskalaista valoa. Jo nuorena piirtämisestä ja maalaamisesta innostunut Karinen […]
Reijo Valta osallistui maaliskuussa 2025 Uumajan LittFestille päätoimittajan kanssa. Ruotsin vanhimmalla ja merkittävimmällä kirjallisuusfestivaalilla oli tänäkin vuonna paljon mielenkiintoisia vieraita.
Kaltion 80-vuotiseen historiaan mahtuu monenlaista kissanhännänvetoa. Juhani Rantala pohtii, mistä kumpusi 1960-luvulla Atte Kalajoen ja Erno Paasilinnan eli Kaltion ensimmäisen ja toisen päätoimittajan välirikko.
”Nälkävuosi on muutenkin juuri sellaista taidetta, jolla persu perustelisi, että kulttuurilta pitäisi leikata loputkin rahat ja suunnata ne ampumaradoille. Lukutaitoinen persu eli sivistysporvari ehkä syyttäisi näytelmää vastuuttomaksi ja epäisänmaalliseksi.”
”Alaviitteet on suppea summaus ajastamme lyyrisesti valotettuna. Se, mikä näyttää säihkyvältä ja sankarilliselta, osoittautuu loppujen lopuksi tomuksi ja tuhkaksi.”
”Teos voisi olla raskasta luettavaa, jos Räinä ei kirjoittaisi niin kauniisti, kirkkaasti ja harkitusti. Karujakaan havaintoja, uutisia tai tutkimustietoja ei pehmennetä, mutta pienintäkään kiivailun tai julistamisen sävyä ei lipsahda mukaan.”
”Hurme ei ole tutkija – vaikka kirja tutkimukselta pitkälti vaikuttaakin – vaan lennokkaan hauska kirjailija, joka panee lukijansa päät pyörälle.”
”[Mikael] Niemi on elänyt tiiviisti kolmen kielen ja kahden kulttuurin keskellä, mikä on muokannut hänestä loistavan sekä monipuolisen kirjailijan, joka hallitsee niin runon kuin proosan lyhyenä ja pitkänä.”
”Pyreneiden niemimaan pohjoisosassa sijaitsee Baskimaan (Euskadi) suurin kaupunki Bilb(a)o. Sinne sijoittaa Ville Hytönen kesähelteisen runoelmansa.”
Luonnonsuojelurikokset ovat Suomessa melko tavallisia eikä niistä jää helposti korvessa kiinni, ellei kohdalle satu osumaan onnekas tutkimussukeltaja. Vesistöbiologi Myyri Sysivesi vie lukijan pinnan alle ja rikospaikalle.
Metsiensuojelu on joukkuelaji, jossa yksi avaintekijä on vapaaehtoinen metsäkartoittaja. Kartoitustyötä tekee pieni aktiivien joukko, johon helsinkiläinen Olli Manninen on kuulunut miltei kolmekymmentä vuotta.
Samalla, kun puolustusvoimat vankistaa turvallisuuden nimissä ”pohjolan linnaketta”, sen hankkeet muuttavat elinympäristöjä ja ekosysteemejä. Kritisoiminen on vaikeaa, sillä kukapa tahtoisi asettua kansallista turvallisuutta vastaan. Rovaniemeläinen Lotta Lautala etsi dilemmaan selvyyttä arktisen maailmanpolitiikan tutkijan Laura Junka-Aikion kanssa.
Onko ”vihreän energian” puhtauden ihannointi edelleen vallankäytön keino sulkea saamelaiset ulos päätöksenteosta yhteiskunnan marginaaliin? Kuka päättää, mikä on puhdasta ja likaista? Eleonora Alarieston essee, julkaistu yhteistyössä Metsäliikkeen kanssa.
Esitetty Lyseon 150-vuotispääjuhlassa
uudistetussa ruokalassa torstaina 17.10.2024
”Moni hyönteinen näyttää ulkoavaruuden olennolta, jos mikroskoopilla katselee. Se herättää enemmänkin hämmästystä, jopa inhoa ja halua torjua näitä olentoja. Silloin empatia jää helposti puuttumaan.” Sampsa Hannonen haastatteli eläinfilosofi Elisa Aaltolaa.
”Mielenosoittamisoikeus, kuten mikä tahansa muukin oikeus, voidaan myös menettää. Siksi sen toteutumista tulee seurata, tarkastella ja uudelleenarvioida.” Rovaniemeläinen lukiolainen Minea Kaippio kirjoittaa mielipiteenvapaudesta.
