Toisinajattelijoiden Suomessa (Into 2016) Matti Salminen käy läpi Suomen itsenäisyyden ajan virallisen totuuden kyseenalaistajia. Kaltiolle kirjan arvostelee Juhani Rantala.

Kuolemaantuomittu Martta Koskisen muisto elävöityi Ville Suhosen dokumenttielokuvassa Ompelijatar toissa vuonna, ja 2016 kuva laajentui samannimisessä kirjassa, jonka Kaltiolle arvioi Hannu Niklander.

Routa-ryhmän taiteellisen johtajan Kira Riikosen viimeinen teos Kajaanissa nostaa valokeilaan Kainuun vanhukset ja vanhenemisen yleensä. Marjo Balogun kävi katsomassa tanssiesityksen.

Mitä tarkoittaa ”vapaa-ajattelija”, ja miten tämä vapaasti ajatteleminen on näkynyt suomalaisen kirjallisuuden historiassa? Mikko Mäkitalo esittelee esseessään 1800-luvun poikkeamia luterilaisesta valtavirrasta.

Rakkauteen ja romantiikan kulttuurihistoriaan uppoaa Markku Soikkeli tietokirjassa Tuttua lemmentouhua (SKS 2016). Risto Kormilainen puolestaan uppoaa Soikkelin teokseen.

Ayaan Hirsi Alin kirjan aihe on niin arka, että sen suomentajatkin esiintyvät vain pseudonyymeinä. Mitä ilmeisimmin teoksen teemoista on siis puhuttava. Karla Löfgren kirjoittaa Harhaoppisesta.

Kotirintaman tarinassa eletään sotavuotta 1941. Jarno Mällisen kolmas romaani ei sanaile yhtä kepeästi kuin kaksi ensimmäistä. Marjo Jääskä innostuu etenkin teoksen henkilöhahmoista.

Kajaanin taidemuseossa on 26.3.2017 asti esillä Caj Bremerin valokuvia Karjalan laulumailta. Anna Laakkonen jututti Bremeriä näyttelyn pystytyksen lomassa.

Erik Blombergin ohjaama Valkoinen peura (1952) on yksi tunnetuimmista suomalaisista elokuvista. Esseessään Esko Karppanen yhdistää sen Lapin mytologian lisäksi myös kalevalaisiin taruihin.

Painetussa Kaltiossa 1/2017 Kalevala Korun 80-vuotisjuhlanäyttelyä lähestytään näyttelyn tekijöitä haastattelemalla. Verkkolehden arvio pohtii, onko näyttelyssä enemmän markkinointia vai museota.

Punkero on musiikkinäytelmä, mutta ehkä vielä enemmän komedia ja kasvutarina.

Georges Bataille: Uskontoteoria. Niin & näin 2016. Georges Bataille (1897–1962), ranskalaisen filosofian enfant terrible, kuvataan usein liian epäsystemaattisena teoreettiseen haltuunottoon, […]