”Koiranen rakentaa loppusäpinöihin sen verran käänteitä ja yllätyksiä, ettei pitkästyminen ole lähelläkään.” Marjo Jääskä nautti Mikko Koirasen romaanista Jättiloikka Jan Valkoselle.

”[Johanna] Hulkko piirtää pienten yksityiskohtien avulla tarkkaa ajankuvaa”, sanoo Marjo Jääskä 1970-luvulle Oulun Raksilaan sijoittuvasta romaanista Onnenpäiviä.

”Kirjailija kuvaa vähäeleisellä kielellä valtavia tragedioita, jotka ehkä koskettavatkin juuri siksi, ettei niiden kertomiseen tarvita patetiaa tai paisuttelua.” Pauliina Vanhatalon Vastuulliset arvioi Marjo Jääskä.

”Tirri ja Tomi aloittivat pakomatkansa jo edellisessä kirjassa ja elämä katveessa jatkuu. Kuuma aselasti saa uudet omistajat ilman isompaa draamaa, mutta muuten onni ei ole pariskunnan matkassa.” Marjo Jääskä arvioi Tuomo Pirttimaan uuden romaanin.

”Moniääninen tarina nostaa eläytyen ja ymmärtäen esiin monia kolttakulttuuriin kuuluvia piirteitä, kuten ortodoksisuutta, käsityö- ja musiikkiperinnettä, poronhoitoa, nuottausta ja saamenpuvun käyttöä.” Marjo Jääskä luki Katri Rauanjoen Kesämerkit.

Marjo Jääskä arvioi kaksi kuluneena talvena Inari Kielettären suomeksi julkaisemaa saamelaista lasten- ja nuortenkirjaa.

”Tyhmästi tehty on selvästi tummempisävyisempi kuin yksikään aiemmista [Heidi Silvanin] kirjoista”, Marjo Jääskä kirjoittaa.

Rovaniemeläinen tietokirjailija ja kirjoittajaohjaaja Anne Lukkarila debytoi nyt myös dekkaristina. Suomutunturissa tapahtuvat hurmetyöt sekoittuvat esikoisessa ympäristöteemoihin.

Briitta Hepo-ojan Sydämiä seireeneille jatkaa Topelius-palkinnolla huomioidun Suomea lohikäärmeille -kirjan tarinaa 2000-luvun vaihtoehtoisessa Suomessa.

Tommi Liimatta siirtyy omakohtaisissa kuvauksissaan Pietarsaaren (Jeppis ja Jeppis 2) Rovaniemelle ja samalla fiktiivisestä kaunokirjallisuudesta tietokirjalliseen kerrontaan. Mutta onko eroa muistelmilla?

Maan tytär jatkaa Aslaugin ja Freydisin tarinaa rautakautisessa Pohjolassa. Katja Törmäsen teksti on hallitumpaa kuin aiemmassa Maan tyttäret -teoksessa.

Alakuloinen ja haikea perusvire, kaikkitietävä kertoja, maagisrealistinen vivahde. Marjo Jääskä arvioi Siina Tiuraniemen romaanin Jäämeri.

Marjo Jääskä kirjoittaa Tarja Leinosen Tuohitähtipuun olevan ”oudon rauhoittavaa luettavaa”. Lue, mitä muuta se on.

Vastatuuleen on jopa tärkein Suomessa saamelaisista kirjoitettu kirja, jos Internetin saamelaisiin kommentoijiin on uskominen. Kaltiokaan ei sitä voi jättää huomiotta.

Tommi Liimatan uusi romaani keikauttaa odotukset tuon tuosta uuteen asentoon, Marjo Jääskä kirjoittaa.

Letkeää seikkailua aikamatkaillen tarjoilee Mikko Koirasen nuortenromaani Nauhoitettava ennen käyttöä. Näin toteaa Kaltion kriitikko.

Arktinen napaseutu kiinnostaa jatkuvasti enemmän etenkin ilmastonmuutoksen myötä. Myös suomalainen kirjallisuus kääntää katseitaan pohjoiseen, tällä kertaa Katri Rauanjoen romaanissa Huippuvuorten autioituneeseen neuvostokaupunkiin.

L. K. Valmu on julkaissut toisen nuorisodekkarinsa Lappilainen – Kuolema kahdeksannella luokalla. Tällä kertaa Savukosken elämää sekoittaa myös helsinkiläinen leirikouluryhmä. Marjo Jääskä arvioi teoksen.

Kaltiossa 4-5/2010 jututettiin vastikään viisikymppiseksi ehtinyttä Läjä Äijälää. 60-vuotissyntymäpäivää juhlistamaan vuosisadan lappilaiseksi äänestetystä hardcore-laulajasta ja sarjakuvantekijästä täytyi tehdä toki kokonainen kirja, jonka Marjo Jääskä nyt arvioi Kaltioon.

Päivi Almgrenin ja Päivi Jokitalon kirjoittama Juhlan jäljet – Kaunokirjalliset todisteet (Avain 2017) on Marjo Jääskän arvioitavana tällä kertaa.

Tuula Väisänen: Ida. Nordbooks 2017. Olen reissannut Pohjois-Norjassa joitakin kertoja, mutta Vesisaaren suunnalle matkani eivät ole ulottuneet. Ikävä kaukaiseen kolkkaan […]

Toni Aho: Exitus. Nordbooks 2017. Toni Ahon kolmas romaani Exitus on oululaisen kirjailijan uusi aluevaltaus. Scifihenkisen esikoisteoksen ja psykologisen kehitystarinan […]

Kotirintaman tarinassa eletään sotavuotta 1941. Jarno Mällisen kolmas romaani ei sanaile yhtä kepeästi kuin kaksi ensimmäistä. Marjo Jääskä innostuu etenkin teoksen henkilöhahmoista.

Kuutti Kosken esikoisromaani Kaira sijoittuu Rovaniemelle, kirjailijan entiseen kotikaupunkiin. Teoksen tyyli on velmuilevaa ja omaa nokkeluutta esittävää, Marjo Jääskä kritisoi, mutta se sopii minäkertojan suuhun.

Milla Ollikainen: Pirunkuru. Like 2015. Milla Ollikainen voitti vuonna 2012 Suomen Dekkariseuran ja Like Kustannuksen kirjoituskilpailun.  Käsikirjoitus jalostui seuraavana vuonna […]