Kuutti Kosken esikoisromaani Kaira sijoittuu Rovaniemelle, kirjailijan entiseen kotikaupunkiin. Teoksen tyyli on velmuilevaa ja omaa nokkeluutta esittävää, Marjo Jääskä kritisoi, mutta se sopii minäkertojan suuhun.

Me Kaltion toimituksessa emme ota vastuuta sarjakuvataiteilijamme luoman hahmon tekemisistä. Emme halua kannustaa ketään lähtemään sotaan. Olemme pikemminkin pasifisteja, aseiden auroiksitakojia. Niin vain Imaami Pulla värvää.

Kansikuvaksi kesäkuun numeroon saimme Matti Aikiolta still-kuvan videoteoksesta Crime Scene. Aikio on yksi tämän kesän ympäristötaiteen Art Ii biennaalin taiteilijoista.

Jotta Kaltiota ei syytettäisi klikkijournalismista, mainittakoon heti tässä, että kyse on Rummun hylätyn avovankilan pakkotyölouhoksesta. Täällä Viron-reportterimme Ville Hytönen oli keväällä kuvaamassa musiikkivideota.

Tässä jutussa ei mainita kertaakaan Nikolai Rimski-Korsakovin ”Kimalaisen lentoa”. Sen sijaan Milla Koramo on haastatellut Oulun yliopiston tohtorikoulutettavaa Juho Lämsää, joka tutkii kimalaisten käytöstä.

Oululainen Osuuskunta Ilme tekee kulttuuria monialaisesti. Parin viime vuoden aikana Ilme on kunnostautunut erityisesti yhteisötaiteen projekteissa. Osassa mukana ollut Merja Männikkö kertoo enemmän.

Mikä on normaalia, mikä poikkeavaa? Milloin yhteiskunnan jäsen eroaa normista niin paljon, että hänet nimetään hulluksi tai mielisairaaksi, jopa eristetään muista jäsenistä? Näistä pohdinnoista pääkirjoituksen pähkäily tällä kertaa lähti liikkeelle.

John Williamsin romaani Stoner (suom. Ilkka Rekiaro, Bazar 2015) on saanut hyvän vastaanoton mediassa. Kaltiolle kirjan arvioi Juha Vähäkangas.

Jo pari vuotta sitten ilmestyi Kaltiollekin kolumnoineen Petri Vartiaisen esikoisteos Isäasentoja, omaelämänkerrallinen teos isäksi tulemisen keveydestä ja taakasta. Jussi Moilanen arvostelee kirjan, nyt.

Venäläisen avantgarden näyttely vuonna 2009 Turussa Wäinö Aaltosen museossa kohahdutti Suomen taidekenttää. Jyrki Siukonen on kirjoittanut väärennösskandaalista ja venäläisestä avantgardesta kirjan, jonka Kaltiossa kritisoi Reijo Valta.

Kaltion 2/2016 verkkoartikkelissa Kari Sallamaa jatkaa hulluus-teemaa tarkastelemalla erityisesti vuonna 1911 psykiatri Eugen Bleulerin luomaa skitsofrenia-luokittelua ja sen historiallista suhdetta 1900-luvun kapitalistiseen yhteiskuntajärjestelmään.

Varoituksen sana on paikallaan: tässä Kaltion sarjakuvassa hakataan maahanmuuttajia. Julkaisuvastuu on päätoimittajalla, mutta vastaanottamisen vastuu jokaisella lukijalla omassa sydämessään.